Toivomusponsi, yli 68-vuotiaiden seniorien maksuttoman uimahalliin pääsyn vaikutusten seuraaminen
Valtuutettujen Terhi Peltokorpi ja Seida Sohrabi toivomusponnet eläkeikäisten maksuttoman uinnin seurannasta
Päätös
Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 8.10.2025 (240 §) hyväksymien toivomusponsien johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponsien ehdottajille sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Käsitellessään aloitetta eläkeikäisten maksuttomista uintimahdollisuuksista 8.10.2025 kaupunginvaltuusto hyväksyi seuraavat toivomusponnet:
"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuutta, että kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala seuraa yli 68-vuotiaiden seniorien maksuttoman uimahalliin pääsyn vaikutuksia uimahallikäynteihin ja niiden muutoksiin." (Terhi Peltokorpi)
"Kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta tutkia sitä, kuinka moni vähintään 68-vuotias helsinkiläinen käy arkisin klo 11–15 maksuttomalla uimahallikäynnillä voidaksemme nähdä maksuttomuuden hyödyt, jotta sitä voitaisiin mahdollisesti myöhemmin laajentaa." (Seida Sohrabi)
Ponsista on saatu kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunto.
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala seuraa maksuttoman uinnin, kuten muidenkin palveluidensa käyttöä säännönmukaisesti. Ikääntyneiden maksuttoman uimahallikäytön sujuvuuden ja seurannan tueksi otettiin tammikuussa 2026 käyttöön eläkeläisten vuosikortti. Tämä mahdollistaa aiempaa tarkemman ja luotettavamman seurannan sekä vähentää asioinnin kuormitusta uimahalleissa.
Kaupungin uimahalleissa on ajalla 1.1.–26.3.2026 ollut yhteensä 215 839 käyntikertaa, joista eläkeläisten osuus on ollut 32 286 käyntiä (15 prosenttia). Näistä käynneistä 45 prosenttia (14 656 käyntikertaa) on tapahtunut maksuttomalla ajalla.
Maksuttoman käytön tarkastelu osoittaa, että käynnit kohdistuvat selkeästi arkipäivien maksuttomaan aikaan klo 11–15. Käyntimäärät painottuvat erityisesti maksuttoman ajan alkuun (klo 11 noin 6 200 käyntiä, klo 12 noin 3 200, klo 13 noin 3 000 ja klo 14 noin 2 300). Tämä osoittaa, että maksuttomuus ohjaa käyttöä juuri sille kohdennettuun ajankohtaan.
Eläkeläisten kokonaiskäyntimäärät ovat kasvaneet noin 30 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kasvu kohdistuu lähes kokonaan maksuttomaan aikaan, kun taas aamu- ja ilta-ajan käyttö on pysynyt ennallaan. Samanaikaisesti osa aiemmasta maksullisesta käytöstä on siirtynyt maksuttomaan aikaan, mikä näkyy eläkeläislippujen myynnin laskuna.
Toistaiseksi maksutonta uintia on hyödyntänyt noin 3 000 henkilöä eli noin kolme prosenttia kohderyhmästä. Käyttö on ollut pääosin satunnaista: lähes 60 prosenttia asiakkaista on käyttänyt palvelua 1–3 kertaa ja noin 40 prosenttia vain kerran tarkastelujaksolla. Keskimääräinen käyttö on ollut noin viisi käyntiä alkuvuoden aikana.
Saatavilla oleva tieto osoittaa, että maksuttomuus lisää uimahallikäyntejä erityisesti kohdennettuna ajankohtana, mutta sen vaikutuksista liikkumisen pysyvään lisääntymiseen ei vielä voida tehdä luotettavia johtopäätöksiä. Vaikutusten arviointi edellyttää pidempää seurantajaksoa. Tämän vuoksi maksuttoman uinnin käyttöä ja kohderyhmän käyttäytymistä seurataan jatkossakin systemaattisesti.
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala varautuu toteuttamaan vuoden jälkeen tarkemman asiakaskyselyn, jolla voidaan arvioida maksuttomuuden vaikutuksia liikkumisen lisääntymiseen ja hyvinvointiin. Samalla voidaan selvittää edun käyttäjien kotikuntatietoa, jota nykyinen toimintatapa ei tuota.
Palveluiden käyntilaskennan ohella kaupunki seuraa ikääntyneiden liikunta- ja liikkumiskäyttäytymistä kansallisten ja paikallisten väestötutkimusten avulla, kuten THL:n Terve Suomi -tutkimuksen sekä Ikääntyneiden liikkuminen (IKLI) -seurannan kautta. Kaupunki toteutti vuonna 2025 aikuisväestölle laajan Helsinkiläisten liikkuminen ja liikunnan harrastaminen 2025 -kyselytutkimuksen, jonka avulla saadaan kokonaisvaltaisempi kuva helsinkiläisten liikkumisesta, liikunnan harrastamisesta sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Kysely täydentää palvelukohtaista käyntidataa tuottamalla tietoa myös niistä asukkaista, jotka eivät käytä liikuntapalveluja, sekä liikkumisen motiiveista ja esteistä.
Hallintosäännön 30 luvun 14 §:n mukaan kaupunginhallituksen on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi muille valtuutetuille.
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 21.04.2026 § 86
Lausunto
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala seuraa maksuttoman uinnin, kuten muidenkin palveluidensa käyttöä säännönmukaisesti.
Ikääntyneiden maksuttoman uimahallikäytön sujuvuuden ja seurannan tueksi otettiin tammikuussa 2026 käyttöön eläkeläisten vuosikortti. Tämä mahdollistaa aiempaa tarkemman ja luotettavamman seurannan sekä vähentää asioinnin kuormitusta uimahalleissa.
Helsingin uimahalleissa on ajalla 1.1.–26.3.2026 ollut yhteensä 215 839 käyntikertaa, joista eläkeläisten osuus on ollut 32 286 käyntiä (15 %). Näistä käynneistä 45 prosenttia (14 656 käyntikertaa) on tapahtunut maksuttomalla ajalla.
Maksuttoman käytön tarkastelu osoittaa, että käynnit kohdistuvat selkeästi arkipäivien maksuttomaan aikaan klo 11–15. Käyntimäärät painottuvat erityisesti maksuttoman ajan alkuun (klo 11 noin 6 200 käyntiä, klo 12 noin 3 200, klo 13 noin 3 000 ja klo 14 noin 2 300). Tämä osoittaa, että maksuttomuus ohjaa käyttöä juuri sille kohdennettuun ajankohtaan.
Eläkeläisten kokonaiskäyntimäärät ovat kasvaneet noin 30 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kasvu kohdistuu lähes kokonaan maksuttomaan aikaan, kun taas aamu- ja ilta-ajan käyttö on pysynyt ennallaan. Samanaikaisesti osa aiemmasta maksullisesta käytöstä on siirtynyt maksuttomaan aikaan, mikä näkyy eläkeläislippujen myynnin laskuna.
Toistaiseksi maksutonta uintia on hyödyntänyt noin 3 000 henkilöä eli noin 3 prosenttia kohderyhmästä. Käyttö on ollut pääosin satunnaista: lähes 60 prosenttia asiakkaista on käyttänyt palvelua 1–3 kertaa ja noin 40 prosenttia vain kerran tarkastelujaksolla. Keskimääräinen käyttö on ollut noin viisi käyntiä alkuvuoden aikana.
Saatavilla oleva tieto osoittaa, että maksuttomuus lisää uimahallikäyntejä erityisesti kohdennettuna ajankohtana, mutta sen vaikutuksista liikkumisen pysyvään lisääntymiseen ei vielä voida tehdä luotettavia johtopäätöksiä. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta katsoo, että vaikutusten arviointi edellyttää pidempää seurantajaksoa. Tämän vuoksi maksuttoman uinnin käyttöä ja kohderyhmän käyttäytymistä seurataan jatkossakin systemaattisesti. Lisäksi toimiala varautuu toteuttamaan vuoden jälkeen tarkemman asiakaskyselyn, jolla voidaan arvioida maksuttomuuden vaikutuksia liikkumisen lisääntymiseen ja hyvinvointiin. Samalla voidaan selvittää edun käyttäjien kotikunta-tietoa, jota nykyinen toimintatapa ei tuota.
Palveluiden käyntilaskennan ohella Helsinki seuraa ikääntyneiden liikunta- ja liikkumiskäyttäytymistä kansallisten ja paikallisten väestötutkimusten avulla, kuten THL:n Terve Suomi -tutkimuksen sekä Ikääntyneiden liikkuminen (IKLI) -seurannan kautta. Lisäksi Helsingin kaupunki toteutti vuonna 2025 aikuisväestölle laajan Helsinkiläisten liikkuminen ja liikunnan harrastaminen 2025 -kyselytutkimuksen, jonka avulla saadaan kokonaisvaltaisempi kuva helsinkiläisten liikkumisesta, liikunnan harrastamisesta sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Kysely täydentää palvelukohtaista käyntidataa tuottamalla tietoa myös niistä asukkaista, jotka eivät käytä liikuntapalveluja sekä liikkumisen esteistä ja motiiveista.
Esittelijä
Lisätiedot
Minna Paajanen, yksikön päällikkö
puhelin: 09 310 21162, minna.paajanen@hel.fi
Piritta Forsell, yksikön päällikkö
puhelin: 09 310 40825, piritta.forsell@hel.fi
Päätös tullut nähtäväksi 19.05.2026
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §