Kaupunginhallituksen työllisyyden edistämisen avustuskriteerit

Kaupunginhallitus vahvistaa liitteenä 1 olevat työllisyyden edistämisen avustuskriteerit. Samalla kaupunginhallitus kumoaa työllistämistoimikunnan (8.9.2015) § 4 hyväksymät järjestöavustusten kriteerit.

Lisäksi kaupunginhallitus päättää uudeksi avustuslajiksi työllisyyden edistämisen pienavustuksen.

Taustaa

Nykyiset työllisyysavustuksen myöntämisperusteet ovat olleet voimassa vuoden 2016 avustushausta lähtien. Avustuksen myöntämisen strategisena tavoitteena on ollut työmarkkinatuen kuntaosuuden kustannuksiin vaikuttaminen. Myöntämisperusteet on hyväksytty kaupunginhallituksen alaisessa työllistämistoimikunnassa 8.9.2015 (§ 4).

Nykyistä työllisyysavustusta on myönnetty yleisavustuksena järjestöjen toimintaan, mikä on tarkoittanut pääasiassa työkokeilujakson aikaisen ohjauksen toteuttamista helsinkiläisille työttömille. Lisäksi työllisyysavustusta on voinut hakea järjestötoiminnan kehittämiseen kuten viestinnän vahvistamiseen, palveluiden kehittämiseen sekä uusien yhteistyömallien rakentamiseen.

Edellytyksenä on ollut toiminnan kohdistuminen kaupungin työllisyydenhoidon painopisteryhmiin (pitkään työttömänä olleet, nuoret, maahanmuuttajat) sekä toiminnan suuntaaminen tavoitteellisesti kohti avoimia työmarkkinoita tai koulutukseen. Työllisyysavustuksiin varattu määräraha on ollut vuosittain 300 000 €.

Julkisten työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirtyi vuoden 2025 alussa valtiolta kunnille. Lisäksi uudistettiin työvoimapalveluiden rahoitusmallia. Niin kutsutun kannustavan rahoitusmallin myötä pelkkä työllisyyttä edistäviin palveluihin ohjaaminen tai palveluissa oleminen ei vaikuta kaupungin työttömyysetuuden maksuvastuuseen. Kunnan työvoimapalveluiden tavoitteena on entistä selkeämmin työllistyminen.

Nykyiset työllisyysavustuksen kohteet ja kriteerit eivät tue edellä mainitun tavoitteen toteutumista, minkä vuoksi avustuskriteereitä on tarpeen päivittää ja samalla uudistaa avustustoiminnan kokonaisuutta.

Avustuskriteerit

Työllisyyden edistämisen avustusta myönnetään toimintaan, joka tukee kaupunkistrategian ja työllisyyspalveluiden tavoitteiden edistämistä sekä vaikuttaa kumppanien mahdollisuuksiin saavuttaa työllistymisen tuloksia. Avustuskriteereissä kiinnitetään huomiota järjestöjen keskinäiseen yhteistyöhön sekä yhteistyöhön työllisyyspalveluiden kanssa.

Uusissa avustuskriteereissä on täsmennetty muotoilua hallintokuluista sekä rajattu avustuksen kohdentamista siten, että avustuksia ei kohdenneta investointeihin, juhlatilaisuuksiin eikä ryhmämatkoihin. Jatkossa toimenpiteillä tulee olla selkeämpi yhteys asiakkaiden työllistymiseen tai työllistymisen edistämiseen.

Tämän lisäksi avustuskriteereissä korostuvat helsinkiläisten moninaisuus sekä toiminnan vaikuttavuus ja järjestöjen omavaraisuus.

Vuorovaikutus

Työllisyyden edistämisen avustuskriteerien valmistelu on toteutettu vuorovaikutuksessa järjestöjen kanssa järjestämällä avoimia tilaisuuksia kevään 2025 aikana.

Järjestöt olivat tyytyväisiä erityisesti avustuskategorioiden yhtenäistämiseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen avustuskategorioiden kanssa. Avustuskategoriat ja niihin liittyvät vaatimukset koettiin selkeinä ja tarkoituksenmukaisina. Järjestöjen kommentteja on hyödynnetty työllisyysavustuksen kriteerien uudistamisessa ja kriteereitä on täsmennetty palautteen perusteella.

Työllisyyden edistämisen pienavustus

Avustuskokonaisuuden valmistelussa yhteistyössä järjestöjen kanssa on noussut esiin tarve hallinnollisesti kevyemmästä työllisyyden edistämisen pienavustuksesta. Työllisyyden edistämisen pienavustusta voidaan kohdentaa uusien, alkavien tai kertaluonteisten hankkeiden avustamiseen.

Työllisyyden edistämisen avustusmäärärahaa voidaan kohdentaa vuosittain pienavustuksiin talousarvion puitteissa. Pienavustus on arvoltaan 3 000 euroa.

Avustusten käytön valvonta

Avustushaun yhteydessä hakijoilta pyydetään selvitys edellisen avustuksen käytöstä. Avustusten käyttöä valvotaan talousliitteiden ja avustuksen saajan toimittaman raportin pohjalta. Uutta avustusta ei esitetä hakijalle, mikäli avustuksen käyttöä ei ole selvitetty hyväksyttävästi.

Ulkopuolisen toimijan suorittamiin pistokoeluontoisiin käytönvalvonnan tarkastuksiin voidaan valita vuosittain yli 50 000 euroa avustusta saavia järjestöjä. Käytönvalvontaan kilpailutettu toimija toteuttaa tarkastuksen kaupungin avustusten yleisohjeiden mukaisesti. Mikäli avustuksensaajan toiminnassa havaitaan epäselvyyksiä, kaupunki käynnistää tarvittavat toimenpiteet. Pienavustuksia saaneille järjestöille tehdään pistokoeluontoisia sisäisiä tarkastuksia.

Toimivalta

Kaupunginhallituksen toimivaltaan kuuluu hallintosäännön 8 luvun 1 §:n mukaan päättää avustuksia koskevista ohjeista. Lisäksi kaupunginhallituksen tehtävänä on päättää asioista, joita ei ole säädetty tai määrätty muulle kaupungin toimielimelle, viranhaltijalle tai luottamushenkilölle.