Kaupunkiympäristön ympäristö- ja lupajaoston esitys kaupunginhallitukselle Varisluodonkarin luonnonsuojelualueen perustamisesta sekä hoito- ja käyttösuunnitelman hyväksymisestä (a-asia)

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtion luonnonsuojeluviranomaiselle Varisluodonkarin luonnonsuojelualueen perustamista sekä hoito- ja käyttösuunnitelman hyväksymistä.

Hakemus luonnonsuojelualueen perustamiseksi

Alueen nimi

Varisluodonkarin luonnonsuojelualue - Kråkholmsgrundets naturskyddsområde

Suojelun perusteet ja tarkoitus

Helsingin kaupungin luonnonsuojeluohjelmassa 2025–2038 (https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-11-25.pdf, jäljempänä LSAO) on esitetty luonnonsuojelualueen perustamista Varisluodonkarille (kohde nro 20). Ohjelmassa suojelun tarkoitukseksi on määritelty linnustoarvojen turvaaminen. Alueen valinta luonnonsuojelualueohjelmaan perustuu yhteen luontoarvoon: maakunnallisesti arvokkaat lintualueet.

Suojeltavaksi esitettävällä alueella täyttyvät luonnonsuojelulain 43 §:ssä mainitut luonnonsuojelualueen perustamisen yleiset edellytykset: ”alueella elää tai on uhanalainen, harvinainen tai harvinaistuva eliölaji, eliöyhteisö, luontotyyppi tai ekosysteemi” sekä ”alueella on erityistä merkitystä luontotyyppien tai eliölajien mahdollisuuksille sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin”. Suojelulla turvataan silmälläpidettäviksi (NT) luokiteltuja luontotyyppejä.

Alueen sijainti ja rajaus

Luoto sijaitsee suojaisassa Varisluodonlahdessa Tahvonniemen ja Varisluodon saaren välissä Helsingin Laajasalossa, lähimmillään noin 50 metrin päässä mantereesta.

Helsingin kaupungin luonnonsuojelualueohjelmassa 2025–2038 suunniteltua rajausta on tarkistettu suojelun valmistelussa lisäämällä alueeseen aikaisemmin perustettujen linnustoluotojen tapaan vesialueelle ulottuva suojavyöhyke. Vastaavilla linnustoluodoilla suojavyöhykkeen laajuus on ollut 50 metriä, mutta Varisluodonkarin kohdalla haluttiin turvata Varisluodon mökkiläisten kulku soutuveneillä veneiden säilytysrannasta saarelle ja suojavyöhykkeen leveys on vain 25 metriä. Rajauksen muuttaminen laajensi suojelualueen pinta-alan 0,16 hehtaarista noin 1,07 hehtaariin.

Suunnitellun luonnonsuojelualueen pinta-ala on noin 1,07 ha.

Luonnonsuojelualueen rajaus on esitetty liitteenä 1.

Valmistelu

Helsingin kaupungin ympäristönsuojelu ja ohjaus -yksikön ympäristöasiantuntija kävi havainnoimassa saaren yleistä tilannetta sekä tekemässä luontotyyppi-inventoinnin syyskuussa 2025 ja kirjoitti virkatyönä hoito- ja käyttösuunnitelman loka-marraskuun 2025 aikana.

Hoito- ja käyttösuunnitelma on esityksen liitteenä 2.

Luonnonsuojelualueen valmistelua sekä hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelua varten kutsuttiin koolle syksyllä 2025 työryhmä, johon kuului edustajia kaupunkiympäristön toimialalta ympäristöpalveluista, kaupunkitila- ja maisemasuunnittelusta, asemakaavoituksesta ja yleiset alueet -palveluista, kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialalta sekä alueiden käyttö ja valvonta -yksiköstä. Ryhmän keskustelut ja hoito- ja käyttösuunnitelman (HKS) kommentointi tapahtuivat Teams-sovelluksen kautta ja kokoontumisia oli yksi. Lisäksi kaupungin muut virkistyskäyttöasiantuntijat suunnittelivat alueen virkistyskäyttöä työryhmätyön ulkopuolella.

Luonnonsuojelualueen perustamisesta tai hoito- ja käyttösuunnitelmasta ei järjestetty yleisötilaisuutta vaan keskeisimpien sidosryhmien yhteyshenkilöille lähetettiin sähköpostina verkkolinkki ja pyydettiin kannanottoja 1,5 viikon sisällä. Verkkolinkki lähetettiin Helsingin luonnonsuojeluyhdistykselle (Helsy ry), Helsingin Seudun Lintutieteelliselle Yhdistykselle (Tringa ry), Marjaniemen Melojat ry:lle, Helsingin Melojat ry:lle, Stansvikin kartanolle sekä Stansvikin kartanon yhteydessä toimivalle vesivälinevuokraajalle.

Kiinteistötiedot ja omistus

Tuleva luonnonsuojelualue sijaitsee Helsingin kaupungin omistamalla kiinteistöllä 91-412-1-253, Stansvik.

Lainhuutotodistus on esityksen liitteenä 3.

Kaavoitus ja muut aluesuunnitelmat

Alueella on voimassa Yleiskaava 2016, jossa alkuperäinen Varisluodonkarin perustettava luonnonsuojelualue on merkitty merellisen virkistyskäytön ja matkailun alueeksi. Kruunuvuoren osayleiskaavassa 11756 luoto on merkitty virkistysalueeksi. Lainvoimaisessa asemakaavassa 11960 osa luodosta on merkitty vesialueeksi suurimman osan luodosta kuuluessa asemakaavassa 12080 lähivirkistysalueeseen. Kaupungin saarikategorisoinnissa kohde on luokiteltu jokamiessaareksi. Se tarkoittaa, että saarta koskevat jokaisenoikeudet, mikäli luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräykset eivät toisin määrää.

Korvaus

Helsingin kaupunki ei hae korvausta luonnonsuojelualueen perustamisesta.

Luonnon monimuotoisuus

Luontotyypit ja kasvillisuus

Itse luodolle ei ole aikaisemmin tehty luontotyyppiselvitystä. Alueen putkilokasveja on selvitetty Helsingin putkilokasviselvityksen 1990–1998 yhteydessä. Syksyn 2025 luontotyyppiselvityksen yhteydessä löytyi sekä uhanalaisia ja elinvoimaisia luontotyyppejä. Luodolta havaittiin kaksi uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettävää luontotyyppiä: Itämeren kivikkoiset niittyrannat ja merenrantakaislikko. Luodon elinvoimaisia ja laajimpia luontotyyppejä edustavat karut merenrantakalliot sekä Itämeren kivikko- ja lohkarerannat -luontotyypit. Lisäksi luodolla esiintyvä pieni mäntyvaltainen metsäsaareke sekä pohjoisosan kalliolla kasvava pieni kasvillisuuskaistale eivät edusta varsinaisesti mitään luokiteltua luontotyyppiä. Suurin osa luodon luontotyypeistä on luonnontilaltaan joko luonnontilaisia tai vähän heikentyneitä.

Varisluodonkarille on ominaista luodon keskiosan mäntymetsän kohoaminen matalammilta rantakaistaleilta ja rantakasvillisuuden vyöhykkeisyys merenrannasta metsikköön. Luodon monipuolinen kasvillisuus edustaa merellisten alueiden kasvillisuutta ja siinä on nähtävissä merenpinnan vaihtelun kuluttava vaikutus matalamman kasvillisuuden keskittyessä rantaan ja korkeamman kasvillisuuden esiintyessä suojaisimmilla alueilla.

Merkittävä lajisto

Alueelta on selvitetty putkilokasvien lisäksi pesimälinnustoa lintuatlaskartoituksessa 90-luvulla sekä saaristolintukartoituksessa, jonka osalta viimeisin kartoitus on vuodelta 2022. Lisäksi saaren eliöstöstä on havaintotietoja laji.fi-palvelussa. Luodon merkittävimpiä pesimälinnustoon kuuluvia lajeja ovat tukkasotka, tiirat, valkoposkihanhi, naurulokki ja selkälokki. Lisäksi luodolta on havaintoja pesivistä telkistä, kyhmyjoutsenesta, meriharakasta, västäräkistä, silkkiuikusta ja haahkasta.

Alueen käyttö ja saavutettavuus

Varisluodonkari on helposti saavutettavissa uiden, sup-laudalla, soutaen tai meloen. Viereiseltä Stansvikin kartanon hiekkarannalta on helppo uida luodolle. Osa luodon rannoista on kalliorantaa, josta on helppo nousta maihin. Alueella näkyy hyvin heikosti kapea polku, mutta ohjattuja polkuja luodolla ei ole. Luodolla ei välttämättä vierailla usein siellä pesivän kyhmyjoutsenen takia, vaan sille on annettu pesimärauha.

Uhkatekijät

Alueen suurimmat uhkatekijät liittyvät alueella pesivien lintujen pesimämenestyksen ja poikastuoton heikkenemiseen sekä alueen uhanalaisten luontotyyppien luonnontilan heikentymiseen tai luontotyypin häviämiseen. Merkittävin uhkatekijä liittyy Itämeren tilan muutoksiin, joista osa saattaa johtua ilmastonmuutoksen mukanaan tuomasta merenpinnan kohoamisesta. Uhka ei ole ajankohtainen, mutta saattaa realisoitua jo seuraavan kymmenen vuoden aikana. Pahimmillaan merenveden pinnan korkea kohoaminen vaikuttaisi luodon jäämiseen kokonaan veden alapuolelle.

Mereen heitettyjen jätteiden, varsinkin muovijätteiden, kulkeutuminen luodon rannoille on merkittävä uhka luodon luonnolle ja pesimälinnustolle. Vierailijoiden lisääntyvä käynti luodolla, varsinkin Stansvikin esteettömän uimarannan valmistumisen jälkeen, saattaa vaikuttaa häiriöinä sekä pesimälintujen pesintämenestykseen että poikasten selviytymiseen poikasajasta. Lisäksi kuluminen ja tallaantuminen voivat vaikuttaa uhanalaisten luontotyyppien kasvilajiston esiintymiseen heikentävästi. Pienen metsäalueen puiden oksien ottaminen tai kelottuvien puiden osien ottaminen laittomien tulipaikkojen polttotarpeeksi heikentää luodon lahopuiden määrää ja laatua sekä voi aiheuttaa maastopalovaaran. Luodolla esiintyvän haitallisen vieraslajin kurtturuusun leviäminen laajemmalle alueelle vähentäisi alkuperäisten merenrantakasvien elin- ja leviämismahdollisuuksia.

Hoito- ja käyttösuunnitelma

Luonnonhoidon suunnitelma

Varisluodonkarin luonnonhoidon toimenpiteet keskittyvät alueen säilyttämiseen luonnontilaisena linnuston pesimäluotona ja luonnonhoidon toimenpiteet jäävät vähäisiksi. Alueen luonnonhoidon toimenpiteet keskittyvät vieraskasvilajin poistoon sekä pesäpönttöjen asentamiseen linnuille. Lisäksi pienpetojen aiheuttamaa haittaa linnustolle vähennetään pyytämällä niitä säännöllisesti aktiivisesti metsästäen ja loukuilla.

Virkistyskäytön suunnitelma

Alueelle ei ohjata virkistyskäyttöä eikä suunnitella reittejä tai polkuja. Luodolla pesivien lintujen pesimärauhaa turvataan rauhoitusmääräyksissä kieltämällä maihinnousu luodolle sekä liikkuminen vesialueella 25 metriä lähempänä luotoa keskeisimpänä pesimäaikana 1.4.-15.8. Maihinnousukiellosta kertovat taulut asennetaan selkeisiin, mereltä nähtäviin kohtiin. Lisäksi liikkumisrajoituksesta kertovat poijut asennetaan vesialueelle.

Ehdotus rauhoitusmääräyksiksi

1. Yleiset rajoitukset

2. Liikkumisrajoitukset

3. Sallitut toimenpiteet

4. Rauhoitusmääräyksistä poikkeaminen

Valtion luonnonsuojeluviranomainen voi yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksen luonnonsuojelualuetta koskevista rauhoitusmääräyksistä, jos poikkeaminen ei vaaranna alueen perustamistarkoitusta ja on tarpeen alueen hoidon, käytön tai tutkimuksen kannalta.

Hoito- ja käyttösuunnitelman toteuttamisen kustannusarvio

Hoito- ja käyttösuunnitelman toteuttaminen edellyttää investointeja, joiden kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 26 000 euroa. Opasteiden kustannukset suunnittelukuluineen ovat 10 000 euroa. Kunnossapidon vuotuiset kustannukset, jotka koostuvat pienpetopyynnistä ja rakenteiden huollosta ja ylläpidosta ovat noin 33 000 euroa koko hoito- ja käyttösuunnitelmakaudelle. Lajistoseurannan kustannuksiksi on arvioitu 20 000 euroa.

Kannanotot

Asiaan ei tullut kannanottoja. Keskeisiltä sidosryhmiltä saatiin sekä puhelimitse ja sähköpostitse kommentteja joissa kiitettiin luonnonsuojelualueen perustamisesta ja alueen rauhoittamista lintujen pesimäaikaan, vieraslajien torjumisen huomioimista sekä suhteellisen tiukkojen käyttörajoituksien asettamisesta. Lisäksi saaren ympärille muodostetun suojavyöhykkeen (25 m) ei katsottu olevan haittana Varisluodon mökkiläisten kululle saarelle.

Toimivalta

Hallintosäännön 16 luvun 2 §:n 1 momentin kohdan 12 mukaan ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto tekee esityksen kaupunginhallitukselle sellaisissa jaoston toimialaan liittyvissä asioissa, jotka kuuluvat kaupunginhallituksen tai valtuuston toimivaltaan.

Hallintosäännön 19 luvun 5 §:n 1 momentin mukaan, ellei toisin ole säädetty tai määrätty, kaupungin puhevaltaa käyttää ja kaupungin esitykset ja lausunnot ulkopuoliselle antaa kaupunginhallitus.