Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle ehdotuksista valtioneuvoston asetukseksi valtionavustuksesta työvoimaviranomaiselle työttömien nuorten työllistämiseen

HEL 2025-017545
§ 44

Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle ehdotuksista valtioneuvoston asetukseksi valtionavustuksesta työvoimaviranomaiselle työttömien nuorten työllistämiseen

Päätös

Helsingin kaupungin työllisyyspalveluliikelaitoksen toimitusjohtaja päätti antaa seuraavan lausunnon työ- ja elinkeinoministeriölle ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi valtionavustuksesta työvoimaviranomaiselle työttömien nuorten työllistämiseen.

Lausunto toimitetaan vastaamalla lausuntopalvelu.fi -palvelussa julkaistuun lausuntopyyntöön.

Ehdotetulla valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin vuoden 2025 kolmanteen valtion lisätalousarvioesitykseen sisältyvän määrärahan käyttämisestä valtionavustuksena. Työvoimaviranomainen päättäisi avustuksen käyttämisestä ja tekisi valtionavustuslain 7 §:n 3 momentin mukaisen yksityisoikeudellisen sopimuksen avustuksen kohderyhmään kuuluvan nuoren työllistävän yrityksen kanssa. Työvoimaviranomaisella tarkoitettaisiin työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain (380/2023) 3 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaista työvoimaviranomaista, eli kunnan tai kuntayhtymän viranomaista, joka vastaa työvoimapalveluiden järjestämisestä toimialueellaan.

Kaupungin lausunto

Yleiset huomiot ehdotuksista

Ehdotettu asetus on luonteeltaan tekninen ja kannatettava.

Kaupunki esittää ehdotettuun asetukseen muutoksia.

Kaupunki esittää, että työllisyysalueelle myönnetyn avustuksen määrän tulisi perustua alueen 18-29 -vuotiaiden ikäryhmän kokoon. Ehdotuksen 2 §:n kohdassa 2 määritelty avustuksen kohdentaminen koskemaan yli 6 kk työttömänä olleita nuoria on perusteltu nuorten pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisyn tavoitteessa. Kaupunki esittää ehdotusta asetukseksi muutettavaksi niin, että työvoimaviranomaisella olisi mahdollisuus määritellä tuen tarkempi kohderyhmärajaus, paikalliseen ja mahdollisimman ajankohtaiseen tietoon perustuen, kuitenkin kohdentaen tuki 18-29 -vuotiaisiin nuoriin. Näin varmistettaisiin valtionavustuksen täysimääräinen käyttö nuorisotyöttömyyden ehkäisemiseksi vaikeasti ennustettavissa olevassa ja mahdollisesti nopeastikin muuttuvassa työmarkkinatilanteessa. Ehdotetun asetuksen työttömyyden kestoon ja koulutustaustaan perustuvat kohderyhmärajaukset asettaisivat haasteita asiakkaiden tunnistamiselle ja kriteerien täyttymisen todistelu lisäisi kohtuuttomasti valtionavustuksen käytöstä aiheutuvaa hallinnollista taakkaa sekä kaupungille että nuorelle henkilöasiakkaalle.

Kaupunki esittää 5 §:n 2 kohdassa yritykselle maksettavaksi 50 prosenttia nuoren työllistämisestä aiheutuneita palkkauskustannuksia. Valtionavustuksella maksettavaksi esitettyjen kustannusten rajaaminen koskemaan vain aiheutuneita palkkakustannuksia rajoittaisi valtionavustuksella rahoitettavan työllistymissetelin käytön kannustavuutta verrattuna muihin kaupunkien käytössä oleviin rekrytointitukiin.

Kaupunki pitää tärkeänä, että asetus mahdollistaisi tuen myöntämisen kaupungin omana tukena hyödyntämällä jo olemassa olevia järjestelmä- ja päätösrakenteita, ilman että tukea on tarpeen nimetä erikseen asetuksen terminologialla. Siten tuki tulisi olla mahdollista myöntää esimerkiksi kokonaan kuntalisänä, kunhan maksettava tuki täyttää asetuksen mukaiset edellytykset. Näin kaupunki voisi laskuttaa tukea vastaavan määrän KEHA-keskukselta ilman tarvetta erilliselle uudelle tuen hallinnointijärjestelmälle. Tämä on erityisen tärkeää asetuksen nopean toimeenpanon mahdollistamiseksi ja eri tukimuotojen selkeyttämiseksi.

Moninkertaisen hallinnointityön välttämiseksi tulisi löytää laintulkinta, joka mahdollistaisi valtionavustuksen aikataulun mukaisen toimeenpanon. Valtionavustuslain 7 §:n 3 momentin mukainen vaatimus erillisestä sopimuksesta tukea käyttävän yrityksen kanssa lisää kohtuuttomasti valtionavustuksen käytöstä aiheutuvaa hallinnollista taakkaa sekä kaupungille että yrityksille. Erityisesti työvoimaltaan suurimpien työllisyysalueiden osalta avustuksen käyttöön liittyvä hallinnollisen työn määrä hankaloittaa merkittävästi avustuksen tehokasta ja täysimääräistä käyttöä. Tällä hetkellä käytössä olevat työllistämisen taloudelliset tuet maksetaan päätökseen perustuen. Sopimusten laatiminen vaatisi kaupungilta uuden sopimushallinnollisen järjestelmän kehittämistä, mikä olisi annetussa aikataulussa erittäin haastavaa.

Päätöksen perustelut

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt kaupungilta lausuntoa ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi valtionavustuksesta työvoimaviranomaiselle työttömien nuorten työllistämiseen.

Ehdotettu asetus on luonteeltaan tekninen ja kannatettava, esitetyin muutoksin.

Hallintosäännön 19 luvun 5 §:n 2 momentin mukaan asian periaatteellisen ja taloudellisen merkityksen ollessa vähäinen, kaupungin esitykset tai lausunnot antaa se kaupungin viranomainen, jonka tehtäviin asia kuuluu.

Päätös tullut nähtäväksi 24.11.2025

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Päättäjä

Nimi
Annukka Sorjonen

Titteli
Toimitusjohtaja

Lisätietojen antaja

Nimi
Jani Lehto

Titteli
Johtava asiantuntija

Liitteet (pdf)

1. Lausuntopyyntö 7.11.2025
Liitettä ei julkaista internetissä.

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.