Valtuustoaloite, yhteisöllinen neuvolatoiminta Helsinkiin

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Valtuutettu Sandra Hagman ja 25 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että Helsingissä kokeillaan yhteisöllistä neuvolatoimintaa osana äitiysneuvola- ja vauvavuoden neuvolapalveluita. Aloite on liitteenä 1.

Kaupunginhallitus toteaa, että valtuustoaloite on kannatettava, vaikka monet aloitteessa esitetyt yhteisöllisen ja perheiden hyvinvointia vahvistavat toiminnat toteutuvat jo Helsingin perhekeskusten ja järjestöjen toiminnassa.

Neuvolatoiminta osana Helsingin perhekeskusmallia

Helsingin neuvolatoiminta on tiiviisti osa perhekeskusmallia, jossa lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Tavoitteena on tarjota perheille oikea-aikaista, sujuvaa ja monialaista tukea sekä vahvistaa yhteisöllisyyttä ja vanhemmuutta paikallisesti.

Sydneyssä yhteisöllinen neuvolatoiminta on onnistunut erityisesti vanhempainryhmissä, joissa ensisynnyttäjät saavat sekä vertaistukea että ammattilaistukea vastasyntyneiden vauvojen kanssa. Ryhmätoiminta on vähentänyt äitien yksinäisyyttä, vahvistanut sosiaalisia verkostoja, lisännyt vanhemmuuden itsevarmuutta ja taitoja sekä normalisoinut arjen haasteita, kuten imetyksen ongelmia. Näin yhteisöllinen neuvolatoiminta on lisännyt perheiden ja alueiden hyvinvointia ja ehkäissyt eriarvoisuutta. Toiminnan sisältö vastaa pitkälti Helsingin perhekeskustoimintaa, joissa lapsiperheiden tarvitsemat palvelut on koottu neljään (4) fyysiseen ja kolmeen (3) verkostomaiseen perhekeskukseen. Fyysisissä perhekeskuksissa palvelut saa saman katon alta ja verkostomaisissa eri toimipisteistä lähialueilla.

Helsingissä neuvolat toimivat tiiviissä yhteistyössä varhaiskasvatuksen, sosiaalipalvelujen, erikoissairaanhoidon ja järjestöjen kanssa, jolloin perheiden tarpeisiin voidaan vastata kokonaisvaltaisesti ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Neuvolapalvelut sisältävät sekä yksilö- että ryhmämuotoista toimintaa, joka tukee vanhempien jaksamista ja tarjoaa vertaistukea. Yksilövastaanotoilla asiakas saa henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa. Ryhmäneuvolatoimintaa järjestetään esimerkiksi kuuden (6) kuukauden iässä suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja Itäkadun perhekeskuksessa myös somaliksi.

Lisäksi tarjolla on ryhmämuotoista perhevalmennusta, jossa käsitellään vanhemmuuden teemoja ja jaetaan tietoa matalan kynnyksen palveluista, kuten perhekahviloista ja leikkipuistoista. Tätä toimintaa markkinoidaan infonäytöillä neuvoloiden odotustiloissa ja perhekahviloiden tiloissa sekä sosiaalisen median, Instagramin kautta, ja erilaisissa kirjallisissa materiaaleissa. Käytännössä palvelut ja yhteisöllinen toiminta eivät kuitenkaan aina tavoita perheitä riittävän hyvin, vaikka neuvolat ja perhekeskukset ovat fyysisesti helposti saavutettavia ja vastaavat hyvin perheiden palvelutarpeisiin.

Perhekeskusten tila-ajanvarausjärjestelmän avulla voidaan tarjota järjestöille tiloja, mikä tukee yhteisöllisyyden vahvistumista ja monipuolistaa vanhemmille tarjolla olevaa vertaistukea. Samalla on tärkeää tunnistaa ja kehittää kasvokkaisten ryhmien rinnalle myös muita tuen ja yhteisöllisyyden muotoja, sillä kaikki perheet eivät hakeudu aktiivisesti ryhmätoimintaan. Tämä näkyy esimerkiksi leikkipuistotoiminnassa, johon neuvolan asiakasperheet eivät ole osallistuneet toivotulla tavalla, vaikka toimintaa on tuotu esiin ryhmäohjauksessa ja viestinnässä. Tämä viittaa siihen, että palveluiden saavutettavuutta ja houkuttelevuutta on tarpeen kehittää edelleen erilaisten perheiden tarpeet ja osallistumisen tavat huomioiden.

Yhteistyö varhaiskasvatuksen ja järjestöjen kanssa

Neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyö on keskeinen osa lapsen kokonaisvaltaista kehitystä ja hyvinvointia tukevia palveluja Helsingissä. Varhaiskasvatuslaki (540/2018) ja terveydenhuoltolaki (1326/2010) velvoittavat kuntaa ja hyvinvointialuetta tekemään yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa lapsen palvelutarpeiden arvioimiseksi ja toteuttamiseksi.

Helsingin neuvolat ja perhekeskukset tekevät jo vakiintunutta yhteistyötä järjestöjen, kuten MLL:n vanhemmuuden ABC-ryhmät, Väestöliiton parisuhdeneuvonta, Imetyksen tuki ry:n imetysryhmät sekä ÄIMÄ ry:n synnytysmasennuksen tuen kanssa. Järjestöjen erityisosaaminen, isien masennus (Miessakit), kahden kulttuurin perheet (Familia), ruotsinkieliset perheet (Folkhälsan), täydentävät neuvolan palveluja kattavasti erilaisille perheille.

Yhteistyö järjestöjen kanssa on joustavaa ja tukea vanhemmille voidaan räätälöidä ja kehittää vanhempien ja lasten tarpeiden mukaisesti. Helsingin kaupunki tukee järjestökumppaneita myös myöntämällä avustuksia neuvolapalveluja tukevaan toimintaan. Avustusten kautta järjestöt ovat voineet palkata myös työntekijöitä toteuttamaan perhekahvilatoimintaa perhekeskuksissa. Myös sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) tukee neuvoloiden kumppanijärjestöjä avustuksilla.

Vanhemmilla on mahdollisuus löytää matalan kynnyksen vertaistukea perhekeskusten perhekahviloista ja ryhmistä, jotka toimivat jo viikoittain Kallion, Kampin ja Itäkatujen perhekeskuksissa. MLL:n ammatillisesti ohjattu perhekahvilatoiminta mahdollistaa koulutetun työntekijän tuen perhekahvilatoimintaan osallistuville vanhemmille. MLL:n perhekahvilat toimivat kaikissa perhekeskuksissa. Myös Helsingissä toimiva MLL:n perhetalo Unikko sekä ME-säätiön Me-talo mahdollistavat monipuolista toimintaa vanhemmille yhteistyössä eri järjestöjen ja kaupungin toimijoiden kanssa.

Helsingin kaupunki järjestää lapsiperheille ohjattua toimintaa myös leikkipuistoissa, joissa järjestetään vauvaperheohjausta neuvolan perhevalmennuksen jatkoksi. Vauvaperheiden osallistuminen leikkipuistojen ohjattuun toimintaan on kuitenkin melko vähäistä. Neuvoloissa tästä valmennuskerrasta tiedotetaan perhevalmennusprosessin yhteydessä, neuvoloiden info -näytöillä ja terveydenhoitajien vastaanotoilla.

Johtopäätökset

Yhteisöllisen neuvolatoiminnan kehittäminen on kannatettavaa ja tulisi kehittää keinoja, joilla kaikille perheille saadaan tieto sekä yhteisöllisestä perhevalmennuksesta että yhteisöllisestä neuvolatoiminnasta. Lisäksi perhekeskustoimijoiden ja järjestöjen yhteistyön koordinointi ja mainostaminen kaupungin neuvoloissa on kannatettavaa. Olemassa olevaa verkosto- ja ryhmämuotoista toimintaa vahvistetaan sekä sen vaikutuksia perheiden hyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen arvioidaan systemaattisesti, jotta toiminnan merkitys ja hyödyt tulevat selkeämmin esiin. Jatkossa on tärkeää lisätä järjestöjen ja muiden lapsi- ja perhetoimijoiden läsnäoloa perhekeskuksissa. Lapsiperheet käyttävät tiloja jo valmiiksi, ja ne ovat heille helposti saavutettavia. Näin perhekeskusten palvelukokonaisuutta voidaan kehittää entistä vahvemmin suuntaan, joka tukee perheiden hyvinvointia ja vahvistaa yhteisöllisyyttä.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten sekä lapsivaikutusten arviointi

Yhteisöllinen neuvolatoiminta tukee perheiden hyvinvointia tarjoamalla vertaistukea ja sosiaalisia kohtaamisia jo raskausvaiheesta lähtien. Se vahvistaa vanhempien mielenterveyttä vähentämällä yksinäisyyttä ja edistää alueellista yhteisöllisyyttä matalan kynnyksen palveluilla. Lapset hyötyvät vanhempien vahvemmista verkostoista, mikä parantaa kehityksellistä tasa-arvoa ja palvelujen kokonaisvaltaista hyödyntämistä.

Toimivalta ja saadut lausunnot

Asiasta on saatu sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan lausunto. Esitys on lausunnon mukainen.

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 4 momentin mukaan kaupunginvaltuustossa käsitellään vastaus aloitteeseen, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Kaupunginhallituksen on esitettävä antamansa vastaus käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa viimeistään kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä.

Päätös tullut nähtäväksi 19.05.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §