Maahanmuuton ja kotoutumisen tilannekatsaus: Helsingin työ-, opiskelu- ja yrittäjyysperusteisen maahanmuuton toimenpideohjelman sekä Helsingin kaupungin kotouttamisohjelman toteutusten arvio ja uuden ohjelmakauden valmistelu

Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto merkitsee tiedoksi katsauksen Helsingin työ-, opiskelu- ja yrittäjyysperusteisen maahanmuuton toimenpideohjelman sekä Helsingin kaupungin kotouttamisohjelman toteutuksesta vuosina 2021–2025 sekä uuden ohjelmakauden valmistelusta.

Helsingin väestönkasvu perustuu maahanmuuttoon. Ilman maahanmuuttoa Helsingin väestöllinen huoltosuhde heikkenisi selvästi. Helsingille on tärkeää edistää työ-, opiskelu- ja yrittäjyysperusteista maahanmuuttoa ja vahvistaa kotoutumista.

Kaupungin tavoitteena on ollut olla houkutteleva niin kansainvälisille osaajille, heidän perheilleen ja tänne sijoittuville yrityksille. Helsinki on koonnut keskeiset toimenpiteet Helsingin työ-, opiskelu- ja yrittäjyysperusteisen maahanmuuton toimenpideohjelmaan (2022–2025) (Elinkeinojaosto 9.5.2022, § 22). Ohjelma on tukenut kaupunkistrategian ja elinkeinopolitiikan tavoitteiden saavuttamista.

Kotoutumisen keskeiset strategiakauden toimenpiteet on puolestaan koottu Helsingin kaupungin kotoutumisen edistämisen painopisteet vuosille 2022–2025 - asiakirjaan (Elinkeinojaosto 9.5.2020, §21). Painopisteet ja kaupunkistrategia muodostivat aiemmin voimassa olleen kotoutumislain (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) edellyttämän kotouttamisohjelman.

Työ-, opiskelu- ja yrittäjyysperusteisen maahanmuuton toimenpideohjelman tulokset

Työ-, opiskelu- ja yrittäjyysperusteisen maahanmuuton toimenpideohjelmassa oli viisi kaupunkikonsernin päätavoitetta. Päätavoitteet on onnistuttu saavuttamaan suurelta osin.

1. Helsinki vahvistaa tunnettuuttaan ja mainettaan potentiaalisena kotikaupunkina kansainvälisille osaajille, yrityksille ja sijoittajille.

Helsingin ja Suomen sijoitus Global Talent Competitiveness Index-vertailussa oli vuonna 2022 kahdeksas ja vuonna 2023 kuudes. Houkuttelevuutta tukevat korkea elämänlaatu, turvallisuus, laadukas koulutus sekä vahva asema vihreän siirtymän ja syvän teknologian aloilla (Business Finland Impact Brief 1/2025, OECD Indicators of Talent Attractiveness 2024, StartupBlink Global Startup Ecosystem Index 2024).

Suomen ja Helsingin sijoitus startup-ekosysteeminä on noussut vuonna 2024, mikä tekee niistä vetovoimaisen yrittäjille ja innovaatiosta kiinnostuneille (StartupBlink indeksi). Markkinapulssitutkimuksen mukaan osaajien kiinnostus muuttaa Helsinkiin on kasvanut vuonna 2024 Saksassa, USA:ssa ja Iso-Britanniassa. ​Huolestuttavasti Expat Insider -vertailussa Suomi koki viime vuonna suuren pudotuksen vetovoimassaan, pudoten sijalta 16 sijalle 51.​

Helsingin tunnettuutta on kasvatettu vuosina 2022–2025 kytkemällä osaajien ja yritysten houkuttelutoimet osaksi Helsingin kansainvälistä brändityötä. Lisäksi otettiin käyttöön markkinoinnin toimintamalli. Kansainvälisten osaajien ja yritysten houkutteluun, maahantuloon ja alueelle sitouttamiseen liittyvät toimenpiteet on tuotu yhteen. Helsinki on lisäksi kehittänyt houkuttelumarkkinointia koko toimenpideohjelman ajan digitaalisissa kanavissa.

Helsinki on onnistunut kasvattamaan näkyvyyttään kansainvälisten toimittajien artikkeleissa. Niiden määrä ja laatu on kasvanut. Vuonna 2021 kirjattiin 274 artikkelia ja vuonna 2024 vastaava luku oli jo 435. Helsinki on onnistunut saamaan näkyvyyttä muun muassa hyvä elämän, onnellisuuden sekä startup –yrittäjyyden teemoista.

2. Helsinki toimii kumppanina yrityksille ja työnantajille sekä houkuttelee aktiivisesti alueelle erityisesti työvoimapula-aloilla työskenteleviä kansainvälisiä asiantuntijoita ja eri alojen yrityksiä ja sijoittajia

Tavoitteena oli nostaa työ- ja yrittäjyysperusteisen maahanmuuton kokonaismäärä Suomessa kaksinkertaiseksi vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaisi keskimäärin yli 33 000 lupaa vuodessa. Vuonna 2022 työperusteisia lupia myönnettiin noin 16 000, vuonna 2023 noin 15 000 ja vuonna 2024 noin 11 000. Volyymitavoitetta ei saavutettu muun muassa talouden kasvun hidastumisen vuoksi.

Työnantajille suunnattuja palveluja onnistuttiin toteuttamaan sekä kaupungin että kuutoskaupunkitasolla. Kaupunki kehitti kansainvälisen rekrytoinnin mallin vuonna 2024. Helsinki on mukana kansainvälisen työvoiman rekrytoinnin C6-allianssissa. Valtio, kaupungit ja Helsingin seudun kauppakamari ovat luoneet yhteistyörakenteen, jonka avulla tehdään systemaattista yritysten kontaktoimista. Vuonna 2025 työnantajille kehitettiin Helsingissä kansainvälisyysseteli. Tavoitteena on madaltaa työnantajien kynnystä palkata kansainvälisiä opiskelijoita työharjoitteluun.

Lisäksi on toteutettu houkuttelu- ja vierailijakampanjoita työvoimapula-aloilla työskentelevien ulkomaisten asiantuntijoiden sekä yritysten ja sijoittajien Helsinkiin saamiseksi. Keskeisiä ohjelmia ovat olleet 90 Day Finn ja Helsinki Exposed -kampanja (2023–2024) sekä vuonna 2025 aloitettu Hire Helsinki -kampanja.

3. Helsingistä sijoittumispaikkana kiinnostuneiden kansainvälisten osaajien, yrittäjien ja heidän perheenjäsentensä alueelle asettuminen on nopeaa ja sujuvaa, ja yhä useampi osaaja ja yritys jää pysyvästi alueelle

Helsingin kaupunki pääsi tavoitteeseen jo vuosina 2022–2023. Osaajien ja perheiden alueelle asettautumisen kannalta keskeiset neuvonta- ja valtion viranomaispalvelut ovat saatavilla saman katon alta yhdellä asiointikäynnillä International House Helsingissä (IHH). Yli 40 prosenttia kaikista Suomeen muuttaneista asioi palvelussa.

IHH:n asiakkaille tarjotaan aiempaa laajemmin palveluita asettautumisen tueksi. Puoliso-ohjelma, joka auttaa kansainvälisten osaajien puolisoita ja heidän perheitään asettumaan Helsinkiin, on vakiintunut. Sen jäsenmäärä on yli kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa 2524 jäseneen ja asiakastyytyväisyys on ollut hyvällä tasolla. Uraohjauspalvelujen tuella 205 puolisoa työllistyi.

Vuonna 2024 järjestetty Helsinki Welcome Day vakiintui pysyväksi tapahtumaksi. Kesäkuussa 2025 tapahtuma järjestettiin uudelleen. Syyskuussa 2025 Welcome Day -tapahtumia järjestetään lisäksi neljässä kulttuurikeskuksessa.

Helsingistä sijoittumispaikkana kiinnostuneet ulkomaiset kasvuyrittäjät ja startupit saavat henkilökohtaista Startup soft landing -palvelua enintään 14 vuorokauden vasteajalla. Startup softlanding -palvelu on auttanut 33 kansainvälistä startup-yritystä Helsinkiin. Pääkaupunkiseudun yhteisen LYPPE-hankkeen aikana vuodesta 2023 lähtien on tuettu yhteensä 66 kansainvälistä startup-yritystä pääkaupunkiseudulle. Alkuperäinen tavoite oli saavuttaa 40 yritystä vuoden 2025 loppuun mennessä, joista 24 Helsinkiin.

4. Kaupungin englanninkielisten palveluiden ja viestinnän määrä kasvaa ja asiakaslähtöisyys ja laatu paranevat

Kaupunki on edistynyt tavoitteessaan hyvin. IHH:n alaisuudessa olevat kaupungin palvelut ovat tarjolla englanniksi. Myös Helsinki Partnersin tuottamat kampanjat sekä hel.fi-sivustot ovat saatavilla englanniksi. Toimialat tarjoavat kattavasti palveluita, neuvontaa ja viestintää myös englanniksi.

Englanninkielisiä koulupaikkoja on ollut riittävästi saatavilla ympäri vuoden. Jatkuvan haun väylä mahdollistaa hakeutumisen englanninkieliseen perusopetukseen ympäri vuoden. Hakijoita on keskimäärin 200 vuodessa, joista 60–70 prosenttia sai paikan. Valtaosa niistä, jotka eivät läpäise valintakoetta aloittivat valmistavassa opetuksessa. Osa hakijoista meni kaksikieliseen opetukseen tai yksityisiin oppilaitoksiin. Helsingissä englanninkielinen varhaiskasvatus järjestetään yksityisissä päiväkodeissa, joissa on yhteensä noin 1 060 englanninkielistä varhaiskasvatuspaikkaa.

5. Vieraskielisten työntekijöiden ja harjoittelijoiden määrä ja osuus kaupungin henkilöstöstä kasvavat

Vieraskielisten osuus koko kaupungin henkilöstöstä on noussut 9,7 prosentista 11,1 prosenttiin ajanjaksolla 2022–2024. Nykyisillä toimenpiteillä 17 prosentin tavoitetta ei ole saavutettu.

Monimuotoisuusvalmiuksien kehittämisestä on tullut jatkuvaa ja se huomioidaan osana ohjeita, koulutuksia, valmennuksia ja johtamista. Työyhteisöjen kieliperiaatteet julkaistiin vuonna 2025. Lisäksi tuotettiin englanninkielistä perehdytysaineistoa ja kehitettiin työntekijöiden kielen oppimisen malleja. Kielikoulutusten tarjonta ja osallistujamäärät ovat kasvaneet. Sosiaali- terveys- ja pelastustoimialassa suomen kielen koulutuksiin on osallistunut yhteensä 467 toimialan vieraskielistä työntekijää. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialassa ammatillisen suomen kielen koulutuksiin on osallistunut yhteensä 177 henkilöä.

Sosiaali- terveys- ja pelastustoimiala rekrytoi vuonna 2023 yhteensä 87 sairaanhoitajaa ja lähihoitajaksi opiskelevaa. Vuonna 2024 rekrytoitiin 46 lähihoitajaksi opiskelevaa työntekijää Filippiineiltä. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla toteutettiin ulkomailta rekrytoinnin pilotti 2023–2024, jonka tuloksena elokuussa 2024 kuusi espanjalaista varhaiskasvatuksen opettajaa aloitti työskentelyn ruotsinkielisissä päiväkodeissa. 15 espanjankielistä varhaiskasvatuksen opettajaa aloittaa työnsä suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa tammikuussa 2026. Helsingissä luotuja käytäntöjä halutaan hyödyntää myös muualla Suomessa. Lisäksi ulkomaisille opiskelijoille ja vastavalmistuneille avattiin Helsinki Trainee –ohjelma.

Helsingin kotoutumisen edistämisen painopisteiden toteutuksen tulokset

Aiemmin voimassa ollut laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) edellytti kuntaa laatimaan kotouttamisohjelman. Ohjelma on sisältänyt kolme painopistettä: 1) työllisyys ja työvoima, 2) lapset, nuoret ja perheet sekä 3) asuinalueet ja yhteisöllisyys.

Lisäksi ohjelmassa on läpileikkaavia teemoja, jotka liittyvät toimialojen ja palvelujen toimintaan. Näitä ovat monikielisen ja -kanavaisen viestinnän kehittäminen, tiedon ja tutkimuksen rooli päätöksenteossa, kumppanuuksien hakeminen ja hyödyntäminen, edunvalvonta sekä kansainvälinen yhteistyö.

1. Työllisyys ja työvoima osion tulokset

Tavoitteena on, että ulkomaalaistaustaiset helsinkiläiset työllistyvät useammin omaa osaamistaan vastaaviin tehtäviin. Huomiota on kiinnitetty myös työvoiman ulkopuolella oleviin työikäisiin. Tähän on aiempaa paremmat mahdollisuudet, kun työllisyyspalvelut ja kotoutumispalvelut siirtyivät vuonna 2025 kokonaan kaupunkien vastuulle. Maahanmuuttajien 20–64-vuotiaiden työllisyysaste Helsingissä oli vuoden 2022 lopussa 59 prosenttia ja suomalaistaustaisten 78,1 prosenttia. Vastaava luku oli vuonna 2023 57,5 prosenttia ja suomalaistaustaisten 77,8 prosenttia.

Työllisyyspalveluissa on kokeiltu uutta palvelua korkeasti koulutetuille työnhakijoille International Talent Employment Service (ITES) hankkeessa. Tavoitteena on korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työllistyminen osaamistaan vastaaviin tehtäviin ja työvoiman saatavuuden parantaminen. Vuonna 2024 asiakkaita oli 262. Yhteensä 40 prosenttia asiakkaista on saavuttanut työn tai yritystoiminnan. Saavutus on hyvä ottaen huomioon yleisen työllisyystilanteen ja hankkeen keston.

Työllisyyspalveluissa kotoutujien osaamisen tunnistamista ja tunnustamista on edistetty systemaattisella ohjauksella keski- ja korkea-asteen osaamis- ja ammattitaitokartoituksiin esimerkiksi Metropoliaan, Helsingin yliopistoon ja ammatillisiin oppilaitoksiin.

Helsinki on myös käynnistämässä ruotsinkielisen kotoutumiskoulutuksen Arbiksessa noin 50 henkilölle. Jobba för integration -hanke 2025–2026 tukee ruotsinkielisten kotoutujien työllistymistä kysyntälähtöisesti.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on onnistunut vieraskielisten pedagogien työllistymispolku -pilotissa. Tavoitteena on ollut saada aikaan uusia ratkaisuja maahan muuttaneiden pedagogien työllistymiseksi kasvatus- ja opetustehtäviin.

Työvoiman ulkopuolisten tavoitettavuus työllisyyspalveluihin on parantunut. Vanhemmille suunnattuja KOTIVA-kursseja on lisätty ja yhteiskuntataidon kursseja laajennettu. Kerhotoimintaa on kehitetty vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeisiin. KOTIVA suomen kielen kursseja sekä somalin-, arabian- ja englanninkielisiä yhteiskuntataidon ryhmiä järjestetään noin 50 kurssia vuodessa noin 300 opiskelijalle.

Nuorten mikrotyöllistäminen kaupungin tehtäviin, kuten esimerkiksi tapahtumiin, on vakiintunut kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan nuorisopalveluissa strategiakauden aikana. Palvelu tavoittaa erityisen hyvin maahanmuuttajanuoria.

Merkittävä uusi asiakasryhmä ovat tilapäistä suojelua saavat ukrainalaiset. Syyskuussa 2025 työllisyyspalvelujen asiakkaina on yli 700 ukrainalaista kotoutuja-asiakasta. Ukrainalaiset ovat hakeutuneet kotoutumiskoulutukseen ja ammatillisiin koulutuksiin. Ryhmälle on järjestetty omakielistä neuvontapalvelua sekä rekrytointitapahtumia.

2. Lapset, nuoret ja perheet -osion tulokset

On tärkeää, että jokaisella lapsella ja nuorella on tunne kuulumisesta sekä oppimis- että lähiyhteisöön ja mahdollisuus osallistumiseen ja mielekkääseen tekemiseen. Myös perheet tarvitsevat tukea vanhemmuuteensa ja hyvinvointiinsa.

Monikielinen ohjaaja -malli vakiintui osaksi kasvatuksen ja koulutuksen toimintaa. Toimialalla työskentelee koulutusasteilla yhteensä 40 ohjaajaa, joista 24 vakituista. Työn merkittävin vaikutus on kodin ja päiväkodin tai koulun välisen yhteistyön selkeä vahvistuminen. Vanhempien tieto kasvatus- ja koulutusjärjestelmästä on lisääntynyt ja henkilökunnan osaaminen sekä taito kohdata perheitä on parantunut.

Tervetuloa perheet –kerhotoiminta hiljattain maahan muuttaneille perheille on käynnistetty kaupunkiuudistusalueilla. Tavoitteena on tiedon lisääminen koulun toiminnasta ja toimijuuden vahvistaminen kouluyhteisössä. ​Yhteensä hankekaudella kohtaamisten määrä on ollut 1883. Kesätoimintaa järjestetään Suomiklubissa, jossa yhdistyvät suomen kielen opetus ja ohjattu toiminta. Toiminta aloitettiin kesällä 2025 ja siihen osallistui 105 henkilöä.

Nuorisotyötä on kehitetty maahanmuuttajataustaisten perheiden kanssa. Vuoden 2025 aikana tavoitetaan kaikkien valmistavien luokkien oppilaat. Erityishuomiota on kiinnitetty maahanmuuttajataustaisten tyttöjen ja heidän perheidensä tavoittamiseksi. Tytöille tarjotaan turvallista ja mielekästä vapaa-ajan tekemistä. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala tuotti kaksi opasta hyvien väestösuhteiden edistämiseen ja segregaation ehkäisemiseen.

Antirasistista työotetta on vahvistettu säännöllisillä koulutuksilla varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa sekä toisella asteella. Koulutusta on järjestetty ohjelmakaudella noin 1500 työntekijälle erilaisin painotuksin. Nuorisopalveluiden koko henkilökunta on osallistunut antirasismia käsittelevään koulutukseen.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla on vakiinnutettu Vanhempana Suomessa -ryhmätoiminnot. Ryhmätoiminnan avulla vieraskieliset perheet saavat tukea vanhemmuuteen ja lasten kasvatukseen sekä palveluohjausta ja tietoa. Vuonna 2024 toteutuneita ryhmiä oli yhteensä 10.

3. Asuinalueet ja yhteisöllisyys -osion tulokset

Helsingin tavoitteena on olla kaupunki, jossa asuinalueet eivät eriydy ja jossa kaikilla on mahdollista elää turvallista ja viihtyisää elämää. Tavoitteena on, että kaikilla helsinkiläisillä on taustastaan riippumatta yhdenvertaiset osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet ja eri väestöryhmien välillä on vuorovaikutusta.

Monikielisen ja monikanavaisen viestinnän malleja on vakiinnutettu yhteistyössä toimialojen ja kaupunginkanslian viestinnän kanssa. Helsingin osallisuus- ja vuorovaikutusmallin mukaisesti kaupunki on viestinyt alueilla monikielisesti ja monikanavaisesti kaupunkilaisten osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala on kehittänyt ja ottanut käyttöön dialogiin perustuvia menetelmiä omissa palveluissaan sekä kuullut asukkaita. Toimialat ovat suunnanneet ohjelman toimenpiteitä kaupunkiuudistusalueille.

Helsingin kaupungilla on tuotettu Helsingin vihapuheeseen puuttumisen toimintamalli, joka edistää hyviä väestösuhteita ja ehkäisee polarisaatiota. Tämä parantaa ammattilaisten kykyä puuttua vihapuheeseen.

4. Läpileikkaavien teemojen tulokset

Helsinki on onnistunut luomaan toimivia kaupunkitasoisia viestintämalleja Helsingin eri kieliyhteisöjen tavoittamiseksi. Lisäksi henkilöstölle on julkaistu opas ja intrasivut monikielisestä viestinnästä. Yli 800 vieraskielistä helsinkiläistä osallistui viestinnän kehittämiseen. Monikielistä viestintää on myös pilotoitu rakentamalla muuttaville uudet sivut.

Kaupunkitietopalvelu on julkaissut säännöllisesti tietoa ulkomaalaistaustaisten asumisesta, työllisyydestä, koulutuksesta ja tuloista, ja näitä tietoja on esitelty henkilöstölle webinaareissa. Lisäksi THL:n valtakunnallisen MoniSuomi-tutkimuksen aineisto on saatavilla pääkaupunkiseudullisesti. Maahanmuutto ja kotoutuminen –sivusto on julkaistu.

Helsinki tekee aktiivista edunvalvontaa maahanmuuttoasioissa ja on tiivistänyt yhteistyötä pääkaupunkiseudun, kuuden suurimman kaupungin sekä ministeriöiden kanssa. Tästä huolimatta Helsingin näkemyksiä ei ole kaikilta osin huomioitu maahanmuuttoasioissa. Hallitusohjelmaan on kirjattu lukuisia heikennyksiä kotoutumista ja maahanmuuttoa koskevaan lainsäädäntöön, palveluihin sekä rahoitukseen.

Valmistautuminen seuraavaan ohjelmakauteen

Onnistunut maahanmuutto ja kotoutuminen ovat ratkaisevia Helsingin elinvoimalle. Helsingin pitää menestyä kiihtyvässä kilpailussa kansainvälisistä osaajista. Osaajien maahanmuutolla on myönteisiä vaikutuksia innovaatioihin sekä yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen. Suomeen eri syistä muuttaneet tarvitsevat palveluja työllistymiseensä, kotoutumiseensa sekä sujuvaan arkeen ja yhteisöihin kiinnittymiseen. ​

Ulkomaalaistaustaisten muuttoliike ulkomailta ja muualta Suomesta Helsinkiin jatkuu. Kaupunkikehityksen kannalta tärkeä maahanmuuton toinen sukupolvi kasvaa entisestään. Myös ikääntyneiden ulkomaalaistaustaisten määrä kasvaa.​

Näkymät tulevaisuuteen ovat kaksijakoiset. Suomeen muuttaneista suuri osa voi hyvin ja on löytänyt paikkansa Helsingissä. Työllisyysaste on ollut kasvussa, mutta työttömyyttä esiintyy yhä. Ulkomaalaistaustaisten tulot ovat suomalaistaustaisia helsinkiläisiä pienemmät. Lapsiperheköyhyys on ongelma, joka koettelee ulkomaalaistaustaisia perhekuntia suomalaistaustaisia useammin​. Tulotaso heijastuu ulkomaalaistaustaisten asumisen olosuhteisiin. Yhteiskunnallinen osallistuminen vaihtelee paljon.

Strategiakauden maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyviä tavoitteita on tärkeää edistää osana kaupunkistrategian 2026–2029 toteutusta sekä kasvun, osaamisen ja elinvoiman kaupunkitason tavoitteita. Kaupunginhallitus on esittänyt strategian täytäntöönpanoa koskevassa päätöksessään 29.9.2025 § 607, että maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyvien tavoitteiden toimeenpanosta laaditaan erillinen maahanmuuton ja kotoutumisen kehitysohjelma kaupunginhallituksen elinkeinojaoston päätettäväksi.

Toimivalta

Hallintosäännön 8 luvun 2 §:n mukaan kaupunginhallituksen elinkeinojaosto päättää maahanmuuttoa koskevista periaatteista sekä seuraa niiden toteutumista.

Asian esittelee kokouksessa maahanmuuttojohtaja Glenn Gassen.