Valtuustoaloite, gynekologisen osaamisen vahvistaminen osana sosiaali- ja terveyspalveluita
V 10.6.2026, Valtuutettu Veronika Honkasalon aloite gynekologisen osaamisen vahvistamisesta osana sosiaali- ja terveyspalveluita
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.
Esittelijän perustelut
Valtuutettu Veronika Honkasalo ja 28 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että Helsinki huolehtii gynekologisen osaamisen vahvistamisesta ja kehollisen itsemääräämisoikeuden toteutumisesta osana Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluita ja huolehtii siitä, että gynekologille pääsee helposti myös julkisen terveydenhuollon puolella. Aloite on liitteenä 1.
Naistentautien erikoislääkärin antama hoito on lähtökohtaisesti erikoissairaanhoitoa. Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, jossa potilas ohjataan hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tarkoituksenmukaiselle hoitotasolle. Hoidon porrastuksen mukaan perusterveydenhuollossa tehdään ensivaiheen arvio ja hoito tai muu palvelu ja potilas ohjataan tarvittaessa erikoissairaanhoitoon.
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta pitää tärkeänä, että gynekologipalveluiden pariin pääsemisen mahdollisia esteitä puretaan ja että erityisen haavoittuvassa asemassa olevien palveluiden tarjontaan kiinnitetään erityistä huomiota. Lautakunta korostaa, että naiserityiset terveyskysymykset ovat tärkeitä ja voivat diagnosoimattomina aiheuttaa kipua ja kärsimystä ja vaikuttaa negatiivisesti niistä kärsivien arkeen. Lautakunta vaatii toimialaa ilmoittamaan, mikä hoitoonpääsyn odotusaika on. Tieto tuodaan sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakuntaan.
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluiden hoidonporrastus
Perusterveydenhuollon perustehtävänä on vastata väestön laaja-alaisista, yleislääketieteellisistä terveyspalveluista, jotka kattavat kymmeniä erilaisia sairaus- ja potilasryhmiä. Kaikkien näiden ryhmien hoito edellyttää, että perusterveydenhuollon rakenteet ja resurssit pysyvät yleislääketieteellisinä, eivät erikoisalakohtaisesti rajattuina.
Tämä hoidonporrastus toteutetaan siten, että perusterveydenhuolto huolehtii yleislääkäritasoisesta tutkimuksesta, perustason diagnostiikasta, pitkäaikaissairauksien seurannasta, oireiden ensiarvioinnista ja hoidon koordinoinnista. Erikoissairaanhoito osallistuu hoitoon silloin, kun sairaus tai asiakkaan tilanne edellyttää erityisosaamista, syvällisempää diagnostista arviota tai vaativampaa hoitoa. Perusterveydenhuollossa ilmenevissä gynekologisissa ongelmissa erikoissairaanhoitoa konsultoidaan tarvittaessa samalla tavoin kuin muita erikoissairaanhoidon aloja, huomioiden sovitut työnjaot ja hoitopolut.
Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ohjaa perusterveydenhuollon toimintaa. Lain 24 §:n mukaan perusterveydenhuoltoon kuuluu väestön terveyden edistäminen sekä yleisten ja tavanomaisten sairauksien tutkimus ja hoito. Lain 50 §:n mukaan erikoissairaanhoito käsittää ne terveyspalvelut, jotka edellyttävät erikoislääkärin osaamista, erityistutkimuksia tai vaativia hoitomenetelmiä. Naistentautien erikoislääkärin antama hoito on lähtökohtaisesti erikoissairaanhoitoa. Lain 51 § edellyttää, että perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, jossa potilas ohjataan hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tarkoituksenmukaiselle hoitotasolle. Hoidon porrastuksen mukaan perusterveydenhuollossa tehdään ensivaiheen arvio ja hoito ja potilas ohjataan tarvittaessa erikoissairaanhoitoon.
Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluissa vahvistetaan perusterveydenhuollon ammattilaisten gynekologista osaamista yhdistämällä laadukas teoreettinen täydennyskoulutus ja käytännön kliininen ohjaus. Osaamista tuetaan lisäksi tarvittaessa lisäkoulutuksilla sekä kehittämällä toimivia ja helposti saavutettavia konsultaatioverkostoja. Perusterveydenhuollossa työskentelevien lääkäreiden osaaminen vaihtelee vastavalmistuneista aina kokeneisiin yleislääketieteen erikoislääkäreihin. Tästä syystä koulutuksen suunnittelussa korostuu yksilöllinen osaamisen johtaminen. Terveysasemien lääkäreiden osaamisen kehittämisen tavoitteena on varmistaa, että jokaisella lääkärillä on riittävät valmiudet tarjota turvallista ja laadukasta hoitoa kaikilla perusterveydenhuoltoon kuuluvilla lääketieteen erikoisaloilla.
Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluissa tarjotaan laajasti naisten terveyteen liittyviä palveluita, kuten esimerkiksi ehkäisyneuvontaa, raskauden seurantaa, seulontoja, vaihdevuosioireiden hoitoa sekä gynekologisten oireiden perusarviointia. Nämä palvelut eivät edellytä erikoissairaanhoidon vaatimaa osaamista, vaan kuuluvat perusterveydenhuollon lakisääteisiin tehtäviin. Raskaudenehkäisy kuuluu perusterveydenhuollon palveluihin, mutta ei ole osa lakisääteistä hoitotakuuta. Hoitajan tekemään kierukan poistoon ei yleensä muodostu jonoa. Mikäli kierukan poisto edellyttää lääkärinvastaanottoa tai asiakas toivoo lääkärin suorittamaa toimenpidettä, odotusaika voi olla pidempi.
Helsingin keskitetty ehkäisyneuvonta palvelee nuoria, vammaisia, päihdeasiakkaita tai liikuntarajoitteisia naisia sekä tilanteissa, joissa sopivan ehkäisymenetelmän löytäminen on vaikeaa esimerkiksi perussairauksien tai aiempien ehkäisyongelmien vuoksi. Lisäksi yksikkö tukee ja konsultoi terveysasemia, neuvoloita sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa ehkäisyasioissa. Seksuaalista väkivaltaa kokeneiden asiakkaiden kohdalla voidaan perusterveydenhuollosta konsultoida tai ohjata asiakas HUS-yhtymän ylläpitämän seksuaaliväkivaltaa kohdanneiden tukikeskukseen (Seri-tukikeskus). Seri-tukikeskus on matalan kynnyksen tukiyksikkö yli 16-vuotiaille seksuaaliväkivaltaa kokeneille, joka tarjoaa ilmaista kokonaisvaltaista apua, kuten lääketieteellisiä, psykologista tukea ja sosiaalista neuvontaa yhdestä paikasta, sukupuolesta riippumatta, ilman lähetettä tai rikosilmoituksen pakkoa.
Viiveet hoidossa ja palautekanavat
Aloitteessa tuodaan esille myös Helsingin Sanomien (muun muassa 10.11.2025) uutisoimia naisten kokemuksia, joiden mukaan Helsingin
sosiaali- ja terveyspalveluissa on painostettu hormonaalisen ehkäisyn käyttöön ja esimerkiksi kierukan poistosta on kieltäydytty tai operaatiota on pitkitetty kohtuuttoman pitkään. Tällainen kohtelu ei kunnioita naisten kehollista itsemääräämisoikeutta.
Valtuutetun aloitteessa kuvattuja naisten kokemuksia ehkäisyyn liittyvästä painostuksesta pidetään valitettavina yksittäistapauksina. Hoito- ja palveluratkaisuista sovitaan aina terveydenhuollossa asiakkaan kanssa yhteisymmärryksessä. Asiakas voi antaa saamastaan hoidosta tai palvelusta palautetta Helsingin kaupungin palautejärjestelmän kautta joko nimettömästi tai omalla nimellään. Tunnistautuneelle asiakkaalle annetaan henkilökohtainen vastaus. Palautetta voi antaa myös suoraan henkilökunnalle tai ottamalla yhteyttä sosiaali- ja potilasasiavastaavaan, joka neuvoo palautteen antamiseen liittyvissä käytännöissä.
Aloitteessa todetaan myös, että useat gynekologiset vaivat ja lisääntymisterveyteen vaikuttavat sairaudet, kuten endometrioosi ja vulvodynia, ovat alidiagnosoituja, mikä voi johtaa pitkittyneeseen kipuun ja vakaviin seurauksiin. Lisäksi aloitteessa tuodaan esiin, että myös vaihdevuosiin liittyvien oireiden hoidossa on avun saanti usein vaikeaa.
Endometrioosin ja vulvodynian diagnostiikan viiveet ovat kansainvälisesti tunnistettu ilmiö, joka liittyy sairauksien monimuotoisiin ja vaihteleviin oireisiin sekä varhaisten diagnosointimenetelmien rajallisuuteen. Kyse ei siten ole yksittäisen perusterveydenhuollon toimintayksikön toiminnasta. Vastaavanlaisia viiveitä esiintyy myös muiden kroonisten ja oireiltaan epäspesifisten sairauksien diagnostiikassa eri erikoisaloilla. Vaihdevuodet ei ole sairaus, vaan luonnollinen biologinen elämänvaihe. Vaihdevuosien aikana tapahtuvat hormonaaliset muutokset voivat kuitenkin aiheuttaa oireita, jotka saattavat heikentää toimintakykyä ja elämänlaatua. Mikäli oireet ovat voimakkaita, lääkäri voi kliinisen arvion perusteella harkita hormonikorvaushoidon aloittamista.
Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi
Asiakkaalla tulee olla mahdollisuus tehdä omaa kehoaan koskevat päätökset selkeän, ymmärrettävän tiedon ja yhteisymmärryksen pohjalta terveydenhuollon asiantuntijan kanssa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä haavoittuvassa asemassa oleviin asiakkaisiin esimerkiksi nuoriin, vanhuksiin, vammaisiin, päihdeasiakkaisiin, sukupuolivähemmistöihin kuuluviin sekä seksuaalista väkivaltaa kokeneisiin, jotta heidän rajansa, turvallisuutensa ja yksilölliset tarpeensa tulevat kunnioitetuiksi kaikissa palveluprosessin vaiheissa.
Riittävän nopealla ja tasavertaisella pääsyllä terveydenhuollon asiantuntijan arvioon ja hoitoon on myönteinen vaikutus asiakkaiden terveyteen, hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Kaikille kuntalaisille avoimien ja hyvin toimivien terveys- ja sosiaalipalvelujen saatavuus on lähtökohta oikeudenmukaiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon.
Toimivalta ja saadut lausunnot
Asiasta on saatu sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan lausunto. Esitys on lausunnon mukainen.
Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 4 momentin mukaan kaupunginvaltuustossa käsitellään vastaus aloitteeseen, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Kaupunginhallituksen on esitettävä antamansa vastaus käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa viimeistään kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä.
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta 28.04.2026 § 110
Lausunto
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päätti panna asian pöydälle.
Käsittely
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päätti yksimielisesti panna asian pöydälle jäsen Jenny Kasongon ehdotuksesta.
Esittelijä
Lisätiedot
Kaisa Kivistö, terveysasemien johtajalääkäri
kaisa.kivisto@hel.fi
Leena Turpeinen, terveys- ja päihdepalvelujen johtaja
puhelin: 09 310 52481, leena.turpeinen@hel.fi