Valtuustoaloite, turvakotipalvelu päihteitä käyttäville naisille

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon valtuutettu Oona Fosterin ja 24 muun valtuutetun valtuustoaloitteesta koskien turvakotipalvelua päihteitä käyttäville naisille:

”Aloitteessa esitetään, että Helsinkiin perustetaan erityinen turvakotipalvelu haitallisesti päihteitä käyttäville ja väkivaltaa kokeneille naisille. Nykyiset turvakodit eivät useinkaan pysty ottamaan vastaan päihteitä käyttäviä asiakkaita, minkä vuoksi moni heistä jää kokonaan ilman suojaa ja tukea. Aloite korostaa, että tämä ryhmä on erityisen haavoittuvassa asemassa ja tarvitsee päihteiden käytön huomioivia, turvallisia palveluja, jotta väkivallan, päihteiden käytön ja asunnottomuuden kierre voidaan katkaista ja oikeus turvalliseen elämään turvata.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu ja rahoitus

Helsingin kaupunki vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelujen järjestämisestä Helsingissä. Rahoitus muodostuu valtiolta saatavasta yleiskatteellisesta rahoituksesta, asiakasmaksuista sekä valtionkorvauksista. Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta korostaa, että kaikki toimialan, pelastustoimen ja HUS-kuntayhtymän menot sekä kustannuksia kasvattavat muutokset on rahoitettava tällä rahoituspohjalla.

Turvakotipalvelujen järjestämisvastuu ja ohjaus

Turvakotipalvelut on tarkoitettu lyhytaikaiseksi turvapaikaksi akuutin kriisin ajaksi lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille. Turvakotipalvelut eivät kuulu kuntien tai hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle, vaan niiden järjestämisestä ja palveluverkoston koordinoinnista vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). THL:n tehtävänä on huolehtia siitä, että turvakotipalvelut ovat valtakunnallisesti laadukkaita, yhdenvertaisia ja asiakkaiden tarpeisiin kokonaisvaltaisesti vastaavia. Turvakotitoiminnan yleinen johto ja ohjaus kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle, joka vastaa toiminnan strategisesta linjauksesta ja kehittämisestä. Turvakotitoimintaa valvovat Lupa- ja valvontavirasto sekä aluehallintovirastot omilla toimialueillaan.

Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelut lähisuhdeväkivallan uhreille

Helsingin kaupunkistrategia sekä palvelustrategia 2026–2029 korostavat palveluiden saatavuutta, matalan kynnyksen pääsyä ja oikea-aikaisuutta osana sujuvaa arkea ja toimivia palveluita. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimi tekee tiivistä yhteistyötä turvakotipalveluiden kanssa osana lähisuhdeväkivallan ehkäisyä ja asiakkaan palveluketjua. Yhteistyö kattaa asiakkaan ohjauksen turvakotiin akuutissa kriisissä, turvajakson jälkeisen avohoidon ja kuntoutuksen järjestämisen sekä tiedonvaihdon palvelutarpeen selvittämiseksi.

Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla (jäljempänä Helsingin sotepe) on vakiintunut kokousrakenne, johon osallistuvat kaikkien Helsingin turvakotien edustajat sekä kaupunkiympäristön toimialan asuntotoimen edustajat. Kokousrakennetta johtaa aikuissosiaalityön päällikkö aikuisten sosiaalityöstä. Lisäksi kokouksiin osallistuu edustajia tilapäisen asumisen palveluista, nuorten ja aikuisten sosiaalityöstä sekä lastensuojelusta. Kokousrakenne on toiminut usean vuoden ajan ja sen puitteissa on kehitetty yhteisiä toimintamalleja. Yhtenä merkittävänä tuloksena on kehitetty malli, jossa turvakotijaksolle sijoittuva henkilö voi siirtyä kaupungin tarjoamaan pysyvään vuokra-asuntoon.

Helsingin asumis-, kriisi- ja päihdepalvelut kattavat asumisen tuen asunnottomille ja mielenterveysasiakkaille sekä sosiaali- ja kriisipäivystyksen ja päihdepalvelut. Päihdepalvelujen kokonaisuuteen sisältyy päihde- ja riippuvuushäiriöiden tutkimus, päihdeongelmien hoito ja kuntoutuspalvelut. Osa palveluista on kynnyksettömiä tai liikkuvia ja etsiviä. Päihdehoidon aloittaminen edellyttää hoidon tarpeen arviointia, joka tehdään päihdepalvelujen vastaanotossa ilman ajanvarausta. Laitospalvelujen tarpeen arvioinnissa huomioidaan aina hakijan sosiaalinen tilanne. Tarjolla on myös vain naisille tarkoitettu päihdekuntoutusosasto sekä naiserityisiä tuettuja asumisratkaisuja.

Helsingissä ehkäisevää päihde- ja mielenterveystyötä, päihde- ja mielenterveysongelmien hoitoa sekä lähisuhdeväkivallan ehkäisyä tehdään moniammatillisesti ja myös kaupunkitasoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Lähisuhdeväkivallan ehkäisy on osa kaupungin HYTE-työtä (hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä), ja siinä ovat mukana kaupungin eri toimialojen lisäksi edustajat Helsingin poliisista, HUS-yhtymästä, syyttäjäviranomaisista, THL:stä ja lähisuhdeväkivaltaan erikoistuneista järjestöistä. Helsingin sotepessa toimii myös työryhmä, joka keskittyy lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinointiin.

Keskeistä on tunnistaa lähisuhdeväkivalta, ottaa se puheeksi sekä tukea uhria avun hakemisessa, palveluihin kiinnittymisessä ja väkivallattoman elämän rakentamisessa. Työmuotoina käytetään esimerkiksi sosiaalityötä ja sosiaaliohjausta sisältäen psykososiaalisen tuen. Koulutusten avulla varmistetaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset osaavat toimia oikein, ja tiedon jakaminen tekee väkivallan ilmiöstä näkyvämmän sekä madaltaa kynnystä hakea apua. Helsingin sotepessa on käytössä avainhenkilömalli, jonka avulla varmistetaan lähisuhdeväkivaltatyön ja sen ehkäisyn osaaminen eri palveluissa. Lähisuhdeväkivaltatyön avainhenkilömalli on valtakunnallinen, THL:n kehittämä ja koordinoima toimintamalli, jonka avulla vahvistetaan väkivallan tunnistamisen ja puheeksi ottamisen osaamista sote-alan käytännön asiakastyössä. Koulutetut avainhenkilöt toimivat omissa tiimeissään tukihenkilöinä, auttavat väkivallan osapuolia ja edistävät varhaista puuttumista. Helsingin sotepessa avainhenkilöitä oli tammikuussa 61, minkä lisäksi uusia koulutetaan vuoden aikana. Lisäksi Helsingissä hyödynnetään niin sanottua MOTO-mallia (monitoimijainen toimintatapa lähisuhdeväkivaltatyöskentelyyn), jota sovelletaan erityisesti vakavissa ja toistuvissa lähisuhdeväkivaltatilanteissa.

Johtopäätökset

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että turvakotipalvelujen järjestämisvastuu on valtiolla. Esitys haitallisesti päihteitä käyttäville ja väkivaltaa kokeneille naisille suunnatusta erityisestä turvakotipalvelusta on sinänsä kannatettava.

Lautakunta toteaa, että erillisen naisille tarkoitetun hätämajoituksen lisääminen on havaittu tarpeelliseksi. Hätämajoituksessa on tärkeää tunnistaa turvakotia tarvitsevat asiakkaat ja ohjata heidät välittömästi oikean tuen piiriin.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Lähisuhdeväkivalta on yleinen ja vaikeasti tavoitettava ongelma. Väkivalta on aina rikos. Väkivalta voi olla fyysistä, henkistä, seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaamista, digitaalista tai taloudellista. Henkilön päihteiden käyttö lisää lähisuhdeväkivallan riskiä. Päihteiden käytön vähentämiseen suunnatut toimenpiteet ovat keskeisiä myös lähisuhdeväkivallan vähentämisen näkökulmasta.

Päihteiden käyttö saattaa hankaloittaa väkivallan havaitsemista ja siihen puuttumista. Väkivaltaan liittyy usein häpeää ja stigmaa, jotka voivat estää avun hakemista. Lähisuhdeväkivallan varhainen tunnistaminen on keskeistä, sillä mitä aikaisemmin väkivalta tunnistetaan ja otetaan puheeksi, sitä paremmin voidaan ehkäistä sen seurauksia sekä antaa tukea ja apua väkivallan uhrille, tekijälle ja perheelle. Varhainen puuttuminen vähentää terveyshaittoja, sosiaalisia haittoja sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia.”