Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle Björkuddenin huvilan suojelemisesta rakennusperintölailla

Kaupunkiympäristön toimialan maankäyttö ja kaupunkirakenne -palvelukokonaisuus antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle Björkuddenin huvilan (Östersundom) suojeluesityksestä. Huvila sijaitsee Helsingissä osoitteissa Uusi Porvoontie 285-48, 285-50 ja 285-69.

Rakennussuojeluesitys

Museovirasto on tehnyt rakennussuojeluesityksen Helsingissä Östersundomin kaupunginosassa sijaitsevan Björkuddenin huvilan suojelusta. Uudenmaan ELY-keskus on varannut Helsingin kaupungille tilaisuuden lausua asiasta.

Suojeluesitys on valmisteltu yhteistyössä huvilakiinteistön omistajien kanssa.

Östersundomin kartanosta kaakkoon, meren rannalla sijaitseva Björkudden tunnetaan parhaiten kirjailija, professori Zacharias Topeliuksen vanhuudenkotina. Sen rakennutti Östersundomin kartanon omistanut kauppiaan leski Antoinette (Sofi) Lindfors asuinkäyttöönsä 1850-luvun lopulla.

Björkudden on nimensä mukaisesti etelään pistävä niemi, aiempi kallioinen saari, ja koivuja kasvava ympäristö. Rakennukset sijoittuvat pääosin sen korkeampaan keskiosaan, osin kiertäen sen kallioista lakea. Rinteet ovat osin muotopuutarhaa, osin luonnontilaisena hoidettua puistoa. Rannat ovat luonnontilaista ruovikkoa, rajautuen lännessä suoraan Natura-alueeseen. Rannoilla on tai on ollut laituri-, vaja- ja saunarakennuksia. Niemi muodostaa yhtenäisen, kolmella ilmansuunnalla mereen ja pohjoisessa viljelysmaisemaan rajautuvan kokonaisuuden.

Rakennussuojeluesityksessä esitetään huvilakokonaisuuden suojelua rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain 8 § tarkoittamalla tavalla rakennushistorian, rakennustaiteen, erityisten ympäristöarvojen sekä kohteen käytön ja siihen liittyvien tapahtumien kannalta. Kohteen merkitys on valtakunnallinen.

Esityksen mukaan suojelu kohdentuu alueen rakennuksiin ja rakennelmiin, viherympäristöön sekä niemen muodostamaan, ihmisen muokkaamaan kokonaisuuteen. Suojelusta riippumatta pienimuotoinen, aiempia rakennusten paikkoja ja mittakaavaa hyödyntävä uudisrakentaminen on alueella mahdollista alueen arvoihin ja historiallisiin piirteisiin sovittaen.

Kaavoitus ja maankäyttö

Alueella on voimassa Östersundomin alueen maakuntakaava, joka hyväksyttiin 12.6.2018. Maakuntakaavassa pääosa alueesta on merkitty pääkäyttötarkoitukseltaan raideliikenteeseen tukeutuvaksi taajamatoimintojen alueeksi. Taajamatoimintojen aluerajaus on laaja kattaen muun muassa pääosan Östersundomin ja Karhusaaren pienalueiden maapinta-alasta. Alueen itäreunalta alkaa luonnonsuojelualue ja pohjoispuolella on merkitty viheryhteystarve. Alue on osa valtakunnallisesti merkittävää Östersundomin kartanon, kappelin ja Björkuddenin huvilan rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009).

Alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Östersundomiin valmisteltiin kuntien yhteistä yleiskaavaa, jonka korkein hallinto-oikeus kumosi 10.5.2021. Helsingin kaupunki on käynnistänyt Östersundomin osayleiskaavan laatimisen keväällä 2022. Östersundomin osayleiskaavaluonnos hyväksyttiin kaupunkiympäristölautakunnassa 18.3.2025 ja osayleiskaavaehdotuksen laatiminen on meneillään. Osayleiskaavaluonnoksessa suunnittelualue on merkitty pääkäyttötarkoitukseltaan asuntoalueeksi (A/s), jolla ympäristö säilytetään. Merkinnän mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristö-, maisema- ja luontoarvot. Alueen ominaispiirteiden mukainen vähäinen täydennysrakentaminen sallitaan. Alueen länsipuolelle on merkitty luonnonsuojelualue (SL) ja itäpuolelle vesialuetta (W) sekä Karhusaareen johtava uusi siltayhteys noin parin sadan metrin päähän Björkuddenista. Alueen pohjoispuolelta kulkevaksi on osoitettu ekologisen yhteyden tarve ja seudullinen rantareitti.

Alueella on voimassa Sipoon kunnan aikainen rakennuskaava, joka on saanut lainvoiman 5.8.1993. Kaavassa pääosa suojeltavaksi esitetystä alueesta on osoitettu erillispientalojen alueeksi (AO), jolla ympäristö säilytetään (/s). AO-alueen sisälle on merkitty kolme suojeltavaa rakennusta (sr). Merkinnän mukaan rakennuksia on hoidettava siten, että niiden rakennustaiteellinen ja kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. Suojellut rakennukset ovat Björkuddenin päärakennus, ulkorakennus (ent. vaunuliiteri, navetta, talli) ja henkilökunnan asuinrakennus. Alueen rakennusoikeus on ositettu tehokkuusluvulla e=0,1, mikä tarkoitta alueen pinta-ala huomioiden 2 831 k-m². Osa alueen rakennusoikeudesta on käyttämättä. AO-alueen ympärille on merkitty maa- ja metsätalousaluetta (M), jolla ympäristö säilytetään (/s), sekä vesialuetta (W) ja luonnonsuojelualuetta (SL).

Aluerajaus ja suojelumääräykset

Suojeluesityksessä Björkuddenin huvilan suojeltava alue on esitetty nykyistä RKY-aluetta pienemmäksi. Tämä vaikuttaa perustellulta nykyisen RKY-rajauksen ulottuessa alueen pohjoispuoleisille pientalokiinteistöille, jotka sijaisivat Östersundomin osayleiskaavaluonnoksen esitetyllä asuntoalueella. RKY-alueen pohjoisosalla kulkee lisäksi osayleiskaavaluonnoksessa rantareitti ja ohjeellinen viheryhteystarve. Näiden toimintojen yhteensovittaminen RKY-alueella on mahdollista, mutta alue on järkevää jättää pois Björkuddenin rakennusperintölailla suojeltavasta alueesta. Lännessä alue rajautuu osittain päällekkäin luonnonsuojelualueen kanssa, mutta arvot ovat hyvin yhteensovitettavissa.

Esitetyt suojelumääräykset vaikuttavat perustelluilta. On hyvä, että suojelusta riippumatta Björkuddenin alueella on myös tulevaisuudessa mahdollisuus uudisrakentamiselle alueen arvoihin ja historiallisiin piirteisiin sovittaen.

Yhteenveto

Björkuddenin huvila sijoittuu Östersundomin keskeiselle alueelle, joka on nykyisellään maaseutumaista yhdyskuntarakennetta, mutta jonka lähialueiden odotetaan kehittyvän voimakkaasti tulevaisuudessa, mikäli maakuntakaavan mahdollistama ja Östersundomin osayleiskaavaluonnoksen esittämä alueen uudis- ja täydennysrakentaminen toteutuu. Björkuddenin huvilan alue on tunnistettu eri kaavatasoilla arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi, jonka arvojen tulee säilyä myös tulevaisuudessa.

Maankäyttö ja kaupunkirakenne -palvelukokonaisuus ei näe kohteen rakennussuojelua välttämättömäksi huomioiden, että alue on jo suojeltu asemakaavalla sekä osoitettu valtakunnallisesti tärkeäksi kulttuuriympäristöksi maakuntakaavassa ja asuntoalueeksi, jossa ympäristö säilytettään mm. kulttuuriympäristöarvot huomioiden, osayleiskaavaluonnoksessa. Maankäyttö ja kaupunkirakenne -palvelukokonaisuus ei kuitenkaan näe estettä Björkuddenin huvilan suojelemiseksi esityksen mukaisesti rakennusperintölailla, sillä huvilaympäristön suojelu tukee hyvin alueen kulttuuriympäristöarvojen vaalimista eri kaavatasojen tavoitteiden mukaisesti.

Uudenmaan ELY-keskus on varannut Helsingin kaupungille tilaisuuden lausunnon antamiseen suojeluasiassa, Suojeluesitys rakennusperintölain (498/2010) nojalla, Helsinki, Östersundom, Björkuddenin huvilan suojelu. Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunginmuseolta asiaa koskevaa lausuntoa.

Museovirasto on erityisistunnossaan 16.9.2025 päättänyt esittää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Helsingin Östersundomissa sijaitsevan Björkuddenin huvilan suojelemista rakennusperintölain (498/2010) nojalla.

Suojeluesitys koskee Helsingin Östersundomissa sijaitsevaa Björkuddenin huvilaa osoitteissa Uusi Porvoontie 285-48, 285-50 ja 285-69 kiinteistöillä 91-442-7-3 ja 91-442-7-4. Pysyvät rakennustunnukset ensin mainitulla kiinteistöllä ovat 53966 (asuinrakennus) ja 61765 (talousrakennus) sekä jälkimmäisellä 53964 (yhden asunnon talo), 53965 (yhden asunnon talo), 61766 (talousrakennus), 61768 (talousrakennus) ja 54976 (talousrakennus). Björkuddenin huvilan rakennuskanta ja pihapiiri sijaitsevat Karlvikin ja Korsnässundetin välisellä niemellä. Suojeluesitys on valmisteltu yhteistyössä huvilakiinteistön omistajien Peter Liliuksen ja Mikael Liliuksen kanssa.

Björkudden on rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain 8 § tarkoittamallatavalla merkittävä rakennushistorian, rakennustaiteen, erityisten ympäristöarvojen sekä kohteen käytön ja siihen liittyvien tapahtumien kannalta. Sen merkitys on valtakunnallinen.

Björkuddenin historiallinen todistusvoimaisuus liittyy henkilöhistoriaan, erityisesti Zacharias Topeliukseen, mutta myös huviloiden ja 1800-luvun lopun maaseutuasumisen historiaan kaupunkien vaikutuspiirissä. Björkuddenin harvinaisuus ja ainutlaatuisuus perustuvat sen rakennusten ja ympäristön liittymiseen Zacharias Topeliuksen ja hänen perheensä elämään. Sen historiallinen tyypillisyys, samalla edustavuus sekä käytön ja fyysisten piirteiden säilyneisyys ja jatkuvuus (alkuperäisyys, kerroksisuus) liittyvät sen edustaman asumismuodon ja elämäntavan sekä siihen liittyvän rakentamisen piirteiden säilymiseen ja hyödyntämiseen yhä tänään.

Erityisen merkittävä piirre on rakennusten, rakennetun viherympäristön ja maiseman keskinäinen yhteys. Vaikka rakennuksia on ajan mittaan purettu ja korjattu, on Björkuddenin käytön, rakennusten ja rakenteiden säilyneisyys ja samalla kertovuus yhä huomattava. Sitä voidaan myös vahvistaa harkituilla, tarvittaessa palauttavillakin korjauksilla. Björkuddenissa ilmenevät hyvin sen historian aikana vaiheittain ja pienimuotoisesti täydentyneet mutta myös osin hävinneet eri aikakausien rakenteet, materiaalit ja tyylipiirteet. Se ilmentää hyvin huvilakulttuuriin liittyvän rakentamisen, hoidon ja käytön vaiheita ja merkitystä nykyisessäkin maisemassa.

Björkuddenin arvot konkretisoituvat rakennuksissa ja rakenteissa, viherympäristössä sekä niemen maisemallisessa asemassa, niemen suhteessa merenlahtiin. Vastaavasti suojelun tarve kohdistuu rakennuksiin, rakennelmiin, viherympäristöön sekä niemen muodostamaan, ihmisen muokkaamaan kokonaisuuteen. Suojelun tarve kohdistuu joiltakin osin myös rakennusten sisätiloihin. Suojelusta riippumatta pienimuotoinen, aiempia rakennusten paikkoja ja mittakaavaa hyödyntävä uudisrakentaminen on alueella mahdollista alueen arvoihin ja historiallisiin piirteisiin sovittaen. Mikäli mäen länsirinteeseen asemakaavassa osoitettu erillispientalojen rakennusoikeus tulee käytettäväksi, tulee rakentaminen toteuttaa kulttuuriympäristön suojeluarvoihin sovittaen ja niitä vaarantamatta.

Björkuddenin huvilan kulttuuriympäristökokonaisuuden arvot jo aiemmin tunnistettu. Suojeluesitys yksityiskohtaistaa näitä arvoja, joiden vaalimista puolestaan laki rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010) edesauttaa.

Suojeluesitys on asiantuntevasti ja -mukaisesti laadittu, eikä kaupunginmuseolla ole esitykseen lisäämistä tai huomauttamista.