Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston päätös 7. luokkien yleisopetuksen aloituspaikkamääristä lukuvuodelle 2026–2027

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää kaupungin ylläpitämien suomenkielisten peruskoulujen 7. luokkien yleisopetuksen aloituspaikkamäärät lukuvuodelle 2026–2027 liitteen 1 mukaisesti.

7. luokkien koulukohtainen aloituspaikkamäärä on voimassa vuosiluokkien 7.–9. ajan siten, että 7. luokalla määritelty ikäluokkaa koskeva oppilasmäärä ei voi ylittyä 8. ja 9. luokalla muuten kuin alueelle muuttavien tullessa koulun uusiksi oppilaiksi. Oppilaat, jotka ovat olleet yhtenäisen peruskoulun 6. luokalla lukuvuonna 2025–2026, voivat siirtyä saman peruskoulun 7. luokalle.

Oppilaalla on ensisijainen oikeus käydä sitä koulua, jonka kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston päättämällä oppilaaksiottoalueella hän asuu.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää vuosittain 1. vuosiluokan ja 7. vuosiluokan aloituspaikkamäärät kouluittain. Koulu ei saa ylittää tässä päätöksessä päätettyä enimmäispaikkamäärää 7.–9. vuosiluokilla. Koulun oppilaaksiottoalueelle muuttavilla on kuitenkin aina oikeus päästä kouluun. Koulukohtaisesta aloituspaikkamäärästä riippumatta koulun 7. luokalla voivat aloittaa oppilaat, jotka asuvat koulun oppilaaksiottoalueella, ja oppilaat, jotka ovat olleet saman yhtenäisen peruskoulun 6. luokalla edellisenä lukuvuonna. Näissä tapauksissa koulun aloituspaikkamäärä voi siis ylittyä.

Helsingin kaupungin vuonna 2025 tekemän väestöennusteen mukaan äidinkieleltään muun kuin ruotsinkielisiä 13-vuotiaita olisi syksyllä 2026 Helsingissä yhteensä 6 407. Näistä seitsemännen luokan oppilaista 29 prosenttia asuu yksityisen tai valtion koulun oppilasalueilla, loput kaupungin koulujen oppilasalueilla. Oman oppilasalueensa koulun valitsi 70 prosenttia suomenkielisen opetuksen oppilaista viime lukuvuonna.

Lukuvuoden 2026–2027 aloituspaikkamäärä 7. luokalle on laskettu siten, että perusjoukkona on Helsingin kaupungin väestöennusteen mukaiset 13-vuotiaat vuonna 2026. Alueellinen väestöennuste on tehty elokuussa 2025. Väestömäärästä on poistettu ne, joiden äidinkieleksi on merkitty ruotsi väestörekisterissä. 13-vuotiaat on järjestetty koulujen oppilasalueittain ottaen huomioon tulevat päätetyt palveluverkkomuutokset. Tarkastelussa otettiin huomioon myös ne yksityiset ja valtion koulut, joilla on oma oppilasalue. Oppilasalueen määrästä on laskettu osuus, joka vastaa 7.-luokan oppilaista oman lähikoulunsa valinneita oppilasalueella syksyllä 2024.

Tätä väestöllistä tietoa hyödyntäen koulujen rehtorit ja aluepäälliköt esittivät koulujensa aloituspaikkamäärän, jossa opetusryhmät ovat opetuksen järjestämisen kannalta toimivia ja opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet.

Tämän päätöksen oppilasmäärät muodostavat koulun 7. luokan oppilasmäärän pois lukien painotetun opetuksen oppilaspaikat. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto on päättänyt erikseen painotetun opetuksen oppilaspaikoista (opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto 24.2.2015 §13).

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan jaosto päättää oman kieliryhmänsä perusopetuslain mukaisen opetuksen koulukohtaisesta sekä lukio- ja ammatillisen koulutuksen oppilaitoskohtaisesta järjestämisestä ja mitoituksesta (Helsingin kaupungin hallintosäännön 15 luvun 2 §:n 2 kohta). Esityksen lähtökohtana on turvata koulujen ja alueiden tasapuolinen kehitys ja vahvistaa lähikoulun valintaa.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto on 19.12.2017 (§ 32) päättänyt oppilaaksioton perusteista.

Lapsivaikutusten arviointi

Helsingin kaupunkistrategian 2025–2029 mukaan jokainen koulu Helsingissä on hyvä ja laadukas lähikoulu. Peruspalvelut kuten peruskoulut löytyvät saavutettavan matkan päästä. Helsinki on sitoutunut Unicefin Lapsiystävälliseen kunta -malliin ja toimeenpanee osaltaan kansallista lapsistrategiaa.

Koulukohtainen aloituspaikkamäärän päättäminen lukuvuosittain tukee kaupungin strategisia tavoitteita vahvistamalla koulujen tasapuolista kehitystä, jolloin eri alueilla asuvat asukkaat saavat yhdenvertaiset koulupalvelut. Perheiden arkea pyritään helpottamaan osoittamalla koulu mahdollisimman turvallisen ja lyhyen matkan päästä kodista.

Koulukohtainen aloituspaikkamäärän määrittely tukee yksilöllistä ja yhteisöllistä oppimista. 7. luokalla aloittavien osalta tavoitteena on yhtenäinen koulupolku, jolloin yhtenäisessä peruskoulussa oppilaan koulu ei vaihdu 7. luokalle siirryttäessä ja jos koulu vaihtuu, niin koulupolut ovat suunniteltu siten, että oman alueensa lähikouluun pääsee jatkamaan tutun oppilasryhmän kanssa.