Kiinteistö Oy Myllypuron Kampuksen pääomittaminen
Kiinteistö Oy Myllypuron Kampuksen pääomittaminen
Päätös
Kaupunginhallitus päätti
- hyväksyä 1 203 691 euron suuruisen vastikkeettoman sijoituksen tekemisen Kiinteistö Oy Myllypuron Kampuksen sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon, sekä
- myöntää kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosaston käytettäväksi vuoden 2025 talousarviomäärärahoja edellä mainitut 1 203 691 euroa vastikkeettoman sijoituksen maksamiseen talousarviokohdalta 8 06 02, Arvopaperit, Muut kohteet, kaupunginhallituksen käytettäväksi.
Päätöksen täytäntöönpanon edellytyksenä on, että kaupunginvaltuusto myöntää päätöksenteossa olevan ylitysoikeuden talousarviokohdalle 8 06 02, Arvopaperit, Muut kohteet, kaupunginhallituksen käytettäväksi.
Käsittely
Esteellinen: Jenni Rope
Esteellisyyden syy: yhteisöjääviys (hallintolaki 28.1 § 5 kohta)
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Taustaa
Kaupunginvaltuusto hyväksyi 5.5.2015, § 120 Metropolian Myllypuron kampuksen hankesuunnitelman. Kaupunginvaltuuston päätöksen perusteluiden mukaisesti Myllypuron kampus rakennettiin kiinteistöosakeyhtiön omistukseen, ja Kiinteistö Oy Myllypuron Kampuksen perustamisesta päätettiin kaupunginhallituksessa 2.11.2015, § 1042.
Kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen edellä mainittujen päätösten perustelujen mukaisesti Myllypuron kampuksen rakentaminen rahoitettiin osittain Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n käytössä olevien kaupungin omistamien kiinteistöjen myyntituloilla. Perustelujen mukaan tämä voitiin toteuttaa esimerkiksi siten, että tuloilla maksetaan kaupungin kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden merkintähinta.
Kaupunki haki opetus- ja kulttuuriministeriöltä lupaa luovutusrajoitusten alaisten kiinteistön myyntihintojen käyttämiseen kampushankkeen rakentamisen rahoittamiseen vähennettynä rakennuksiin myyntihetken ja vuonna 1995 tapahtuneen siirron välillä tehdyillä käypää arvoa korottavilla investoinneilla. Kaupungin hakemus koski kaikkia luovutusrajoituksen piirissä olevia Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n käytössä olevia kiinteistöjä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö teki 28.9.2017 päätöksen, jonka mukaan valtio ei tule määräämään palautettavaksi kaupan kohteena olevien valtion luovuttamien rakennusten suhteellisen osan osuutta valtionosuuskäytöstä pois jäävän omaisuuden käyvästä arvosta, mikäli lahjoitusvarat ja niitä koskeva palautusvelvollisuus siirretään uuteen Myllypuron kampushankkeeseen. Päätöksen mukaan valtionavustuksia vastaava suhteellinen osuus kiinteistöjen käyvästä arvosta pitää sijoittaa oman pääoman ehtoisesti kampuksesta huolehtivaan kiinteistöyhtiöön. Kyseinen summa tulee ottaa huomioon laskettaessa Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:ltä Myllypuron kampuksen tiloista perittävää pääomavuokraa.
Kaupunginhallitus päätti 3.11.2014 hyväksyä sopimuksen Metropolia Ammattikorkeakoulun tilojen vuokrauksessa noudatettavista yleisistä periaatteista. Sopimuksella Metropolian omistajat (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Kirkkonummi) sopivat yhtiölle vuokrattavien neljän kampuksen malliin perustuvan tilastrategian mukaisten koulutus- ja muiden tilojen vuokrauksessa noudatettavista yleisistä periaatteista. Sopimuksessa sovitaan muun muassa Metropolialta perittävän pääomavuokran perusteista.
Aikaisemmat pääomitukset
Ministeriön päätös ja opetuskiinteistöjen myynti puitesopimuksen mukaisesti huomioiden kaupunginhallitus päätti 4.12.2017, 1104 § yhteensä 66 590 000 euron vastikkeettoman sijoituksen tekemisestä Kiinteistö Oy Myllypuron kampuksen sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n tilajärjestelyihin liittyvän sopimuksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti Vanhan Viertotie 23:n kiinteistön säilyttämiseen kaupungin omassa käytössä liittyen kaupunginhallitus päätti 24.8.2020, 472 § yhteensä 9 050 000 euron suuruisen vastikkeettoman sijoituksen tekemisen Kiinteistö Oy Myllypuron Kampuksen sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon opetus- ja kulttuuriministeriön aiempien päätösten linjausten mukaisesti.
Aikaisempien päätösten perusteluissa on todettu, että myytyihin kiinteistöihin liittyvät mahdolliset lisäkauppahinnat tarkastellaan myöhemmin erikseen.
Bulevardi 31 ja Lönnrotinkatu 34 kiinteistöjen lisäkauppahintojen käsittely
Kauppakirjoissa, joilla kaupunki on myynyt aikaisemmin Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n käytössä olleet kiinteistöt, on sovittu kaupungin oikeudesta periä lisäkauppahintaa.
Lönnrotinkatu 34 kiinteistökauppaan liittyvä lisäkauppahinta perustuu kiinteistön uuden kaavan sallimaan rakennusoikeuteen laskettavan kerrosalan mukaisen rakennusoikeiden määrän lisääntymiseen ja kiinteistön käyttötarkoituksen muutokseen. Kauppahinnan muuttuva osuus määräytyy alkuperäisessä kauppakirjassa sovittujen eri käyttötarkoitusten mukaisten yksikköhintojen perusteella ja kaupungin perimä lisäkauppahinta on ollut 703.581 euroa.
Vastaavasti Bulevardi 31 kiinteistökauppaan liittyvä lisäkauppahinta perustuu kiinteistön uuden kaavan sallimaan rakennusoikeuteen laskettavan kerrosalan mukaisen rakennusoikeiden määrän lisääntymiseen ja kiinteistön käyttötarkoituksen muutokseen. Kauppahinnan muuttuva osuus määräytyy alkuperäisessä kauppakirjassa sovittujen eri käyttötarkoitusten mukaisten yksikköhintojen perusteella ja kaupungin perimä lisäkauppahinta on ollut 500.110 euroa.
Vuoden 2025 aikana toteutuneet lisäkauppahinnat, yhteensä 1 203 691 euroa, on perusteltua siirtää Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n tilajärjestelyihin liittyvän sopimuksen mukaisesti Kiinteistö Oy Myllypuron kampukseen sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Toteutuneet lisäkauppahinnat on ilmoitettu opetus- ja kulttuuriministeriöön.
Kiinteistö Oy Myllypuron kampus ottaa tämän sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon tehtävän vastikkeettoman sijoituksen huomioon Metropolia Ammattikorkeakoululta perimänsä pääomavuokran perusteessa.
Valtiontukiarviointi
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107(1) mukaan, jollei perussopimuksissa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.
Helsingin kaupunki on suunnitellut vastikkeettoman sijoituksen tekemistä Kiinteistö Oy Myllypuron kampuksen sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Ennen sijoituksen tekemistä on arvioitava, sisältyykö suunniteltuun toimenpiteeseen SEUT 107(1) artiklan mukaista valtiontukea.
Euroopan komission tiedonannon mukaan valtiontukisääntöjä sovelletaan ainoastaan silloin, kun tuensaajana on yritys, jolla tarkoitetaan oikeudellisesta muodosta tai rahoitustavasta riippumatta taloudellista toimintaa harjoittavaa yksikköä. Taloudellista toimintaa on kaikki toiminta, jossa tavaroita tai palveluita tarjotaan markkinoilla (komission tiedonanto valtiontuen käsitteestä 2016/C 262/01, kohdat 6 - 12).
Valtiontukiarvioinnissa on selvitettävä, harjoittavatko Kiinteistö Oy Myllypuron Kampus ja sen vuokralainen Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy valtiontukisäännösten mukaista taloudellista toimintaa. Kiinteistö Oy Myllypuron Kampuksen vastikkeettomasta sijoituksesta saama taloudellinen hyöty siirtyy edelleen Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n hyödyksi, koska vastikkeeton sijoitus otetaan huomioon ammattikorkeakoululta perityn pääomavuokran perusteessa.
Komission tiedonannon mukaan julkista koulutusta, joka järjestetään valtion rahoittaman ja valvoman kansallisen koulutusjärjestelmän puitteissa, voidaan pitää muuna kuin taloudellisena toimintana. Unionin tuomioistuin on katsonut, että perustaessaan ja pysyttäessään tällaisen julkisen koulutusjärjestelmän, joka saa yleensä rahoituksensa julkisista varoista eikä oppilailta tai heidän vanhemmiltaan, valtio ei pyri harjoittamaan voittoa tuottavaa toimintaa, vaan se suorittaa yhteiskunnallisia, kulttuurisia ja koulutuksellisia tehtäviään väestöään kohtaan. Taloudellista toimintaa ei ole myöskään yliopistojen ja tutkimusorganisaatioiden tietyt toiminnot, kuten riippumattoman T&K-toiminnan harjoittaminen tiedon lisäämiseksi ja ymmärryksen parantamiseksi, yhteistyöhön perustuva T&K-toiminta mukaan luettuna (komission tiedonanto valtiontuen käsitteestä 2016/C 262/01, kohdat 28 - 31).
Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n toiminta on julkista koulutusta, jota valtio ohjaa ja rahoittaa ammattikorkeakoululain (932/2014) 7 luvun mukaisesti. Oppilaiden maksamilla lukuvuosimaksuilla katetaan vain pieni osa toiminnan kustannuksista, joten niitä ei voi pitää korvauksena tarjotusta palvelusta. Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n harjoittama julkinen koulutus ei ole taloudellista toimintaa, eikä vuokranantajana toimivan kiinteistöyhtiön saaman taloudellisen hyödyn huomioiminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:ltä perityn pääomavuokran perusteessa sisällä SEUT 107(1) artiklan mukaista valtiontukea.
Kiinteistö Oy Myllypuron Kampus on perustettu kaupunginhallituksen päätöksellä 2.11.2015 § 1042 Metropolia Ammattikorkeakoulun käyttöön rakennettavan Myllypuron kampuksen toteuttamista ja omistamista varten. Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa. Yhtiö vuokraa omistuksessaan olevaa rakennusta Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:lle. Kiinteistö Oy Myllypuron Kampus on perustettu omistamaan ja hallinnoimaan opetuskäyttöön rakennettuja tiloja, eikä se vuokraa niitä muuhun tarkoitukseen kuin julkisen koulutuksen järjestämiseen, joten kiinteistöyhtiön ei katsota harjoittavan taloudellista toimintaa. Kiinteistö Oy Myllypuron Kampuksen sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon suunniteltuun vastikkeettomaan sijoitukseen ei sisälly SEUT 107(1) artiklan mukaista valtiontukea.
Mikäli Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy vuokraa tiloja eteenpäin kolmansille osapuolille, tulee varmistua siitä, että Kiinteistö Oy Myllypuron Kampuksen ja Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n Helsingin kaupungilta saama taloudellinen etu ei siirry kilpailluilla markkinoilla toimivien yritysten hyväksi. Tällaisessa tilanteessa kolmansille osapuolille vuokratuista tiloista tulee periä markkinahintaista vuokraa.
Toimivalta
Sijoitus maksetaan talousarvion määrärahoista (8 06 02), joiden käyttö on osoitettu kaupunginhallitukselle.
Päätös tullut nähtäväksi 13.12.2025
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.