Valtuustoaloite, Hakaniemen torin kehittäminen viihtyisäksi kaupunkiaukioksi
Kaupunkiympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Suvi Pulkkisen ym. valtuustoaloitteesta koskien Hakaniemen torin kehittämistä viihtyisäksi kaupunkiaukioksi
Lausunto
Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Valtuustoaloitteessa esitetään Hakaniementorin kehittämishankkeen käynnistämistä. Kehittämisen lähtökohtina ovat vehreyden sekä oleskelun ja leikin mahdollisuuksien lisääminen, kaupallisten palvelujen vahvistaminen sekä sujuvan jalankulun ja pyöräilyn edellytysten parantaminen.
Hakaniementorin kehittämishankkeet
Kaupunkiympäristön toimiala kehittää Hakaniementoria ja sen lähiympäristöä useissa hankkeissa, jotka ovat joko käynnissä tai käynnistyvät vuoden 2026 aikana. Hankekokonaisuutta ohjaa alueelle vuosien varrella laaditut selvitykset ja suunnitelmat.
Siltasaarenkadun käynnissä olevassa katuhankkeessa selkeytetään pyöräliikenteen järjestelyjä torialueen länsireunassa. Hakaniementorin peruskorjauksen suunnittelu on tavoitteena aloittaa tänä vuonna ja toteuttaa vuosien 2028-2029 aikana. Avoimen torialueen lisäksi Hakaniemenpuisto on historiallinen osa toria. Puiston peruskorjauksen suunnittelu on myös käynnistymässä, ja sen kunnostus on tarkoitus toteuttaa torin valmistumisen jälkeen.
Torialue on kehittynyt osittain jo Hakaniemen hallin peruskorjauksen myötä. Kun huoltoliikenne siirrettiin maan alle, se jätti hallin ja torin yhdistävälle alueelle tilaa terassille, tapahtumille ja oleskelulle. Torille on lisätty penkkejä ja istutuksia, torikioski on otettu entistä aktiivisempaan käyttöön ja torilla on järjestetty erilaisia tapahtumia. Täksi kesäksi torille on järjestetty uusi paikka jäätelökioskille.
Hakaniementorin kehittyminen ja historia
Hakaniementorin rakentaminen alkoi 1800-luvun lopulla Hakaniemenlahden täytöllä. Torikauppa käynnistyi alueella virallisesti vuonna 1897. Uudella torilla oli logistisesti merkittävä sijainti kaupungin tärkeän sisääntuloväylän eli Pitkänsillan ja Itäisen viertotien (nykyinen Hämeentie) varrella nopeasti rakentuvalla teollisuus- ja työväen asuinalueella.
Hakaniementorilla on ollut vilkkaan torikaupan lisäksi iso merkitys yhteiskunnallisen vaikuttamiseen. Hakaniemestä kehittyi 1900-luvun alkuvuosina työväestön poliittisen toiminnan keskus, kun torin läheisyyteen sijoittui työväenliikkeen ja ammattiliittojen toimintaa.
1950-60-luvun rakennushankkeiden, kuten Ympyrätalon, valmistuttua Hakaniemen asema kaupunkikulttuurin, liikenteen ja kaupankäynnin solmukohtana vahvistui. Torin itäosaan perustettiin 1960-luvulla alueen asukkaiden toiveista Hakaniemenpuisto.
Arvot
Hakaniementori on tärkeä historiallinen arvoympäristö, jonka arvot liittyvät kiinteästi Helsingin ja Suomen historian merkittäviin vaiheisiin. Alue kuuluu kokonaisuudessaan maakunnallisesti arvokkaaseen Helsingin kivikaupunkiin. Siltasaarenkatu, Hakaniementori ja Hakaniementori on lisäksi määritelty kaupunkiympäristön toimialan yleisten alueiden rekisterissä arvoympäristöiksi. Torialuetta rajaa useampi itäiselle kantakaupungille tunnusomainen arvorakennus, joista moni liittyy työväenliikkeen ja ammattiliittojen historiaan ja nykyiseen toimintaan.
Hakaniementorista ja Hakaniemenpuistosta on laadittu kaupunkirakenne- ja ympäristöhistoriaselvitys (Kaupunkiympäristön julkaisuja 2021:8). Selvityksen mukaan Hakaniementori on säilyttänyt kaupungin historiallisista toreista parhaiten luonteensa kaupankäynnin paikkana. Avoin, iso torialue mahdollistaa monipuolisesti ja samanaikaisesti erilaisia toimintoja sekä näkymiä torialuetta ympäröiviin, kaupunkikuvallisesti ja historiallisesti merkittäviin rakennuksiin, pidemmälle kaupunkirakenteeseen ja merelle saakka. Hakaniementorin omaleimainen piirre on toria rajaavat puurivit. Avaralle, luonteeltaan hyvin julkiselle torialueelle vastapainona toimii Hakaniemenpuisto, joka tarjoaa hyvän lähtökohdan intiimimpien kaupunkitilojen kehittämiselle.
Hakaniementori oli mukana pormestarin aloitteesta tehdyssä Torien master plan -tarkastelussa. Työssä käytiin läpi yhteensä 13 joko Kaupunkitilat Oy:n tai kaupunkiympäristön toimialan hallinnoimaa toria, joille muodostettiin visio ja omat profiilinsa. Visio pohjautuu torien historian ja käytön perusteella tehtyyn luokitteluun. Tarkastelussa Hakaniementorin, joka toiminnasta vastaa Kaupunkitilat Oy, luonne syntyy elävästä torimyynnistä ja merkityksestä itäisen kantakaupungin historiallisena sydämenä ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen näyttämönä.
Hakaniementorin voimassa oleva asemakaava ja aiempi ideasuunnittelu
Alueen voimassa oleva asemakaava määrää torialueen laatutasosta ja kaupunkikuvasta. Asemakaavan mukaisesti alueelle on laadittava julkisten ulkotilojen yleissuunnitelma. Tori tulee rakentaa kaupunkikuvallisesti ja materiaaleiltaan korkeatasoisena sekä keskeiseltä alueeltaan avoimena. Torialueen reunoille on merkitty puurivit.
Hakaniementorista ja Hakaniemenpuistosta laadittiin vuonna 2015 ideasuunnitelma, joka on julkisesti saatavilla osana Hakaniementorin tällöin valmisteilla ollutta asemakaavan muutosta.
Ideasuunnitelmaa on päivitetty 2020-luvun aikana alueen muuttuvan maankäytön ja liikennejärjestelyjen, kuten Kruunusillat-raitiotien, osalta. Ideasuunnitelma on laadittu kaupunkiympäristön toimialan ja Helsingin kaupunginmuseon asiantuntijoiden ohjauksessa ja yhteistyössä torikaupan kanssa, ja sen on tarkoitus toimia voimassa olevan asemakaavan määräyksen mukaisesti tulevien peruskorjausten pohjana.
Hakaniementorin kehittämisen tavoitteet
Ottaen huomioon Hakaniemen torin muuttuva ympäristö, parantuva saavutettavuus, torikaupan heikentynyt rooli ja kaupunkistrategian kirjaukset, joiden avulla muun muassa pyritään varmistamaan, että maankäytön suunnittelussa huomioidaan tilaa kasvavalle ja monipuoliselle yritystoiminnalle, kaupunkiympäristölautakunta katsoo, että Hakaniemen toria on ajankohtaista aiempaa voimallisemmin kehittää tavalla, jolla vahvistetaan kahvila- ja muun yritystoiminnan edellytyksiä torialueella. Näin luotaisiin nykytilassa turhankin avarana näyttäytyvälle torialueelle paremmat edellytykset muun muassa viipyilylle ja yhdessä olon tiloille. Yksi keino tähän on luoda asemakaavalliset edellytykset yhdelle tai useammalle kiinteälle paviljonkityyppiselle rakennukselle tai muille ympärivuorisesti säältä suojaa antaville rakenteille soveltuviin kohtiin.
Suunnitelmien lähtökohtana on kehittää Hakaniementoria kaikkina vuodenaikoina, myös talvisin, elävän torimyynnin ja tapahtumien alueena ja Hakaniemenpuistoa intiimimpien puistotoimintojen, kuten leikin ja oleskelun, paikkana. Hakaniementorin toripinta on mitoitettu toritoiminnalle, ja peruskorjauksen myötä toritoiminnalle voidaan tarjota paremmat ja toimivammat puitteet.
Torin ja torikaupan toimivuuteen ja houkuttelevuuteen vaikuttavat ympäristön häiriöt. Hakaniemi on jatkossakin merkittävä liikenteellinen solmukohta. Liikenteelliset tarpeet voivat kuitenkin rajoittaa mahdollisuuksia kehittää Hakaniementoria viihtyisänä toritilana. Valitettavaa on, että Hakaniemen hallin peruskorjaus, Kruunusiltojen työmaa ja muut rakennushankkeet ovat paitsi kehittäneet, myös rakentamisen hetkellä heikentäneet torin viihtyisyyttä.
Ideasuunnittelussa on pohdittu periaatteita alueen esteettömyyden parantamiseen ja kasvillisuuden lisäämiseen torin reuna-alueille. Kauppahallin edusta ja torin reuna soveltuvat oleskelun lisäämiseen. Erityisesti Hakaniemenpuistossa on potentiaalia kehittää erilaisia puistotoimintoja ja kasvillisuutta. Alueen kehittämisessä keskeistä onkin torin parempi kytkeytyminen esimerkiksi puiston, kauppahallin ja Hakaniemenrannan suuntaan.
Lautakunta korosti, että Hakaniemen torin ja Hakaniemen puiston jatkosuunnittelussa tulee tavoitella kunnianhimoista kokonaisratkaisua. Tavoitteena tulee olla vehreä, ympärivuotisesti viihtyisä ja elävä alue, jossa yhdistyvät laadukas viherrakentaminen (ml. ainavihreä kasvillisuus), aktiivista kaupunkielämää tukevat paviljonki- ja palveluratkaisut sekä leikki- ja oleskelualueet, jotka muodostavat toisiinsa limittyvän kokonaisuuden.
Käsittely
Vastaehdotus: Lisätään lausuntoehdotukseen:
Amanda Pasanen: Lautakunta korostaa, että Hakaniemen torin ja Hakaniemen puiston jatkosuunnittelussa tulee tavoitella kunnianhimoista kokonaisratkaisua. Tavoitteena tulee olla vehreä, ympärivuotisesti viihtyisä ja elävä alue, jossa yhdistyvät laadukas viherrakentaminen (ml. ainavihreä kasvillisuus), aktiivista kaupunkielämää tukevat paviljonki- ja palveluratkaisut sekä leikki- ja oleskelualueet, jotka muodostavat toisiinsa limittyvän kokonaisuuden.
Kannattaja: Tuomas Harju
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Amanda Pasasen vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
Kaupunkiympäristölautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Valtuustoaloitteessa esitetään Hakaniementorin kehittämishankkeen käynnistämistä. Kehittämisen lähtökohtina ovat vehreyden sekä oleskelun ja leikin mahdollisuuksien lisääminen, kaupallisten palvelujen vahvistaminen sekä sujuvan jalankulun ja pyöräilyn edellytysten parantaminen.
Hakaniementorin kehittämishankkeet
Kaupunkiympäristön toimiala kehittää Hakaniementoria ja sen lähiympäristöä useissa hankkeissa, jotka ovat joko käynnissä tai käynnistyvät vuoden 2026 aikana. Hankekokonaisuutta ohjaa alueelle vuosien varrella laaditut selvitykset ja suunnitelmat.
Siltasaarenkadun käynnissä olevassa katuhankkeessa selkeytetään pyöräliikenteen järjestelyjä torialueen länsireunassa. Hakaniementorin peruskorjauksen suunnittelu on tavoitteena aloittaa tänä vuonna ja toteuttaa vuosien 2028-2029 aikana. Avoimen torialueen lisäksi Hakaniemenpuisto on historiallinen osa toria. Puiston peruskorjauksen suunnittelu on myös käynnistymässä, ja sen kunnostus on tarkoitus toteuttaa torin valmistumisen jälkeen.
Torialue on kehittynyt osittain jo Hakaniemen hallin peruskorjauksen myötä. Kun huoltoliikenne siirrettiin maan alle, se jätti hallin ja torin yhdistävälle alueelle tilaa terassille, tapahtumille ja oleskelulle. Torille on lisätty penkkejä ja istutuksia, torikioski on otettu entistä aktiivisempaan käyttöön ja torilla on järjestetty erilaisia tapahtumia. Täksi kesäksi torille on järjestetty uusi paikka jäätelökioskille.
Hakaniementorin kehittyminen ja historia
Hakaniementorin rakentaminen alkoi 1800-luvun lopulla Hakaniemenlahden täytöllä. Torikauppa käynnistyi alueella virallisesti vuonna 1897. Uudella torilla oli logistisesti merkittävä sijainti kaupungin tärkeän sisääntuloväylän eli Pitkänsillan ja Itäisen viertotien (nykyinen Hämeentie) varrella nopeasti rakentuvalla teollisuus- ja työväen asuinalueella.
Hakaniementorilla on ollut vilkkaan torikaupan lisäksi iso merkitys yhteiskunnallisen vaikuttamiseen. Hakaniemestä kehittyi 1900-luvun alkuvuosina työväestön poliittisen toiminnan keskus, kun torin läheisyyteen sijoittui työväenliikkeen ja ammattiliittojen toimintaa.
1950-60-luvun rakennushankkeiden, kuten Ympyrätalon, valmistuttua Hakaniemen asema kaupunkikulttuurin, liikenteen ja kaupankäynnin solmukohtana vahvistui. Torin itäosaan perustettiin 1960-luvulla alueen asukkaiden toiveista Hakaniemenpuisto.
Arvot
Hakaniementori on tärkeä historiallinen arvoympäristö, jonka arvot liittyvät kiinteästi Helsingin ja Suomen historian merkittäviin vaiheisiin. Alue kuuluu kokonaisuudessaan maakunnallisesti arvokkaaseen Helsingin kivikaupunkiin. Siltasaarenkatu, Hakaniementori ja Hakaniementori on lisäksi määritelty kaupunkiympäristön toimialan yleisten alueiden rekisterissä arvoympäristöiksi. Torialuetta rajaa useampi itäiselle kantakaupungille tunnusomainen arvorakennus, joista moni liittyy työväenliikkeen ja ammattiliittojen historiaan ja nykyiseen toimintaan.
Hakaniementorista ja Hakaniemenpuistosta on laadittu kaupunkirakenne- ja ympäristöhistoriaselvitys (Kaupunkiympäristön julkaisuja 2021:8). Selvityksen mukaan Hakaniementori on säilyttänyt kaupungin historiallisista toreista parhaiten luonteensa kaupankäynnin paikkana. Avoin, iso torialue mahdollistaa monipuolisesti ja samanaikaisesti erilaisia toimintoja sekä näkymiä torialuetta ympäröiviin, kaupunkikuvallisesti ja historiallisesti merkittäviin rakennuksiin, pidemmälle kaupunkirakenteeseen ja merelle saakka. Hakaniementorin omaleimainen piirre on toria rajaavat puurivit. Avaralle, luonteeltaan hyvin julkiselle torialueelle vastapainona toimii Hakaniemenpuisto, joka tarjoaa hyvän lähtökohdan intiimimpien kaupunkitilojen kehittämiselle.
Hakaniementori oli mukana pormestarin aloitteesta tehdyssä Torien master plan -tarkastelussa. Työssä käytiin läpi yhteensä 13 joko Kaupunkitilat Oy:n tai kaupunkiympäristön toimialan hallinnoimaa toria, joille muodostettiin visio ja omat profiilinsa. Visio pohjautuu torien historian ja käytön perusteella tehtyyn luokitteluun. Tarkastelussa Hakaniementorin, joka toiminnasta vastaa Kaupunkitilat Oy, luonne syntyy elävästä torimyynnistä ja merkityksestä itäisen kantakaupungin historiallisena sydämenä ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen näyttämönä.
Hakaniementorin voimassa oleva asemakaava ja aiempi ideasuunnittelu
Alueen voimassa oleva asemakaava määrää torialueen laatutasosta ja kaupunkikuvasta. Asemakaavan mukaisesti alueelle on laadittava julkisten ulkotilojen yleissuunnitelma. Tori tulee rakentaa kaupunkikuvallisesti ja materiaaleiltaan korkeatasoisena sekä keskeiseltä alueeltaan avoimena. Torialueen reunoille on merkitty puurivit.
Hakaniementorista ja Hakaniemenpuistosta laadittiin vuonna 2015 ideasuunnitelma, joka on julkisesti saatavilla osana Hakaniementorin tällöin valmisteilla ollutta asemakaavan muutosta.
Ideasuunnitelmaa on päivitetty 2020-luvun aikana alueen muuttuvan maankäytön ja liikennejärjestelyjen, kuten Kruunusillat-raitiotien, osalta. Ideasuunnitelma on laadittu kaupunkiympäristön toimialan ja Helsingin kaupunginmuseon asiantuntijoiden ohjauksessa ja yhteistyössä torikaupan kanssa, ja sen on tarkoitus toimia voimassa olevan asemakaavan määräyksen mukaisesti tulevien peruskorjausten pohjana.
Hakaniementorin kehittämisen tavoitteet
Ottaen huomioon Hakaniemen torin muuttuva ympäristö, parantuva saavutettavuus, torikaupan heikentynyt rooli ja kaupunkistrategian kirjaukset, joiden avulla muun muassa pyritään varmistamaan, että maankäytön suunnittelussa huomioidaan tilaa kasvavalle ja monipuoliselle yritystoiminnalle, kaupunkiympäristölautakunta katsoo, että Hakaniemen toria on ajankohtaista aiempaa voimallisemmin kehittää tavalla, jolla vahvistetaan kahvila- ja muun yritystoiminnan edellytyksiä torialueella. Näin luotaisiin nykytilassa turhankin avarana näyttäytyvälle torialueelle paremmat edellytykset muun muassa viipyilylle ja yhdessä olon tiloille. Yksi keino tähän on luoda asemakaavalliset edellytykset yhdelle tai useammalle kiinteälle paviljonkityyppiselle rakennukselle tai muille ympärivuorisesti säältä suojaa antaville rakenteille soveltuviin kohtiin.
Suunnitelmien lähtökohtana on kehittää Hakaniementoria kaikkina vuodenaikoina, myös talvisin, elävän torimyynnin ja tapahtumien alueena ja Hakaniemenpuistoa intiimimpien puistotoimintojen, kuten leikin ja oleskelun, paikkana. Hakaniementorin toripinta on mitoitettu toritoiminnalle, ja peruskorjauksen myötä toritoiminnalle voidaan tarjota paremmat ja toimivammat puitteet.
Torin ja torikaupan toimivuuteen ja houkuttelevuuteen vaikuttavat ympäristön häiriöt. Hakaniemi on jatkossakin merkittävä liikenteellinen solmukohta. Liikenteelliset tarpeet voivat kuitenkin rajoittaa mahdollisuuksia kehittää Hakaniementoria viihtyisänä toritilana. Valitettavaa on, että Hakaniemen hallin peruskorjaus, Kruunusiltojen työmaa ja muut rakennushankkeet ovat paitsi kehittäneet, myös rakentamisen hetkellä heikentäneet torin viihtyisyyttä.
Ideasuunnittelussa on pohdittu periaatteita alueen esteettömyyden parantamiseen ja kasvillisuuden lisäämiseen torin reuna-alueille. Kauppahallin edusta ja torin reuna soveltuvat oleskelun lisäämiseen. Erityisesti Hakaniemenpuistossa on potentiaalia kehittää erilaisia puistotoimintoja ja kasvillisuutta. Alueen kehittämisessä keskeistä onkin torin parempi kytkeytyminen esimerkiksi puiston, kauppahallin ja Hakaniemenrannan suuntaan.
Valtuutettu Suvi Pulkkinen ja 25 muuta valtuutettua ovat tehneet kaupunginvaltuuston kokouksessa 12.11.2025 valtuustoaloitteen koskien Hakaniemen torin kehittämistä viihtyisäksi kaupunkiaukioksi.
Lausuntopyyntö
Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunkiympäristölautakuntaa antamaan lausunnon kaupunginhallitukselle 26.4.2026 mennessä. Lausunnon antamiselle pyydettiin ja saatiin lisäaikaa 12.5.2026 saakka.
Toimivalta
Helsingin kaupungin hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja suoraan kaupunginhallituksen alaisen viranomaisen toimivaltaan kuuluvia toimenpiteitä koskevat aloitteet jäävät kaupunginhallituksen vastattavaksi. Kaupunginhallituksen vastattavaksi jää myös aloite, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Saman pykälän 5 momentin mukaan kaupunginhallitus voi 2 momentissa määrätystä poiketen päättää, että aloite jää kaupunginhallituksen vastattavaksi.
Päätös tullut nähtäväksi 04.05.2026
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §