Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaoston esitys kaupunginhallitukselle Pitkärivin luonnonsuojelualueen perustamisesta sekä hoito- ja käyttösuunnitelman hyväksymisestä

Esitys on ehdotuksen mukainen.

Hakemus luonnonsuojelualueen perustamiseksi

Alueen nimi

Helsingin Pitkärivin luonnonsuojelualue - Långratans naturskyddsområde.

Suojelun perusteet ja tarkoitus

Helsingin kaupungin luonnonsuojelualueohjelmassa 2025–2038 ( https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-11-25.pdf(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) , jäljempänä LSAO) on esitetty luonnonsuojelualueen perustamista Pitkärivin ulkoluodolle (kohde nro 58). Ohjelmassa suojelun rauhoituksen tarkoitukseksi on määritelty monimuotoisen niittyluonnon ja linnustoarvojen sekä Helsingin niittyverkoston turvaaminen. Luodon valinta luonnonsuojelualueohjelmaan perustuu viiteen luotoarvoon: 1) erityisesti huomioitavat luontotyypit, 2) maakunnallisesti arvokkaat lintualueet, 3) arvokkaimmat kasvikohteet, 4) niityt ja 5) lammet. Luodon erityisesti huomioitavat luontotyypit ovat itä- ja länsiosassa sijaitsevat kalliolammet, itäosassa sijaitseva kallioketo sekä itä- ja länsiosassa sijaitsevat kivikkoiset niittyrannat.

Suojeltavaksi esitettävällä alueella täyttyvät luonnonsuojelulain 43 §:ssä mainitut luonnonsuojelualueen perustamisen yleiset edellytykset: ”alueella elää tai on uhanalainen, harvinainen tai harvinaistuva eliölaji, eliöyhteisö, luontotyyppi tai ekosysteemi”, ”alueella on erityistä maisemallista arvoa”, ”luontotyypin tai eliölajin suotuisan suojelutason säilyttäminen tai saavuttaminen sitä vaatii”, ”alueella on erityistä merkitystä luontotyyppien tai eliölajien mahdollisuuksille sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin” sekä ”alueella on erityistä maisemallista arvoa”.

Alueen sijainti ja rajaus

Pitkärivi sijaitsee Santahaminan itäpuolella ja Villingin kaakkoispuolella. Alue on kaksiosainen luoto, ja osien välissä on kapea hiekka- ja kiviosainen kannas. Luodon osat eroavat toisistaan ja läntinen osa on laakea, kun taas, itäinen osa kohoaa korkeammalle muodostaen kasvillisuudelle mereltä suojaisan kalliokumpareen. Suojeltavaksi esitettävän luodon pinta-ala on 2,79 hehtaaria. Perustettavan luonnonsuojelualueen rajausta muutettiin LSAOn rajauksesta noudattamaan kiinteistörajaa (91-412-3-1, Östra Rönnskär). Samalla suojelualueen pinta-ala laajeni alkuperäisestä 2,69 hehtaarista 2,79 hehtaariin.

Luonnonsuojelualueen rajaus on esitetty liitteenä 1.

Valmistelu

Helsingin kaupungin ympäristönsuojelu ja ohjaus -yksikön ympäristöasiantuntija kävi havainnoimassa saaren yleistä tilannetta elokuussa 2025 ja kirjoitti virkatyönä hoito- ja käyttösuunnitelman syksyn loka-marraskuun 2025 aikana.

Hoito- ja käyttösuunnitelma on esityksen liitteenä 2.

Luonnonsuojelualueen valmistelua sekä hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelua varten kutsuttiin koolle syksyllä 2025 työryhmä, johon kuului edustajia kaupunkiympäristön toimialalta ympäristöpalveluista, kaupunkitila- ja maisemasuunnittelusta, asemakaavoituksesta ja yleiset alueet -palveluista, kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialalta sekä alueiden käyttö ja -valvonnasta. Ryhmän keskustelut ja hoito- ja käyttösuunnitelman (HKS) kommentointi tapahtuivat Teams-sovelluksen kautta ja kokoontumisia oli yksi. Lisäksi kaupungin muut virkistyskäyttöasiantuntijat suunnittelivat alueen virkistyskäyttöä työryhmätyön ulkopuolella.

Luonnonsuojelualueen perustamisesta tai hoito- ja käyttösuunnitelmasta ei järjestetty yleisötilaisuutta vaan keskeisimpien sidosryhmien yhteyshenkilöille lähetettiin sähköpostina verkkolinkki ja pyydettiin kannanottoja 1,5 viikon sisällä. Verkkolinkki lähetettiin Helsingin luonnonsuojeluyhdistykselle (Helsy ry), Helsingin Seudun Lintutieteelliselle Yhdistykselle (Tringa ry), Marjaniemen Melojat ry:lle sekä Helsingin Melojat ry:lle.

Kiinteistötiedot ja omistus

Tuleva luonnonsuojelualue sijaitsee Helsingin kaupungin omistamalla kiinteistöillä 91-412-3-1, Östra Rönnskär.

Lainhuutotodistus on esityksen liitteenä 3.

Kaavoitus ja muut aluesuunnitelmat

Helsingin yleiskaavassa 2016 Pitkärivin uusi luonnonsuojelualue on merkitty virkistys- ja viheralueeksi.

Voimassa olevassa asemakaavassa 12300 (2022) luonnonsuojelualueella on merkintä ”VR/s” eli retkeily- ja ulkoilualue, joka on maisemakulttuurin kannalta arvokas. Maisemakuvaa ei saa turmella. Alueella sallitaan vain luonnonsuojelun kannalta tarpeellista kulunohjausta ja tiedottamista palvelevat rakenteet. Alue tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena. Lisäksi asemakaavassa on ”me”-merkintä aivan luonnonsuojelualueen vieressä eli melojien rantautumispaikka. Rannalle ei saa rakentaa rantautumista vaikeuttavia rakenteita. Kaupungin saarikategorisoinnissa kohde on luokiteltu jokamiessaareksi. Se tarkoittaa, että saarta koskevat jokaisenoikeudet, mikäli luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräykset eivät toisin määrää.

Korvaus

Helsingin kaupunki ei hae korvausta luonnonsuojelualueen perustamisesta.

Luonnon monimuotoisuus

Pitkärivi kuuluu maakunnallisesti tärkeisiin lintualueisiin (MAALI) Uudellamaalla (Eestiluodon saaristoalue, 211208) sekä Helsingin tärkeisiin lintualueisiin (Arvoluokka 2). Pitkärivi kuuluu arvokkaisiin kasvillisuus- ja kasvistokohteisiin (Arvoluokka II).

Luontotyypit ja kasvillisuus

Koko luoto lähivesineen kuuluu vaarantuneeseen luontotyyppiin lintusaaret, joka on luonnontilaltaan vähän heikentynyt ja edustavuudeltaan hyvä. Luodon itäosassa esiintyy niittyverkoston arvokohteista (saariston niityt) äärimmäisen uhanalainen, luonnontilainen ja edustavuudeltaan kohtalainen luontotyyppi karut kalliokedot.

Lisäksi luodolla on kaksi kuviota silmälläpidettävää luontotyyppiä Itämeren kivikkoiset niittyrannat. Niistä toinen on luonnontilainen ja edustavuudeltaan erinomainen, ja toinen luonnontilaltaan vähän heikentynyt ja edustavuudeltaan hyvä.

Itäinen korkea kallioalue mahdollistaa kalliolammikoille sopivia painanteita ja alueelta löytyy kolme luonnontilaista ja edustavuudeltaan erinomaista tai hyvää kalliolammikkoa. Ne edustavat silmälläpidettävää luontotyyppiä merenrantojen kalliolammikot.

Merkittävä lajisto

Alueen luontoselvityksissä on keskitytty linnustoon ja kasvillisuuteen ja eikä muita merkittäviä eliöryhmiä kuten lepakoita tai matelija- ja sammakkoeläimiä ole erikseen kartoitettu. Helsingin kasvillisuusseurannoissa vuosien 1990-1998 aikana saarelta havaittiin merisara sekä somersara joiden uhanalaisuusluokitus on muuttunut silmälläpidettävästä (NT) säilyväksi (LC) vuonna 2020. Alueelta on havaintoja pesivistä tukkasotkista, karikukoista, kalalokeista, riskilöistä sekä kala- ja lapintiiroista. Lisäksi luodon pesimälinnustossa on ollut edustettuina haahka, punajalkaviklo, selkälokki ja luotokirvinen.

Alueen käyttö ja saavutettavuus

Luonnonsuojelualue on saavutettavissa ainoastaan veneillen tai talvella hyvän jäätilanteen aikana joko luistellen, hiihtäen tai kävellen. Alueella ei ole selkeitä polkuja tai reittejä ja kävijät käyttävät kallioita. Luodon ranta on kivikkoinen ja maihinnousu on kovalla merenkäynnillä haasteellista.

Uhkatekijät

Alueen suurimmat uhkatekijät liittyvät Itämeren tilan muutoksiin joista osa saattaa johtua ilmastonmuutoksesta ja sen tuomasta meren vedenpinnan kohoamisesta. Uhka ei ole ajankohtainen, mutta kymmenen vuoden aikajaksolla saattaa veden pinnan kohoamista tapahtua. Veden pinnan kohoaminen vaikuttaisi alueen laakean länsiosan kasvillisuuden altistumiseen luodon yli pyyhkiviin suolaisen veden pulsseihin tai talvella jään kuluttavaan vaikutukseen. Lisäksi Itämeren laivaliikenteen lisääntyessä ja laivojen rakenteellisen kunnon heikentyessä öljypäästöjen riski kasvaa. Myös mereen heitettyjen jätteiden, varsinkin muovijätteiden, kulkeutuminen luodon matalille rannoille on merkittävä uhka luodon luonnolle ja pesimälinnustolle. Luodolla esiintyvän haitallisen vieraslajin kurtturuusun leviäminen laajemmalle alueelle heikentää alkuperäisten rantakasvien leviämismahdollisuuksia.

Hoito- ja käyttösuunnitelma

Luonnonhoidon suunnitelma

Pitkärivin luonnonhoidon toimenpiteet keskittyvät alueen säilyttämiseen luonnontilaisena linnuston pesimäluotona ja luonnonhoidon toimenpiteet jäävät vähäisiksi. Alueen luonnonhoidon toimenpiteet keskittyvät vieraskasvilajin poistoon, vieraslajipienpetopyyntiin sekä pesimälaatikoiden asentamisesta linnuille.

Virkistyskäytön suunnitelma

Alueelle ei ohjata virkistyskäyttöä eikä suunnitella reittejä tai polkuja. Luodolla pesivien lintujen pesimärauhaa turvataan rauhoitusmääräyksissä kieltämällä maihinnousu keskeisimpänä pesimäaikana 1.4.-15.8. Lisäksi alueelle sijoitetaan rauhoitusmääräystauluja, asennetaan luonnonsuojelualueesta kertovat opastetolpat merkittävimpiin kohtiin sekä asennetaan maihinnousukieltotaulut selkeisiin, mereltä nähtäviin kohtiin.

Ehdotus rauhoitusmääräyksiksi

1. Yleiset rajoitukset

Alueella on kielletty:

• maa-ainesten tai kaivoskivennäisten ottaminen, ruoppaukset ja muu maa- ja kallioperän vahingoittaminen ja muuttaminen; 
   
• rakennusten, rakennelmien, teiden ja polkujen rakentaminen; 
   
• elävien ja kuolleiden kasvien, kasvinosien ja sienien ottaminen tai vahingoittaminen; 
   
• luonnonvaraisten selkärankaisten eläinten pyydystäminen, tappaminen tai hätyyttäminen tai niiden pesien hävittäminen ja selkärangattomien eläimien pyydystäminen tai kerääminen; 
   
• tulenteko, telttailu ja muu leiriytyminen; 
   
• kaikenlaisten eläin- ja kasvinäytteiden keruu ilman valtion luonnonsuojeluviranomaisen lupaa; 
   
• koirien, kissojen ja muiden lemmikkieläinten irti pitäminen;
   
• kaikenlainen muu toiminta, joka muuttaa alueen maisemakuvaa tai vaikuttaa epäedullisesti luonnonoloihin tai eliölajien säilymiseen sekä

• maihinnousu lintujen pesimäaikana 1.4.-15.8.

2. Liikkumisrajoitukset

Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi on kielletty:

- liikkuminen moottoriajoneuvolla lukuun ottamatta alueen hoidon kannalta välttämätöntä liikkumista.

3. Sallitut toimenpiteet

Edellä olevien määräysten estämättä alueella on sallittu:

• Haitallisten vieraskasvilajien poistaminen maanomistajan luvalla; 
   
• Haitallisten vieraslajipienpetojen pyynti myös lintujen pesimäaikana koulutetun koiran avulla maanomistajan luvalla; 
   
• luonnonsuojelualueen geologian, rakennepiirteiden ja lajiston kartoittaminen; 
   
• tekopesien ja muiden lintujen pesintää edistävien rakenteiden rakentaminen; 
   
• luodolla sijaitsevan linjamerkin kunnossapitoon liittyvät toimet ympärivuotisesti sekä 
   

• muiden valtion luonnonsuojeluviranomaisen hyväksymän hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen.

4. Rauhoitusmääräyksistä poikkeaminen

Valtion luonnonsuojeluviranomainen voi yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksen luonnonsuojelualuetta koskevista rauhoitusmääräyksistä, jos poikkeaminen ei vaaranna alueen perustamistarkoitusta ja on tarpeen alueen hoidon, käytön tai tutkimuksen kannalta. 

Hoito- ja käyttösuunnitelman toteuttamisen kustannusarvio

Hoito- ja käyttösuunnitelman toteuttaminen edellyttää investointeja, joiden kokonaiskustannuksiksi on arvioitu noin 17 000 euroa. Opasteiden kustannukset suunnittelukuluineen ovat 12 000 euroa. Kunnossapidon vuotuiset kustannukset, jotka koostuvat vieraskasvilajin torjunnasta, pienpetopyynnistä ja rakenteiden huollosta ja ylläpidosta ovat noin 48 000 euroa koko hoito- ja käyttösuunnitelmakaudelle. Lajistoseurannan kustannuksiksi on arvioitu 45 000 euroa.

Kannanotot

Aisaan ei tullut kannanottoja tai kommentteja.

Toimivalta

Hallintosäännön 16 luvun 2 §:n 1 momentin kohdan 12 mukaan ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto tekee esityksen kaupunginhallitukselle sellaisissa jaoston toimialaan liittyvissä asioissa, jotka kuuluvat kaupunginhallituksen tai valtuuston toimivaltaan.

Hallintosäännön 19 luvun 5 §:n 1 momentin mukaan, ellei toisin ole säädetty tai määrätty, kaupungin puhevaltaa käyttää ja kaupungin esitykset ja lausunnot ulkopuoliselle antaa kaupunginhallitus.

Päätös tullut nähtäväksi 09.12.2025

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §