Valtuustoaloite, Helsingin mikro- ja yksinyrittäjien kasvutoimet

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kaupunginvaltuutettu Krishna Regmi ja 32 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan toimenpiteitä mikroyritysten ja yksinyrittäjien toimintaedellytysten parantamiseksi. Valtuustoaloitteen tavoitteena on tukea työllisyyttä, monimuotoista yritystoimintaa ja kaupungin talouskasvua. Aloite on tehty yhteistyössä Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n kanssa. Aloite on liitteenä.

Valtuustoaloitteen tavoitteet ovat linjassa toukokuussa 2026 julkaistujen Helsingin kaupungin kasvun, osaamisen ja elinvoiman tavoitteiden kanssa. Kaupunginhallituksen toukokuussa hyväksymä tavoitekokonaisuus on yksi ohjelmista, joilla toteutetaan Helsingin kaupunkistrategiaa kaupunkikonsernin yhteistyönä. Helsingin 78 000 yrityksestä suurin osa on alle kymmenen henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä, ja niiden menestys on ratkaisevaa sekä Helsingille että koko Suomelle. Kasvun, osaamisen ja elinvoiman tavoitteiden 2026-2029 toteuttaminen vahvistaa yrityssektorin kasvua ja helsinkiläisten työllistymisen edellytyksiä. Samalla edistetään yksityisen sektorin työpaikkojen kasvua, vahvistetaan kaupungin yritysmyönteisyyttä ja varmistetaan, että palveluissa huomioidaan entistä paremmin erilaisten yritysten tarpeet. Aloitteessa esitetään, että Helsingin kaupunki edistää kolmea toimenpidekokonaisuutta: 1. Kasvuun kannustava tuki yrityksille, 2. Mikroyrityksille pääsy kuntien julkisten ostopalveluiden piiriin ja 3. Rahoitusmallien kehittäminen.

Kasvun tukeminen

On tärkeää, että pk-yrityksiä ei tarkastella yhtenäisenä ryhmänä, vaan yksinyrittäjien ja mikroyritysten erityistarpeet tulee tunnistaa nykyistä paremmin kaupungin yrityspalveluissa, hankinnoissa, tukimuodoissa ja päätöksenteossa. Kaupunki toteuttaa monia yritysten kasvua, työllistämistä ja kansainvälistymistä vauhdittavia toimenpiteitä. Helsingissä perustetaan vuosittain noin 8000 yritystä, joista osa syntyy kaupungin yrityspalvelujen avulla (esim. yritysneuvonta, starttiraha). Aloitteessa esitetään yhteydenottoa kaikkiin uusiin yrityksiin niiden saamiseksi kasvupolulle. Yhteydenpitoa yrityksiin on jo lisätty merkittävästi ja yrityspalvelujen tunnettuuteen panostetaan. Kasvun kannalta keskeistä on kuitenkin kohdennettu ja oikein ajoitettu palvelutarjonta. Palveluja ja palvelujen saatavuutta kehitetään myös tekoälyä hyödyntämällä. Nopea kasvu, työllistäminen tai kansainvälistyminen eivät ole useimmille yrityksille realistisia alkuvaiheessa, vaan kehitys etenee vaiheittain yritys- ja yrittäjäkohtaisesti. Suurin osa perustettavista yrityksistä perustetaan vahvasti kilpailluille markkinoille. Siksi palvelujen tulee olla kohdennettuja, oikea-aikaisia ja yritysten valmiudet huomioivia.

Business Helsingin yritysneuvonnassa tunnistetaan systemaattisesti kasvua, kansainvälistymistä ja työllistämistä tavoittelevat yritykset, joille tarjotaan esimerkiksi sparrausta ja vertaisverkostoja, kuten kasvupiiritoimintaa. Kasvua tuetaan kehittämällä liiketoimintamalleja ja skaalautuvuutta, edistämällä uusien teknologioiden käyttöönottoa sekä vahvistamalla yrittäjien osaamista ja verkostoja. Tämä tukee myös kansainvälistymistä ja alentaa kynnystä työllistämiseen. Suomalaisilla yrityksillä on usein vahvaa osaamista, mutta myynti- ja markkinointiosaamisessa sekä innovaatioiden kaupallistamisessa on edelleen kehittämistarpeita. Syksyllä 2026 Business Helsinki ja työllisyyspalvelut käynnistävät kaksivuotisen pilotin alkuvaiheen yritysten myynnin ja markkinoinnin vahvistamiseksi. Lisäksi yritysten kasvua tukevat esimerkiksi toimialakohtaiset hautomo-ohjelmat kuten Health Incubator Helsinki. Helsinki panostaa myös kaupunkistrategian mukaisesti jatkossa aikaisempaa enemmän luovien alojen, terveys- ja hyvinvointialan, rakentamisen kiertotalouden, meriklusterin sekä ruoka-alan yritysten toiminta- ja kasvuedellytyksiin. Myös yrittäjyystoiminnassa aliedustettuja ryhmiä kuten nuoria ja naisia kannustetaan yrittäjyyteen.

Aloitteessa esitettyihin HR-hautomotarpeisiin vastataan osin kaupungin työllisyyspalveluilla, jotka tukevat yrityksiä rekrytoinnissa, työllistämiseen liittyvissä kysymyksissä sekä kaupungin myöntämän palkkatuen (ks. myös kohta 3. rahoitus) ehtojen selvittämisessä. International House Helsinki (IHH) tarjoaa maksutonta neuvontaa kansainväliseen rekrytointiin ja oleskelulupiin liittyvissä lainsäädännöllisissä kysymyksissä.

Aloitteessa viitataan työ- ja elinkeinoministeriön Työllistä taidolla – arviointiraporttiin. Raportin mukaan valmennus on vaikuttavinta, kun se kohdistuu 1–5 vuotta toimineisiin, alle viiden henkilön mikroyrityksiin, joilla on ajankohtainen rekrytointitarve. Tässä ryhmässä osallistuminen palveluun lisää selvästi todennäköisyyttä palkata uutta työvoimaa. Kasvun, osaamisen ja elinvoiman tavoitteilla 2026-2029 pyritään siihen, että yritysten työpaikat kasvavat vähintään väestönkasvun tahdissa. Työllisyyspalveluissa valmistelussa oleva uusi valmennuspalveluiden toimittajarekisteri mahdollistaa mikro- ja pienyrittäjien rekrytointivalmiuksia koskevan valmennuksen toteuttamisen ostopalveluna tulevaisuudessa osana laajempaa valmennuspalveluiden hankintaa. Työllisyyspalvelut arvioi yhdessä elinkeino-osaston kanssa syksyllä 2026 palvelun mahdollista toteutusta yrittäjille. Rekrytointeja vauhditetaan Työtä Stadiin -projektissa, jossa on tavoitteena kontaktoida kohdennetusti noin 25 000 pk-yritystä kahden vuoden aikana. Projektissa kartoitetaan yritysten palvelutarpeita, selvitetään millaista tukea yritykset tarvitsevat työllistämiseen, ohjataan oikeiden palvelujen äärelle oikea-aikaisesti sekä välitetään työnhakija-asiakkaita yritysten rekrytointeihin.

Kaupunki tukee yritysten kansainvälistymistä vahvistamalla kansainvälisiä verkostoja, houkuttelemalla ulkomaisia investointeja sekä kehittämällä toimialakohtaisia ekosysteemejä yhteistyössä korkeakoulujen ja innovaatioympäristöjen kanssa. Yrityksiä ohjataan myös kansainvälisiin rahoitus- ja yhteistyömahdollisuuksiin. Kansainvälistyminen edellyttää kuitenkin skaalautuvaa liiketoimintamallia. Kaupungin tavoitteena on tukea erityisesti niitä yrityksiä, joilla on valmiuksia kansainväliseen kasvuun. Samalla yrittäjyyttä edistetään vastuullisesti siten, ettei yrittäjiä ohjata ottamaan kohtuuttomia taloudellisia riskejä.

Osallistuminen julkisiin hankintoihin

Aloitteessa tuodaan esille tavoite edistää mikroyritysten osallistumista julkisiin hankintoihin. Aloitteessa esitetään, että kaupunki selvittää mahdollisuuksia pilkkoa ostoja niin, että myös pienemmillä yrityksillä on mahdollisuus osallistua hankintoihin ja että kilpailutusprosessia kehitetään ja tarjotaan (alle 10 henkilön) mikroyrityksille ilmaista opastusta kilpailutukseen.

Helsingin kaupunki on Suomen suurin julkisia hankintoja tekevä toimija noin viiden miljardin euron vuosittaisilla hankintamenoillaan. Tämä korostaa myös kaupungin roolia kysynnän luojana. Vuonna 2024 kaupungin hankinnoilla oli yhteensä noin 12 000 toimittajaa, joista 85 prosenttia oli alle 50 henkilöä työllistäviä pk-yrityksiä. Vaikka pk-yritykset ovat prosentuaalisesti mukana hankinnoissa, tarkkaa tietoa mikroyritysten osallisuudesta ei ole saatavilla. Lisäksi 84 suurinta toimittajaa vastasi 80 prosentin osuutta euroista. Yli 80 prosenttia hankinnoista tehtiin kuitenkin pääkaupunkiseudun yrityksiltä.

Helsingin kaupunki on merkittävä markkinavaikuttaja, jolla on julkisena hankkijana vastuu edistää markkinoiden toimivuutta ja kestävyysteemoja hankinnoissaan. Kaupungin hankintastrategian (kaupunginhallitus 14.12.2020 § 880) mukaan Helsinki tekee kustannustehokkaita hankintoja markkinoiden elinvoimaisuutta ja innovaatiomyönteisyyttä edistävällä tavalla. Helsinki pyrkii jakamaan hankintalainsäädännön mukaisesti suuria hankintoja pienempiin osiin, jotta myös pienillä ja keskisuurilla yrityksillä olisi mahdollisuus osallistua kilpailutuksiin. Kaupungin hankintastrategia linjaa yhdessä muiden lakisääteisten tavoitteiden kanssa, millaisia strategisia tavoitteita hankinnoilla halutaan edistää. Hankintastrategiaa ollaan päivittämässä ja samalla tarkastellaan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osallisuutta. Kaupunki vahvistaa vuoropuhelua yritysten kanssa. Hyvänä esimerkkinä on ajoneuvojen ja kuljetuspalvelujen ympäristökriteereistä käyty markkinavuoropuhelu kuljetusyritysten kanssa sekä valmistelu- että päivitysvaiheessa, jolloin yrityksillä on mahdollisuus tuoda esille myös kriteereihin liittyviä haasteita. Helsingin kaupunki ja sidosryhmät järjestävät tilaisuuksia yrityksille julkisista hankinnoista. Helsingin yrittäjillä on neuvontaa pk-yrityksille Helsingin kaupungin hankintoihin osallistumiseksi ja tässä Helsingin kaupunki pitää tarkoituksenmukaisena yhteistyötä Helsingin Yrittäjien kanssa. Helsingin kaupungilla ei ole siten varsinaista suoraa palvelutarjontaa hankintoihin osallistumiseen liittyvässä neuvonnassa. Osallistumalla markkinavuoropuheluihin ja olemalla yhteydessä kaupunkiin yritykset, myös mikroyritykset saavat tietoa hankinnoista ja tarvittaessa myös neuvoja. Edelleen yritysten kannattaa olla aktiivisia hankintojen kilpailutusvaiheen aikana, jolloin ne voivat esittää kysymyksiä ja saada tarkennuksia osana muodollista hankintamenettelyä.

Rahoitus

Mikroyritysten rahoituksen saatavuus on keskeinen tekijä yritystoiminnan käynnistymisessä ja kasvussa. Aloitteessa pyydetään Helsingin kaupunkia selvittämään mahdollisuutta tarjota matalakorkoisia mikroyrityslainoja erityisesti työllistämiseen liittyen sekä kehittämään rahoitusmalleja siten, että kaupunki investoisi erityisesti niihin aloihin ja yrittäjäryhmiin, jotka jäävät valtion tukien katvealueelle, kuten palvelualoihin ja naisyrittäjiin. Kaupungin mahdollisuuksia tarjota suoria yrityslainoja tai kohdennettua taloudellista tukea rajoittavat kuitenkin useat sääntelykokonaisuudet kuten Euroopan unionin valtiontukisäännökset, kuntalain kilpailuneutraliteettia koskevat velvoitteet sekä julkisyhteisöjen markkinaehtoista toimintaa koskevat periaatteet. Yritysluotonanto on lähtökohtaisesti markkinoilla tapahtuvaa taloudellista toimintaa. Kuntalain periaatteet edellyttävät toiminnan tasapuolisuutta ja syrjimättömyyttä, eikä taloudellinen tuki saa vääristää kilpailua. Yritysten rahoitus ja luotonanto tapahtuvatkin pääosin markkinaehtoisesti pankkien kautta. Rahoitusmarkkinoita täydentävät julkiset toimijat, kuten Finnvera, Business Finland, Teollisuussijoitus sekä alueelliset elinvoimakeskukset, jotka tukevat yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Rahoitusmahdollisuuksien löytämistä helpottaa lokakuussa 2025 Business Helsingin julkaisema tekoälyavusteinen Helsinki Pathfinder -verkkotyökalu. Kaupunki tekee myös vaikuttamistyötä valtion ja EU:n rahoitusinstrumenttien kehittämiseksi.

Helsingin kaupungilla on lisäksi käytössään omia tukimuotoja, jotka täydentävät muuta rahoitusta. Yritykset voivat saada harkinnanvaraista taloudellista tukea työttömän helsinkiläisen palkkaamiseen. Kaupunki tukee aloittavia yrityksiä muun muassa starttirahan avulla. Rekrytoiville yrityksille on tarjolla useita rekrytointia edistäviä tukia. Helsinki-lisässä tuen määrä on 50 % palkkauskustannuksista, kuitenkin enintään 1500 €/kk. Tukea voi saada 12 kuukauden ajan. Lisäksi käytettävissä ovat palkkatuki ja nuorten rekrytointituki. Yksittäisiin yrityksiin kohdistuvien tukien lisäksi yritykset voivat osallistua ekosysteemi- ja yhteistyöhankkeisiin, joita rahoitetaan Helsingin omasta elinvoima- ja kasvurahastosta sekä EU-ohjelmista. Kasvu- ja elinvoimarahaston tavoitteena on vahvistaa Helsingin elinvoimaa yhteistyössä elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja muiden kumppaneiden kanssa. Helsingin, Espoon ja Vantaan yhteisessä innovaatio-ohjelmassa (HEVinnovations 2021–2027) rahoitetaan EU:n aluekehitysvarojen avulla pk- ja startup-yritysten kasvua tukevia kehittämishankkeita, jotka tarjoavat yrittäjille ja yrityksille matalan kynnyksen palveluita mm. tekoälyn, kokeilu- ja kehitysympäristöjen, verkostoitumisen sekä kansainvälisen kasvun piirissä.

Kaupunginhallitus korostaa, ettei pk-yrityksiä tule tarkastella yhtenäisenä ryhmänä, vaan yksinyrittäjien ja mikroyritysten erityistarpeet tulee tunnistaa nykyistä paremmin kaupungin yrityspalveluissa, hankinnoissa, tukimuodoissa ja päätöksenteossa.

Valtuustoaloitevastauksen valmistelu ja toimivalta

Vastaus on laadittu Helsingin kaupungin elinkeino-osastolla yhteistyössä kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosaston hankintayksikön kanssa.

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 4 momentin mukaan kaupunginvaltuustossa käsitellään vastaus aloitteeseen, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Kaupunginhallituksen on esitettävä antamansa vastaus käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa viimeistään kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä.

Päätös tullut nähtäväksi 29.08.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §