Valtuustoaloite, oppilaiden osallistuminen kouluruoan suunnitteluun helsinkiläiskouluissa

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi lausunnon kaupunginhallitukselle liitteenä olevasta Mari Holopaisen aloitteesta, jossa esitetään, että Helsingin kouluissa tulisi käynnistää ruokaraatitoimintaa ja etsiä uusia tapoja kuulla koululaisten näkemyksiä ja kehittää ruokalistoja palautteen pohjalta.

Kouluruokailun suunnittelua ja toteutusta ohjaavat ravitsemus- ja ruokailusuositukset (Syödään ja opitaan yhdessä - kouluruokailusuositus VRN 2017 ja Kestävää terveyttä ruoasta – kansalliset ravitsemussuositukset 2024). Ne antavat suuntaviivat terveellisen ja ympäristöystävällisen kouluruokailun suunnitteluun ja toteutukseen. Ruokailusuositusten mukaan myös oppilaiden monimuotoista osallisuutta kouluruokailun järjestämiseen on tuettava ja heille on annettava mahdollisuus vaikuttaa kouluruokailun suunnitteluun ja kehittämiseen oman kehitysvaiheen mukaisesti. Vaikutusmahdollisuudet ruokailun toteuttamiseen sitouttavat syömään kouluruokaa.

Oppilaiden toiveita huomioidaan mahdollisimman paljon ruokalistoilla ja toiveita kartoitetaan joka vuosi. Toiveruoiksi nousee vuosittain monia samoja suosikkeja, joista lähes kaikkia tarjotaan säännöllisesti vähintään kerran kuuden viikon kiertävällä ruokalistalla. Niitä, jotka eivät ole ruokalistalla säännöllisesti voidaan tarjota herkkuruokina teemaviikkojen tai juhlapyhien yhteydessä (esim. hampurilainen tai nugetit). Kerran vuodessa vietämme kouluissa toiveruokaviikkoa, jonka ruokalista kootaan juuri näistä oppilaiden suosikeiksi äänestämistä ruoista.

Oppilaiden osallistaminen maistuvien reseptien ja ruokalistojen kehittämiseen on tärkeää. Helsingissä yksittäisissä kouluissa on toteutettu ruokaraateja 3–6 raatia vuosittain. Ruokaraatien toteuttamisesta vastaa ruokapalveluntuottaja ja niiden toteutus on määritelty ruokapalvelukuvauksissa. Ruokaraadeissa oppilaat saavat maistella ja arvioida uusia ruokalajeja suunnitteluvaiheessa. Ruokaraadeissa on maistatettu oppilaille esim. uusia kasvisruokia tai juhla- ja teemapäiviin kehitettyjä ruokia. Osallistamisella ruokaraatitoimintaan varmistetaan ruoan mieluisuus ja houkuttelevuus ennen kuin ruoka tuodaan ruokalistalle. Tavoitteena on myös kiinnostuksen lisääminen kouluruokailua kohtaan ja ruokailun käyttöasteen nostaminen.

Oppilaat ovat innoissaan raatiin osallistumisesta ja antavat mielellään kommentteja ja arviointeja ruoista. Ruokaraatitoimintaa pyritään kehittämään jatkossa siten, että sen avulla saataisiin entistä paremmin oppilaiden mielipiteitä kerättyä. Voidaan miettiä tarkemmin, miten koota sopivan kokoinen ryhmä arviointiin tai kehittää ohjeistusta makuraatiin, jottei arviointi olisi erilainen eri tilaisuuksissa. Ruokaraateja on järjestetty pääasiassa kouluissa, joissa ruoka valmistetaan kohteen keittiöissä eikä näin kaikilla kouluilla ole ollut mahdollisuus vaikuttaa. Ruokalistamuutokset, jotka on tehty oppilaiden toiveesta, on tärkeää myös viestiä kouluille.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on yhteystyössä kaupunkiympäristötoimialan kanssa hakemassa CircLife -hankkeen rahoitusta, jolla pystyttäisiin vahvistamaan oppilaiden osallisuutta kouluruokailuun vaikuttamiseen. Alustavissa suunnitelmissa on esim. perustaa kouluruokailun kaupunkitasoinen vaikuttamisryhmä, kehittää oppilaiden osallistamista makuraadeissa sekä tukea koulujen ravintolatoimikuntien toimintaa.

Oppilaiden osallisuutta ruokailun kehittämiseen tehdään myös muilla tavoilla. Ravintolatoimikunta on koulun oma ryhmä, jossa oppilaat, ruokapalvelun henkilökunta ja koulun muu henkilökunta yhdessä keskustelevat ja kehittävät oman toimipisteen ruokailua. Ravintolatoimikunnassa voidaan esittää kysymyksiä ja antaa palautetta kouluruoasta. Tällä hetkellä ravintolatoimikunta toimii noin 60 % kouluista joko osana oppilaskuntatoimintaa tai erillisenä toimikuntana. Tavoitteena on, että ravintolatoimikuntien määrää kasvatetaan vuosittain.

Oppilaat vastaavat vuosittain asiakastyytyväisyyskyselyyn sekä toiveruokakyselyyn ja palveluntuottaja voi järjestää tarvittaessa myös muita kyselyjä oppilaille, esim. heidän toiveistaan tai makumieltymyksistään. Palautetta ruoista annetaan myös mm. netin palautekanavien kautta ja ravintoloiden pikapalautelaitteilla. Jos ruokalistalla olevasta ruokalajista tulee useasta kohteesta huonoa palautetta, reseptiä muutetaan tai ruoka korvataan jollain toisella. Yksittäisen toiveen tai palautteen perusteella ei voida tehdä muutoksia vaan samasta aiheesta tulee saada monilta oppilailta palautetta. Jotkut oppilaiden toiveista ei välttämättä ole toteutettavissa nykyisellä kouluruokaan varatulla määrärahalla tai ravitsemussuositusten mukaisesti.

Lautakunta pitää tärkeänä, että myös oppilaiden huoltajia tiedotetaan kouluruokailusta.

Yhteenveto

Kasvatus ja koulutuslautakunta kannattaa oppilaita osallistavan ruokaraatitoiminnan järjestämistä ja kehittämistä. On tärkeää, että lakisääteistä kouluruokailua kehitetään oppilaiden makuun sopivaksi. Oppilaat pääsevät antamaan mielipiteitään ja ehdotuksiaan uusista resepteistä ennen kuin ne nostetaan ruokalistalle. Tärkeä vaikuttamisen muoto on myös koulujen omat ravintolatoimikunnat, joissa mietitään yhdessä oppilaiden kanssa ruokailuun vaikuttavia ja kannustavia toimia. Osallistuminen kouluruokailun kehittämiseen lisää oppilaiden osallisuutta ja kannustaa syömään koululounasta päivittäin.