Valtuustoaloite, tasasuuruisten sote-asiakasmaksujen huojentamisen käyttöönotto

Erityissuunnittelija ********** on kutsuttuna asiantuntijana.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta antaa kaupunginhallitukselle valtuutettu Jenny Kasongon ja 24 muun valtuutetun tasasuuruisten sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen huojentamisen käyttöönottoa koskevasta valtuustoaloitteesta seuraavan lausunnon:

”Aloitteessa esitetään, että Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla jätettäisiin perimättä tasasuuruiset sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut tilanteissa, joissa maksujen periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon. Lisäksi aloitteessa esitetään, että huojentamiskäytännöistä tiedotetaan asianmukaisesti. Aloitteen tavoitteena on madaltaa kynnystä hakeutua sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Asiakasmaksujen alentaminen ja perimättä jättäminen sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen alentamista ja perimättä jättämistä sääntelee laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992, jäljempänä asiakasmaksulaki). Asiakasmaksulain 11 §:n mukaan sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu sekä terveydenhuollon palveluista maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. Alentaminen ja perimättä jättäminen näin ollen koskee velvoittavasti sosiaalihuollon tasasuuruisia ja tulosidonnaisia maksuja sekä terveydenhuollon osalta ainoastaan tulosidonnaisia maksuja. Asiakasmaksulain mukaan hyvinvointialue voi päättää terveydenhuollon tasasuuruisia maksuja koskevasta alentamisesta ja perimättä jättämisestä. Hyvinvointialue voi myös päättää asiakasmaksujen alentamisesta ja perimättä jättämisestä huollollisin perustein.

Asiakasmaksulain mukaan asiakkaalle on annettava tieto alentamisen ja perimättä jättämisen mahdollisuudesta ymmärrettävästi ja viimeistään maksua perittäessä. Maksujen alentaminen ja perimättä jättäminen on ensisijaista toimeentulotukeen nähden.

Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla asiakasmaksuja voidaan alentaa tai jättää perimättä asiakasmaksulain 11 §:n velvoittamilla perusteilla eli maksun perimisen vaarantaessa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. Toimialalla ei ole päätetty, että alentaminen ja perimättä jättäminen koskisi terveydenhuollon tasasuuruisia maksuja tai että maksuja voitaisi alentaa tai jättää perimättä huollollisin perustein.

Alentaminen tai perimättä jättäminen perustuu asiakkaan tai hänen perheensä yksilökohtaiseen kokonaistaloudellisen tilanteen arviointiin. Arviointi edellyttää asiakkaan tai hänen edustajansa tekemää hakemusta sekä tarvittavia selvityksiä tuloista, varallisuudesta ja huomioitavista menoista. Alentamisen ja perimättä jättämisen menettely perustuu toimialan pysyväisohjeeseen kirjattuihin toimintaperiaatteisiin. Arvioinnin perusteella asiakkaalle tehdään asiaa koskeva hallintopäätös ja toteutetaan mahdolliset laskutuksen korjaavat toimenpiteet. Toimialalla tehdään vuosittain noin 2 000 asiakasmaksujen alentamista tai perimättä jättämistä koskevaa päätöstä.

Toimialan asiakkaita tiedotetaan alentamisen ja perimättä jättämisen mahdollisuudesta eri tavoilla. Asiakastyötä tekevät ammattilaiset neuvovat asiakkaita hakemisessa osana palvelutilanteita. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita koskeviin laskuihin liitetään asiakastiedote, joka sisältää alentamisen ja perimättä jättämisen hakemista koskevan ohjeistuksen. Myös kaupungin ulkoisilla verkkosivuilla on laajat ohjeet asiakasmaksujen alentamista ja perimättä jättämistä koskevasta hakumenettelystä, jonka lisäksi asiakasneuvontaa annetaan toimialan asiakasmaksupäätöksistä vastaavassa Asiakasmaksupäätökset ja asiantuntijatuki - yksikössä.

Terveydenhuollon tasasuuruiset maksut ja maksukatto

Maksukaton tarkoituksena on osaltaan rajoittaa julkisten palvelujen käytöstä asiakkaille aiheutuvaa taloudellista rasitusta. Vuonna 2026 maksukatto on 815 euroa. Maksukattoon sisältyy pääosin kaikki terveydenhuollon tasasuuruiset maksut, joita ovat esimerkiksi aloitteessa mainitut suun terveydenhuollon ja poliklinikkamaksut. Maksukaton ulkopuolelle jäävät vain erikseen säädetyt poikkeukset. Sosiaalihuollon maksujen osalta maksukattoon sisältyy ainoastaan lyhytaikaisen laitospalvelun maksut. Myös perustoimeentulotuen kautta maksetut asiakasmaksut kerryttävät maksukattoa.

Alle 18-vuotiaiden maksut huomioidaan huoltajan maksukaton kertymässä. Maksukaton ylittymisen jälkeen palvelut ovat maksuttomia kalenterivuoden loppuun saakka. Lyhytaikaisesta laitoshoidosta ja -palvelusta voidaan kuitenkin 18 vuotta täyttäneeltä periä niin sanottu ylläpitomaksu myös maksukaton täyttymisen jälkeen.

Lainsäädännön mukaan maksukaton täyttymisen seuranta kuuluu asiakkaalle. Helsinkiläisiä palvellaan kuitenkin enemmän kuin laki edellyttää, sillä Helsingin kaupungin taloushallintopalvelut seuraa maksukaton täyttymistä asiakkaiden puolesta. Asiakkaan puolesta tapahtuva seuranta ehkäisee tilanteiden syntymistä, joissa asiakas joutuisi maksamaan maksukattoon kuuluvista palveluista katon ylittymisen jälkeen.

Terveydenhuollon tasasuuruiset maksut perustoimeentulotuessa

Terveydenhuollon tasasuuruiset asiakasmaksut huomioidaan toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaisesti perustoimeentulotuessa, jossa hakemusten käsittelylle on määritelty seitsemän (7) arkipäivän määräaika. Tämä mahdollistaa asiakkaille nopean ja ennakoitavan käsittelyn terveydenhuollon tasasuuruisia maksuja koskevissa tilanteissa.

Vaikka asiakasmaksulaki korostaa maksun alentamisen ja perimättä jättämisen ensisijaisuutta toimeentulotukeen nähden, asiaa koskevan säännöksen tarkoituksena ei ole kuitenkaan estää toimeentulotuen hakemista tai myöntämistä ennen maksun alentamista ja perimättä jättämistä koskevan asian ratkaisemista. Kela voi ottaa toimeentulotuessa huomioon julkisen terveydenhuollon tasasuuruiset asiakasmaksut, huolimatta asiakasmaksulakiin kirjatusta maksujen alentamisen ja perimättä jättämisen ensisijaisuudesta.

Aloitteen vaikutusten arviointi

Terveydenhuollon tasasuuruiset asiakasmaksut koskevat suurta osaa helsinkiläisiä jossain elämänvaiheessa. Maksut ovat luonteeltaan useimmiten tilapäisiä tai kertaluonteisia, ja ne syntyvät yksittäisten palvelukäyntien tai hoitojaksojen yhteydessä. Näistä maksuista ei tyypillisesti muodostu jatkuvaa tai säännöllistä maksurasitusta samalla tavoin kuin esimerkiksi sosiaalihuollon säännöllisistä palveluista perittävistä maksuista.

Aloitteessa esitetään, että Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan tulisi jatkossa alentaa ja jättää perimättä terveydenhuollon palveluista perittäviä tasasuuruisia asiakasmaksuja, jos periminen vaarantaa asiakkaan tai perheen toimeentuloa.

Mikäli terveydenhuollon tasasuuruiset maksut sisällytettäisiin asiakasmaksulain mukaiseen alentamista ja perimättä jättämistä koskevaan menettelyyn, ne olisi asiakkaiden yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi ratkaistava samojen periaatteiden mukaisesti kuin muut kyseisen menettelyn piiriin kuuluvat maksut.

Muutoksella voisi olla myönteisiä vaikutuksia asiakkaiden taloudellisen tilanteen kannalta. Maksujen alentaminen tai perimättä jättäminen voisi ehkäistä maksuista johtuvaa velkaantumista ja vähentää maksujen siirtymistä perintään. Menettely voisi myös osaltaan madaltaa kynnystä hakeutua terveydenhuollon palveluihin tilanteissa, joissa asiakasmaksut koetaan hoitoon hakeutumisen esteeksi. Myönteiset vaikutukset palveluihin hakeutumiseen saattaisivat kuitenkin jäädä rajallisiksi, sillä lähtökohtaisesti asiakas voisi saada maksun alentamista tai perimättä jättämistä koskevan päätöksen vasta palvelussa käytyään ja laskun saatuaan. Näin ollen asiakkaalla ei olisi ennen palveluun hakeutumistaan tietoa siitä, alennetaanko tai jätetäänkö hänen palveluaan koskeva maksu perimättä.

Vuonna 2025 Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla laskutettiin yhteensä noin 320 000 terveydenhuollon tasasuuruista asiakasmaksua koskevaa laskua. Mikäli alentamisen ja perimättä jättämisen menettely ulotettaisiin koskemaan terveydenhuollon tasasuuruisia maksuja, voisi kyseessä oleva laskumäärä olla menettelyn alaisuudessa. Jo varsin maltillisella hakemusasteella vaikutus olisi merkittävä: jos esimerkiksi viisi (5) prosenttia näistä laskuista johtaisi asiakkaan tekemään hakemukseen, tarkoittaisi tämä noin 16 000 lisähakemusta vuodessa. Se vastaisi noin 700 prosentin kasvua nykyiseen hakemusmäärään verrattuna.

Arvioidaan, että terveydenhuollon tasasuuruisia maksuja koskevan alentamisen ja perimättä jättämisen käyttöönotto tulisi tästä syystä pidentämään hakemusten käsittelyaikoja merkittävästi. Pitkittyneillä käsittelyajoilla voisi olla kielteinen vaikutus erityisesti akuuteissa taloudellisissa tilanteissa oleviin asiakkaisiin.

Lisäksi voidaan arvioida, että merkittävä osa alentamista hakevista asiakkaista hakisi maksuihin myös perustoimeentulotukea. Tällöin asiakkaat saattaisivat asioida kahden eri viranomaisen kanssa maksua koskevan asiansa hoitamiseksi. Tämä voisi lisätä asiakkaalle koituvaa viranomaisasiointia sekä vaikeuttaa selkeän ratkaisun saamista maksua koskevassa asiassaan.

Kela käsittelee perustoimeentulotukihakemukset arvioiden mukaan nopeammin kuin mitä toimialalla kyettäisiin käsittelemään terveydenhuollon tasasuuruisia maksuja koskevia alentamis- ja perimättä jättämishakemuksia. Mikäli asiakas hakisi samaan laskuun sekä perustoimeentulotukea että maksun alentamista tai perimättä jättämistä, hän saisi useimmissa tapauksissa toimeentulotukea koskevan päätöksen ennen toimialan ratkaisua. Kelan myönteisen päätöksen jälkeen toimiala ei enää voisi myöntää samaan laskuun alentamista tai perimättä jättämistä. Tästä huolimatta toimiala joutuisi käsittelemään hakemuksen asianmukaisesti ja antamaan asiassa päätöksen. Käytännössä sama lasku tulisi siten käsitellyksi kahdessa viranomaisessa ilman, että menettely tosiasiallisesti parantaisi asiakkaan asemaa.

On lisäksi huomioitava, että toimialan ja Kelan päätöstiedot eivät välity viranomaisten välillä vastavuoroisesti: toimialalla on katseluyhteys Kelan perustoimeentulotuen päätöstietoihin, mutta Kelalla ei ole vastaavaa pääsyä toimialalla tehtyihin päätöksiin. Puutteellinen tiedonkulku voisi joissakin tilanteissa johtaa siihen, että samaan terveydenhuollon maksuun kohdistuisi kaksinkertainen etuus.

Maksukatto on ensisijainen ja ennakoitava suojamekanismi, jonka täyttymisen jälkeen valtaosa terveydenhuollon palveluista on asiakkaalle maksuttomia ilman erillistä hakumenettelyä. Mikäli maksukattoon kuuluvia terveydenhuollon tasasuuruisia maksuja ryhdyttäisiin alentamaan tai jättämään perimättä, maksukaton kertyminen osalla asiakkaista hidastuisi tai voisi joissakin tilanteissa estyä kokonaan. Tällöin asiakkaan palvelut eivät muuttuisi maksuttomiksi maksukaton perusteella, vaan maksujen huojentaminen edellyttäisi toistuvaa, yksilökohtaista hakemista ja arviointia. Menettely siirtäisi suojan automaattisesta ja ennakoitavasta järjestelmästä hakemusperusteiseen ja tapauskohtaiseen käsittelyyn, mitä voidaan asiakkaan näkökulmasta pitää raskaampana suojakeinona.

Terveydenhuollon tasasuuruisia maksuja koskevan alentamis- ja perimättä jättämismenettelyn käyttöönotolla arvioidaan olevan merkittäviä vaikutuksia toimialan hallinnolliseen toimintaan. Muutoksen voidaan arvioida moninkertaistavan hakemusmäärät, mikä lisäisi käsittelytyötä sekä hakemusten ratkaisemiseen tarvittavia henkilöstö- ja resurssitarpeita arviolta noin 1,3 miljoonalla eurolla vuodessa. Tämä tarkoittaisi hallinnollisten kustannusten merkittävää kasvua tilanteessa, jossa Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan rahoitusta ollaan mahdollisesti leikkaamassa. Käyttöönotolla olisi vaikutusta myös asiakasmaksuista saatavaan tulokertymään sitä vähentävästi. Esimerkiksi tilanteessa, jossa viisi (5) prosenttia terveydenhuollon tasasuuruista maksuista jätettäisiin kokonaan perimättä, voisi se vähentää maksutuloja noin 1,7 miljoonaa euroa vuodessa.

Lisäksi aloitteessa esitetään, että Helsingin kaupungin tulisi huojentaa myös sosiaalihuollon tasasuuruisia maksuja. Asiakasmaksulaki edellä kuvatusti edellyttää sosiaalihuollon tasasuuruisten maksujen alentamista ja perimättä jättämistä asiakkaan tai perheen toimeentulon tai elatusvelvollisuuden vaarantuessa. Toimialalla toimitaan sosiaalihuollon tasasuuruisten maksujen suhteen lain velvoittamalla tavalla. Aloitteella ei ole tältä osin vaikutusta nykytilaan.

Aloitteessa esitetään myös, että asiakasmaksujen alentamisen ja perimättä jättämisen mahdollisuudesta tulisi tiedottaa asianmukaisesti. Toimialalla tiedotus toteutuu lain ehtojen mukaisesti. Myös tältä osin katsotaan, että aloitteella ei ole vaikutusta nykytilaan.

Kannanotto aloitteeseen

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittävien tasasuuruisten asiakasmaksujen alentaminen ja perimättä jättäminen on tärkeä aihe heikossa taloudellisessa asemassa olevien asiakkaiden kannalta. Asiakasmaksujen ei tule muodostua esteeksi välttämättömien palveluiden käytölle.

Aloitteessa esitetään, että toimialan tulisi jatkossa alentaa ja jättää perimättä terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluista perittäviä tasasuuruisia maksuja, mikäli ne vaarantavat asiakkaan tai perheen toimeentulon tai elatusvelvollisuuden toteuttamista. Sosiaalihuollon tasasuuruisten maksujen osalta ei ole edellytyksiä muuttaa nykytilaa, sillä nämä maksut kuuluvat jo nykyisin toimialalla asiakasmaksulain mukaiseen alentamisen ja perimättä jättämisen menettelyyn.

Lisäksi aloitteessa esitetään, että tasasuuruisten asiakasmaksujen huojentamiskäytännöistä tulee tiedottaa asianmukaisesti. Toimialalla tiedotetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen alentamisen ja perimättä jättämisen mahdollisuudesta asiakasmaksulainsäädännön edellyttämällä tavalla, minkä vuoksi tiedottamiskäytäntöihin ei ole perusteita tehdä muutoksia.

Näiden lisäksi aloitteessa vaaditaan, että toimialan tulisi jatkossa sisällyttää terveydenhuollon tasasuuruiset maksut alentamista ja perimättä jättämistä koskevaan menettelyyn. Vaikka esitetyllä muutoksella olisi asiakkaiden kannalta myönteisiä vaikutuksia, on siihen liittyvien haasteiden ja kielteisen kokonaisvaikutusten todettu olevan tätä merkittävämmät nykyisen asiakasmaksulain ja toimeentulotukilain muodostamassa kokonaisuudessa.

Edellä esitetyn perusteella sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta katsoo, että asiakasmaksujen alentamista ja perimättä jättämistä koskevaa menettelyä ei ole perusteltua laajentaa koskemaan terveydenhuollon tasasuuruisia maksuja. Menettelyn laajentamista voidaan arvioida uudelleen, mikäli lainsäädäntöön tulisi sitä puoltavia muutoksia.”

Kaupunginkanslia on pyytänyt sosiaali-, terveys-, ja pelastuslautakunnan lausuntoa kaupunginhallitukselle Jenny Kasongon ja 24 muun valtuutetun aloitteesta koskien sosiaali- ja terveydenhuollon tasasuuruisten asiakasmaksujen huojentamisen käyttöönottoa. Lausuntoa on pyydetty 27.3.2026 mennessä.

Päätös tullut nähtäväksi 17.03.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §