Valtuustoaloite, oppikirjojen kunnon ja riittävyyden turvaaminen peruskouluissa
V 25.3.2026, Valtuutettu Terhi Peltokorven aloite oppikirjojen kunnon ja riittävyyden turvaamisesta peruskouluissa
Päätös
Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.
Käsittely
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Marcus Rantalan ehdotuksesta.
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.
Valtuutettu Terhi Peltokorpi ja 45 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että
1. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala tekee selvityksen oppilaiden yhdenvertaisuuden toteutumisesta oppikirjojen ja muun oppimateriaalin saatavuudessa eri kouluissa. 2. Toimiala laatii suunnitelman siitä, miten oppimateriaaleihin käytettävää rahoitusta voidaan nostaa valtakunnallisen keskiarvon tasolle, ottaen huomioon kaupunkistrategiassa hyväksytyt tavoitteet.3. Kouluille laaditaan ohjeistus oppimateriaalien hankinnasta, jakelusta ja käytöstä peruskouluissa. Ohjeistuksessa linjataan mm.:
- painettujen oppikirjojen tarjonnan laajentamisesta yhdenvertaisesti helsinkiläisissä peruskouluissa,
- kierrätettävien kirjojen kunnosta ja kierrosta poistamisesta ja
- tehtäväkirjojen tarkoituksenmukaisesta käytöstä.
Aloite on liitteenä 1.
Selvitys oppilaiden yhdenvertaisuuden toteutumisesta oppikirjojen ja muun oppimateriaalin saatavuudessa eri kouluissa
Helsingin kaupungin suomenkielisten peruskoulujen rehtoreille (86 koulua) lähetettiin 5.12.2025 kartoitus (liite 2) oppimateriaalien käytöstä sekä oppikirjatilanteesta, johon oli 9.12.2025 mennessä tullut 74 vastausta.
Vastanneista rehtoreista 78 prosenttia arvioi, että oppikirjoja tulisi olla enemmän. Niitä kaivataan eniten ympäristöoppiin, englantiin, elämänkatsomustietoon sekä suomen kieleen ja kirjallisuuteen. Kokemuksen mukaan kyse on siitä, että erillisiä tehtäväkirjoja ei ole kaikissa aineissa. Oppilailla saattaa siis olla paljon monisteita tai he katsovat tehtävät digitaalisesta materiaalista ja vastaavat erilliseen vihkoon. Selvityksen tulokset ovat liitteenä 3.
Koska kyselyyn vastasi 74 suomenkielistä koulua 86:sta (86,0 %) eikä vastanneiden koulujen maantieteellisessä jakaumassa tai koulun tyypissä (ala-aste, yhtenäinen peruskoulu, yläaste, erityiskoulu) näy mitään selkeää vääristymää, on perusteltua olettaa, että vastaukset edustavat hyvin koko Helsingin suomenkielisen perusopetuksen tuloksia. Myös ruotsinkielisen perusopetuksen tilannetta tullaan selvittämään.
Erityiskouluissa käytetään valmiita oppimateriaaleja vain muutamissa aineissa, koska heidän tarpeisiinsa suunnattuja oppimateriaaleja ei ole useimmissa aineissa olemassa. Tämä selittää osittain, miksi kaikkien aineiden kohdalla ei päästä 100 %:iin oppikirjojen käytössä.
Kyselyn perusteella kaikissa kouluissa on käytössä painetut oppikirjat suomen kielessä ja kirjallisuudessa, matematiikassa, englannin ja ruotsin kielissä sekä biologiassa ja maantiedossa. Muissa lukuaineissa painettuja oppikirjoja käytetään suurimmassa osassa kouluista.
Digitaalista oppimateriaalia on käytössä enemmistössä kouluja lähes kaikkien aineiden opetukseen. Eniten digitaalista materiaalia käytetään suomen kielen ja kirjallisuuden sekä englannin opetukseen.
Suunnitelma oppimateriaaleihin käytettävän rahoituksen nostamisesta valtakunnallisen keskiarvon tasolle strategian tavoitteet huomioiden
Perusopetuksessa koulujen käyttösuunnitelmat vuodelle 2026 on laadittu siten, että koulujen oppimateriaaleihin kohdennetut resurssit ovat kasvaneet. Vuoden 2026 talousarviossa peruskoulujen oppikirjamäärärahoja lisätään 1,5 miljoonalla eurolla. Tästä lisäyksestä 1,0 miljoonaa euroa on toimialan määrärahojen kokonaislisäystä ja 0,5 miljoonaa euroa on toimialan talousarvion sisäistä uudelleenkohdentamista ICT-hankinnoista oppikirjamäärärahoihin.
Oppimateriaaleihin kohdennettu oppilaskohtainen raha suomenkielisissä peruskouluissa vuonna 2026 on 133 euroa ja ruotsinkielisissä peruskouluissa noin 140 euroa. Tämä lähestyy jo aloitteessa mainittua kansallista keskiarvoa 145 euroa. Ero suomen- ja ruotsinkielisten koulujen rahoituksessa selittyy sillä, että ruotsinkieliset materiaalit ovat tyypillisesti kalliimpia kuin suomenkieliset. Painetun materiaalin määrän muutosta tullaan seuraamaan. Laskennallista oppilaskohtaista oppimateriaalirahaa seurataan kaupunkitasolla. Painettuun oppimateriaaliin käytetyn rahan määrän kasvua seurataan kouluittain. Kaupunginhallitus esittää, että toimiala selvittää kuinka oppikirjatilanteen kehittymistä helsinkiläisissä kouluissa voitaisiin seurata.
Kaupunkistrategian mukaisesti tarveperustaista rahoitusta kasvatetaan. Peruskouluja ohjataan käyttämään tarveperustaista rahaa myös oppimateriaalien hankintaan.
Ohjeistus oppimateriaalien hankinnasta, jakelusta ja käytöstä peruskouluissa.
Valtuustoaloitteen mukaan ohjeistuksessa tulee linjata painettujen oppikirjojen tarjonnan laajentamisesta yhdenvertaisesti helsinkiläisissä peruskouluissa, kierrätettävien kirjojen kunnosta ja kierrosta poistamisesta ja tehtäväkirjojen tarkoituksenmukaisesta käytöstä.
Huonossa kunnossa olevia kirjoja on melko vähän. 71,6 % kouluista ilmoitti, että huonossa kunnossa olevia kirjoja on vain vähän tai ei melkein yhtään. Vain 1,4% kouluista yli 75 % kirjoista on huonossa kunnossa.
Erinomaisessa kunnossa olevia kirjoja on hieman enemmän. 74,3 %:ssa kouluista erinomaisessa kunnossa olevia kirjoja on vain vähän tai ei yhtään. 6,8 %:ssa kouluissa kaikki tai melkein kaikki ovat erinomaisessa kunnossa.
Yhteenvetona voi todeta, että selvästi suurin osa koulujen kierrätetyistä kirjoista on hyvässä tai kohtalaisessa kunnossa. Huonossa kunnossa olevia kirjoja on varsin vähän, tosin seitsemässä koulussa (9,5 % vastanneista) tällaisia kirjoja on yli puolet.
Toimiala laatii vuoden 2026 aikana peruskouluille ohjeen painettujen oppikirjojen tarjonnan laajentamiseen sekä kierrätettävien oppikirjojen suunnitelmalliseen käyttöön ja hankintaan.
Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 4 momentin mukaan kaupunginvaltuustossa käsitellään vastaus aloitteeseen, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Kaupunginhallituksen on esitettävä antamansa vastaus käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa viimeistään kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä.
Kasvatus- ja koulutuslautakunta 20.01.2026 § 12
Lausunto
Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon valtuutettu Terhi Peltokorven ja 45 muun valtuutetun liitteenä 1 olevasta valtuustoaloitteesta koskien oppikirjojen kunnon ja riittävyyden turvaamista Helsingissä:
Valtuustoaloitteen allekirjoittaneet valtuutetut esittivät kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle kolme eri toimenpidettä. Seuraavaksi näitä toimenpiteitä käydään läpi yksitellen.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala tekee selvityksen oppilaiden yhdenvertaisuuden toteutumisesta oppikirjojen ja muun oppimateriaalin saatavuudessa eri kouluissa.
Helsingin kaupungin suomenkielisten peruskoulujen rehtoreille (86 koulua) lähetettiin 5.12.2025 kartoitus (liite 2) oppimateriaalien käytöstä sekä oppikirjavajeesta, johon oli 9.12.2025 mennessä tullut 74 vastausta.
Kartoituksen vastausten mukaan kouluissa on oppimateriaalia käytössä seuraavan taulukon mukaisesti:
Oppiaine | Painettu oppimateriaali käytössä % | Digitaalinen oppimateriaali käytössä % | Oppiaineessa on oppimateriaalivajetta % |
Suomen kieli ja kirjallisuus | 100 | 86,5 | 41,9 |
Suomi toisena kielen ja kirjallisuus | 78,4 | 55,4 | 33,8 |
Ruotsi | 98,6 | 79,5 | 38,4 |
Englanti | 98,6 | 87,8 | 45,9 |
Matematiikka | 100 | 78,4 | 23 |
Ympäristöoppi * | 98,6 | 73,2 | 49,3 |
Biologia ** | 100 | 65,7 | 20 |
Maantieto ** | 100 | 60 | 20 |
Fysiikka ** | 94,3 | 60 | 22,9 |
Kemia ** | 94,3 | 60 | 22,9 |
Terveystieto ** | 91,4 | 57,1 | 20 |
Historia | 94,5 | 57,5 | 38,4 |
Yhteiskuntaoppi | 89,2 | 56,8 | 33,8 |
Elämänkatsomustieto | 63,5 | 55,4 | 44,6 |
Ev.lut. uskonto | 82,4 | 55,4 | 40,5 |
Ortodoksinen uskonto *** | 62,2 | 16,2 | 23 |
Islam *** | 62,2 | 13,5 | 25,7 |
Kotitalous ** | 77,1 | 14,9 | 11,4 |
* Ainetta opetetaan vain luokilla 1–6, joten taulukkoon on otettu huomioon vain niiden koulujen vastaukset, joissa opetetaan luokkia 1–6.
** Ainetta opetetaan vain luokilla 7–9, joten taulukkoon on otettu huomioon vain niiden koulujen vastaukset, joissa opetetaan luokkia 7–9.
*** Näitä uskonnon oppimääriä ei opeteta kaikissa vastanneista kouluista.
Erityiskouluissa käytetään valmiita oppimateriaaleja vain muutamissa aineissa, koska heidän tarpeisiinsa suunnattuja oppimateriaaleja ei ole useimmissa aineissa olemassa. Tämä selittää osittain, miksi kaikkien aineiden kohdalla ei päästä 100 %:iin oppikirjojen käytössä.
Kyselyn perusteella kaikissa kouluissa on käytössä painetut oppikirjat suomen kielessä ja kirjallisuudessa, matematiikassa, englannin ja ruotsin kielissä sekä biologiassa ja maantiedossa. Muissa lukuaineissa painettuja oppikirjoja käytetään suurimmassa osassa kouluista.
Digitaalista oppimateriaalia on käytössä enemmistössä kouluja lähes kaikkien aineiden opetukseen. Eniten digitaalista materiaalia käytetään suomen kielen ja kirjallisuuden sekä englannin opetukseen.
Kyselyn perusteella 78 % kouluista on oppikirjavajetta. Vajetta on eniten ympäristöopin, englannin, elämänkatsomustiedon ja suomen kielen ja kirjallisuuden oppikirjoissa. Oppikirjavajeen suurta määrää selittää erityisesti oppiaineen tehtäväkirjojen puuttuminen.
Koska kyselyyn vastasi 74 suomenkielistä koulua 86:sta (86,0 %) eikä vastanneiden koulujen maantieteellisessä jakaumassa tai koulun tyypissä (ala-aste, yhtenäinen peruskoulu, yläaste, erityiskoulu) näy mitään selkeää vääristymää, on perusteltua olettaa, että vastaukset edustavat hyvin koko Helsingin suomenkielisen perusopetuksen tuloksia. Kyselyä ei kuitenkaan ole lähetetty ruotsinkielisille peruskouluille, joten tuloksista ei voi vetää johtopäätöksiä ruotsinkielisten koulujen tilanteesta.
Toimiala laatii suunnitelman siitä, miten oppimateriaaleihin käytettävää rahoitusta voidaan nostaa valtakunnallisen keskiarvon tasolle, ottaen huomioon kaupunkistrategiassa hyväksytyt tavoitteet
Perusopetuksessa koulujen käyttösuunnitelmat vuodelle 2026 on laadittu siten, että koulujen oppimateriaaleihin kohdennetut resurssit ovat kasvaneet. Vuoden 2026 talousarviossa peruskoulujen oppikirjamäärärahoja lisätään 1,5 miljoonalla eurolla. Tästä lisäyksestä 1,0 miljoonaa euroa on toimialan määrärahojen kokonaislisäystä ja 0,5 miljoonaa euroa on toimialan talousarvion sisäistä uudelleenkohdentamista ICT-hankinnoista oppikirjamäärärahoihin.
Oppimateriaaleihin kohdennettu oppilaskohtainen raha on suomenkielisissä peruskouluissa vuonna 2026 133 euroa ja ruotsinkielisissä peruskouluissa noin 140 euroa. Tämä lähestyy jo aloitteessa mainittua kansallista keskiarvoa 145 euroa. Ero suomen- ja ruotsinkielisten koulujen rahoituksessa selittyy sillä, että ruotsinkieliset materiaalit ovat tyypillisesti kalliimpia kuin suomenkieliset. Painetun oppimateriaalin määrän kasvua seurataan kouluittain.
Kaupunkistrategian mukaisesti tarveperustaista rahoitusta kasvatetaan. Peruskouluja ohjataan käyttämään tarveperustaista rahaa myös oppimateriaalien hankintaan.
Kouluille laaditaan ohjeistus oppimateriaalien hankinnasta, jakelusta ja käytöstä peruskouluissa.
Valtuustoaloitteen tekstin mukaan tässä ohjeistuksessa linjataan painettujen oppikirjojen tarjonnan laajentamisesta yhdenvertaisesti helsinkiläisissä peruskouluissa, kierrätettävien kirjojen kunnosta ja kierrosta poistamisesta ja tehtäväkirjojen tarkoituksenmukaisesta käytöstä.
Yllämainitussa kyselyssä kartoitettiin myös kouluissa kierrätettävien kirjojen kuntoja. Kyselyn tulokset on koottu seuraavaan taulukkoon:
Lähes kaikki (76-100 % oppikirjoista) | Suurin osa (51-75 %) | Alle puolet (26-50 %) | Hyvin vähän (0-25 %) | |
Erinomainen | 6,8 | 9,5 | 9,5 | 74,3 |
Hyvä | 1,4 | 10,8 | 43,2 | 44,6 |
Kohtalainen | 0 | 12,2 | 47,3 | 40,5 |
Huono | 1,4 | 8,1 | 18,9 | 71,6 |
Huonossa kunnossa olevia kirjoja on melko vähän. 71,6 % kouluista ilmoitti, että huonossa kunnossa olevia kirjoja on vain vähän tai ei melkein yhtään. Vain 1,4% kouluista yli 75 % kirjoista on huonossa kunnossa.
Erinomaisessa kunnossa olevia kirjoja on hieman enemmän. 74,3 %:ssa kouluista erinomaisessa kunnossa olevia kirjoja on vain vähän tai ei yhtään. 6,8 %:ssa kouluissa kaikki tai melkein kaikki ovat erinomaisessa kunnossa.
Yhteenvetona voi todeta, että selvästi suurin osa koulujen kierrätetyistä kirjoista on hyvässä tai kohtalaisessa kunnossa. Huonossa kunnossa olevia kirjoja on varsin vähän, tosin seitsemässä koulussa (9,5 % vastanneista) tällaisia kirjoja on yli puolet.
Toimiala laatii vuoden 2026 aikana peruskouluille ohjeen painettujen oppikirjojen tarjonnan laajentamiseen sekä kierrätettävien oppikirjojen suunnitelmalliseen käyttöön ja hankintaan.
Yhteenveto
Kyselyyn oppikirjatilanteesta vastasi 74 suomenkielistä peruskoulua 86:sta. Vastausten perusteella painetut oppikirjat ovat pääasiallinen opetusmateriaali erityisesti lukuaineissa. Digitaalisia oppimateriaaleja on käytössä suurimmassa osassa kouluja, mutta vähemmän kuin painettuja oppikirjoja. Vastauksista voidaan päätellä, että kouluissa on oppikirjavajetta.
Peruskoulujen oppikirjoihin käytettävää rahaa on nostettu vuodelle 2026. Painetun materiaalin määrän kasvamista tullaan seuraamaan.
Suurin osa koulujen kierrätetyistä kirjoista ovat hyvässä tai kohtalaisessa kunnossa. Toimiala laatii ohjeistuksen vuoden 2026 aikana oppimateriaalien hankinnasta ja käytöstä peruskouluille.
16.12.2025 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Kirsi Kukkonen, pedagoginen asiantuntija
puhelin: 310 81030, kirsi.kukkonen2@hel.fi
Antti Värtö, pedagoginen asiantuntija
puhelin: 310 88047 , antti.varto@hel.fi
Päätös tullut nähtäväksi 17.03.2026
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §