Toivomusponsi, historian ja kulttuurimaiseman huomiointi arkkitehtuurisin keinoin osayleiskaavan jatkosuunnittelussa
Kaupunkiympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Mari Holopaisen toivomusponnesta koskien historian ja kulttuurimaiseman huomioimista arkkitehtuurisin keinoin Viikinrannan-Lahdenväylän osayleiskaavan jatkosuunnittelussa
Lausunto
Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Toivomusponnessa pyydetään selvittämään mahdollisuuksia edistää jatkosuunnittelussa alueen historian ja kulttuurimaiseman huomioimista arkkitehtuurin keinoin.
Maisemaselvityksessä ja Viikinkallion pientaloalueen rakennusinventoinnissa on tarkasteltu alueen historiaa ja kulttuurimaiseman kehitystä.
Vantaanjokisuun vesi- ja viemärilaitokset sekä Vanhakaupunki ovat valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Ne on merkitty kaavakarttaan. Nämä sisältyvät laajempaan kaavassa osoitettuun maisemallisesti arvokkaaseen alueeseen, jota koskee kaavamääräys alueen maisema- ja kulttuuriarvojen vaalimisesta. Kaava-alue rajautuu Vanhankaupunginkosken itähaaraan ja alueen kulttuurihistoriallisesti merkittävin osa on sen ulkopuolella. Vanhankaupunginkosken padon purkamista on selvitetty kaupunginvaltuuston 1.6.2022 tekemän päätöksen mukaisesti. Kosken itähaaran kunnostamisesta on laadittu suunnitelmat ja niiden toteuttamiselle on myönnetty vesilain mukainen lupa.
Alueella sijaitsevat kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti tai kaupunkikuvan kannalta arvokkaat rakennukset on numeroituina merkitty kaavakarttaan ja lisäksi yksilöity kaavaselostuksessa. Asemakaavassa suojeltujen rakennusten lisäksi osayleiskaavan merkintä on osoitettu kahteen kohteeseen, jotka on Viikinkallion pientaloalueen rakennusinventoinnissa tunnistettu arvoluokkaan 2. Näiden suojelu ratkaistaan asemakaavassa. Lisäksi Vanhankaupunginkosken rantaa lähimmillä P/s- ja A/s-korttelialueilla on suojelumerkintä.
Vanhankaupunginkosken alueella on merkittäviä kulttuuriympäristöarvoja, joita koskevat useat valtakunnalliset, maakunnalliset ja asemakaavoissa määritellyt suojelupäätökset ja -tavoitteet. Vanhankaupungin laaja alue on muinaisjäännösaluetta. Alueeseen ja sen lähiympäristöön liittyy lisäksi merkittäviä luonnonarvoja.
Kaupunkikulttuurisia merkityksiä toiminnallisessa mielessä liittyy eniten Vanhankaupunginkosken rantapuistoon ja yhteyksiin läheisille luontoalueille, kuten Lammassaareen ja Viikin arboretumiin. Paikallista merkitystä on Viikinkalliolla, joka on pidetty ulkoilupaikka. Nämä alueet on kaavassa säilytetty ja parannettu etenkin Viikinkallion osalta saavutettavuutta. Jatkosuunnittelussa on tärkeää varmistaa olemassa olevien yhteyksien säilyminen ja esitettyjen, usein varsin pienin toimenpitein toteutettavien lisäyhteyksien toteutuminen.
Kaupunkikulttuuria liittyy myös alueen yritystoimintaan. Tästä esimerkkinä on Viikintie 20:ssä sijainnut kahvila, joka kuitenkin lopetti toimintansa pandemiavuosina. Pienteollisuusalueen yrityksillä on kullakin oma asiakaspiirinsä, ja ne muodostavat paikallisesti myös yhteisöjä, kuten Säynäslahdentie 12:ssa toimiva viihde- ja musiikkialan yritysten keskittymä. Yrityskenttä on kuitenkin jatkuvassa muutoksessa, ja toiminnat hakeutuvat kaupungin muuttuessa kulloinkin sopivimpaan sijaintiin. Uudistuva Viikinranta tulee mahdollistamaan väkiluvun kasvun myötä paljon uutta yritystoimintaa. Nykyisistä yrityksistä osa voinee jatkaa toimintaansa alueen keskustan kivijalkatiloissa, osalle tarjoutuu sijoittumismahdollisuuksia Hernepellontien varren ja Latokartanonkaaren uusilla toimitilatonteilla. Osayleiskaava sisältää siten useita mahdollistavia tekijöitä sille, että yritystoiminta voi jatkossakin olla osa Viikinrantaa ja sen nykyistä monipuolisempaa ja elävää kaupunkirakennetta.
Rakennuskulttuuri uuden kaupunkirakenteen lähtökohtana
Osayleiskaava mahdollistaa Viikinrannan alueen laajan uudistumisen. Valtaosaltaan uudistuminen koskee pienteollisuusaluetta, jonka rakennuksissa ei ole tunnistettu arkkitehtonisia eikä kaupunkikuvallisia arvoja. Osayleiskaava on laadittu nykyisen katuverkon pohjalta, mikä mahdollistaa kaupunkirakenteen vähittäisen uudistumisen, jolloin rakenteessa voi säilyä ajallista kerroksellisuutta. Tämä on todennäköisintä Hernepellonkujan alueella, jossa nykyiset vuokrasopimukset ovat pisimmät ja alue ei edellytä suurimittaista maaston muokkausta. Sen sijaan Viikinrannan alueella vähittäinen uusiutuminen on ongelmallisinta, koska alueen tasausta on nostettava tulvakorkeuden vuoksi paikoin useita metrejä.
Uudistuva Viikinranta on suunniteltu Vanhankaupunginkosken asemakaavan (2003) jatkeeksi. Tämä kaava laadittiin suunnittelukilpailun pohjalta ja sen keskeisinä piirteinä olivat IVO/Fortumin teollisuus- ja varastorakennusten säilyttäminen ja muuttaminen asunnoiksi sekä uudisrakennukset, rannan puolella kerrostalopareina ja Viikintien puolella lamellitalojen rivinä. Näiden välinen korttelipuisto jatkuu osayleiskaava-alueella korttelit läpäisevänä raittien ja tonttikatujen ketjuna. Osayleiskaava-alueen asuntorakentaminen voi luontevasti jatkaa olevaa korttelirakennetta.
Viikinkallion pientaloalueella kaavamerkintä A-3 yhdessä säilytettävien katulinjojen kanssa sekä tukee nykyisen miljöökokonaisuuden säilyttämistä että mahdollistaa rakennuskannan maltillisen uudistamisen. Alueen arkkitehtuuri on moninaista, yhtenäisyys muodostuu tonttijaon tuottamasta mittakaavasta. Tähän alueen ominaispiirteeseen voi myös sen tulevaisuus tukeutua.
Viikinranta on kautta historiansa ollut läpikulun paikka, ja tämä määrittää sen luonnetta myös jatkossa. Viikintie on toiminut satoja vuosia alueen päätienä ja -katuna. 1960-luvulla läpikulkeva pitkämatkainen liikenne siirrettiin uudelle moottoritielle, Lahdenväylälle. Viikintien linjaus ja rooli liikenneverkossa on säilytetty nykyisellään. Sen alle Hernepellontiestä itään on sijoitettu 400 kV maakaapeli, jonka suojaetäisyysvaatimukset tuottavat Viikintielle leveän katutilan. Viikintietä on siten luontevaa kehittää vehreänä, myös jalankulkuun houkuttelevana puistokatuna. Lahdenväylä on puolestaan 1960-luvun edistysuskon ja autoliikenteen kasvun rakennettu muistuma. Se säilyy valtion tienä, mutta uudistuen: nopeusrajoitusta on sovittu alennettavan 100 km/h nopeudesta 80 km/h nopeuteen ja pikaraitiotie sijoittuu samaan käytävään. Jatkosuunnittelussa tulee pyrkiä vähentämään kasvavan kaupungin ja ympäristöhäiriöitä aiheuttavan valtakunnallisen pääväylän välistä ristiriitaa neuvottelemalla tienpitäjän kanssa nopeusrajoituksen alentamisesta edelleen. Tällöin Lahdenväylää voidaan muokata katumaisemmaksi, laajentaen kantakaupunkia myös läpikulkevan pääväylän osalta.
Kaupunkitilat ja arkkitehtuuri uudistuvassa Viikinrannassa
Viikinrannan keskusta-alue pikaraitiotien ympärillä sekä Viikinkallion lakialue muodostavat alueen osan, jolle ei ole johdettavissa historiallisia ja kaupunkikuvallisia lähtökohtia nykyisestä ympäristöstä. Yleiskaavallinen lähtökohta kantakaupungin laajentamisesta antaa kuitenkin vahvan perusteen muodostaa kantakaupunkimaista korttelirakennetta erityisesti pikaraitiotien pysäkin lähistölle. Tärkeä näkökulma on myös käveltävyys, eli sujuvat reitit pikaraitiotien pysäkille, jotka osaltaan houkuttavat kestävien kulkumuotojen käyttöön. Keskustakortteleiden kaavamääräyksessä edellytetään, että "aluetta suunnitellaan toiminnallisesti sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena. Rakennusten maantasokerrosten kadulle avautuvat tilat on osoitettava ensisijaisesti liike- tai muuksi toimitilaksi. Alueen liikenteen suunnittelussa tulee asettaa etusijalle kävelyn ja pyöräilyn olosuhteet".
Osayleiskaavassa on osoitettu keskusta-alueelle toriaukio, jolle on tulkintaohjeessa annettu suunnitteluohjeeksi: "Tavoitteena on toiminnoiltaan monipuolinen toriaukio, jonka kautta ohjataan kulkureitit pikaraitiotien pysäkille. Aukio tulee asemakaavoittaa samanaikaisesti sitä ympäröivien rakennusten kanssa yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Aukiota reunustavien rakennusten maantasokerroksiin tulee mahdollistaa kaupallisia palveluita, kuten ravintoloita ja kahviloita. Torialueelle voidaan myös istuttaa sen luonteeseen sopivia puita sekä muuta kasvillisuutta. Toteutukseltaan aukion tulee edustaa korkeaa laatutasoa." Laadittu havainnekuva sekä visualisoinnit kuvaavat yhtä mahdollisuutta toteuttaa esitettyjä tavoitteita.
Viikinkallion alueella kalliosuon ympärille toteutettava puistoalue rajoittaa asuinkorttelin pinta-alaa etelässä, pohjoisessa rajaus määrittyy Sahamyllynrinne-kadun leikkauksen sekä sen alle sijoitetun 400 kV maakaapelin suojaetäisyyden mukaisesti. Kallion sisällä oleva jätevedenpuhdistamon tilavaraus rajoittaa louhintaa, ja asettaa rakentamisen maantasokerroksen noin 30 metrin korkeudelle merenpinnasta lukien. Viereen kaavoitettu Energiakorttelin palvelinkeskus nousee asemakaavan mukaisesti noin 51 metrin korkeuteen merenpinnasta lukien. Tämä on myös korkeus, jolle suurmaisemassa nousevat muut Vanhankaupunginlahden ympärillä kohoavat ”kukkulakaupungit” Herttoniemi, Pihlajisto, Pihlajamäki, Myllypuro ja Kivikko. Palvelinkeskuksen ja Lahdenväylän mittakaava sekä meluntorjuntatarve puoltavat kompaktin linnamaista korttelirakennetta, joka tuottaa myös raideliikenteen läheisen sijainnin puoltaman korkean tehokkuuden.
Arkkitehtuurin ja kaupunkitilan laatu
Viikinrannan asuttavuuden ja viihtyisyyden kannalta avainasemassa ovat keskusta raitiotiepysäkkeineen sekä keskeiset liikkumisen reitit. Alueen vahvuus mutta myös toteutusta ohjaava tekijä ovat luontoarvot, erityisesti Natura-alueet. Jotta lisääntyvä asutus ei vaarantaisi luontoarvoja, on virkistystä ohjattava arvokkaimmilta luontoalueilta kulutusta kestäville viheralueille. Näitä ovat erityisesti Vanhankaupunginkoski, Vantaanjoen rantapuistot, Viikinrannan rantapuisto sekä Viikinkallio. Näille toteutettavat reitit, rakenteet ja toiminnat on toteutettava korkeatasoisina ja houkuttelevina. Ei ole kuitenkaan syytä unohtaa korttelialueiden sisäisiä katuja ja raitteja, jotka tarjoavat myös hyvin toteutettuina vaihtelevia ja elämyksellisiä reittejä. Alueen viher- ja kaupunkitilojen verkoston kokonaissuunnittelulla voidaan varmistaa yhtenäisyys ja laatutaso.
Arkkitehtuurin kannalta suunnannäyttäjän roolissa ovat ensiksi toteutettavat rakennukset, toisaalta myös keskustan rakentamisen rooli on keskeinen. Kokonaisvaltaisella suunnittelulla, mahdollisesti arkkitehtuurikilpailujen tukemana, on mahdollista edistää hyvän asuinympäristön syntyä. Sopivia suunnittelukilpailun kohteita keskusta-alueen ohella ovat Viikinkallio, Säynäslahden julkiset rakennukset sekä Viikinrannan korttelit. Kaupunkiympäristölautakunta kannatti arkkitehtuurikilpailujen järjestämisten selvittämistä kyseisissä kohteissa.
Käsittely
Vastaehdotus:
Amanda Pasanen: Lisätään lausuntoehdotuksen kappaleen 17 loppuun: Kaupunkiympäristölautakunta kannattaa arkkitehtuurikilpailujen järjestämisten selvittämistä kyseisissä kohteissa.
Kannattaja: Johanna Laisaari
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Amanda Pasasen vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
Kaupunkiympäristölautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Toivomusponnessa pyydetään selvittämään mahdollisuuksia edistää jatkosuunnittelussa alueen historian ja kulttuurimaiseman huomioimista arkkitehtuurin keinoin.
Maisemaselvityksessä ja Viikinkallion pientaloalueen rakennusinventoinnissa on tarkasteltu alueen historiaa ja kulttuurimaiseman kehitystä.
Vantaanjokisuun vesi- ja viemärilaitokset sekä Vanhakaupunki ovat valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Ne on merkitty kaavakarttaan. Nämä sisältyvät laajempaan kaavassa osoitettuun maisemallisesti arvokkaaseen alueeseen, jota koskee kaavamääräys alueen maisema- ja kulttuuriarvojen vaalimisesta. Kaava-alue rajautuu Vanhankaupunginkosken itähaaraan ja alueen kulttuurihistoriallisesti merkittävin osa on sen ulkopuolella. Vanhankaupunginkosken padon purkamista on selvitetty kaupunginvaltuuston 1.6.2022 tekemän päätöksen mukaisesti. Kosken itähaaran kunnostamisesta on laadittu suunnitelmat ja niiden toteuttamiselle on myönnetty vesilain mukainen lupa.
Alueella sijaitsevat kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti tai kaupunkikuvan kannalta arvokkaat rakennukset on numeroituina merkitty kaavakarttaan ja lisäksi yksilöity kaavaselostuksessa. Asemakaavassa suojeltujen rakennusten lisäksi osayleiskaavan merkintä on osoitettu kahteen kohteeseen, jotka on Viikinkallion pientaloalueen rakennusinventoinnissa tunnistettu arvoluokkaan 2. Näiden suojelu ratkaistaan asemakaavassa. Lisäksi Vanhankaupunginkosken rantaa lähimmillä P/s- ja A/s-korttelialueilla on suojelumerkintä.
Vanhankaupunginkosken alueella on merkittäviä kulttuuriympäristöarvoja, joita koskevat useat valtakunnalliset, maakunnalliset ja asemakaavoissa määritellyt suojelupäätökset ja -tavoitteet. Vanhankaupungin laaja alue on muinaisjäännösaluetta. Alueeseen ja sen lähiympäristöön liittyy lisäksi merkittäviä luonnonarvoja.
Kaupunkikulttuurisia merkityksiä toiminnallisessa mielessä liittyy eniten Vanhankaupunginkosken rantapuistoon ja yhteyksiin läheisille luontoalueille, kuten Lammassaareen ja Viikin arboretumiin. Paikallista merkitystä on Viikinkalliolla, joka on pidetty ulkoilupaikka. Nämä alueet on kaavassa säilytetty ja parannettu etenkin Viikinkallion osalta saavutettavuutta. Jatkosuunnittelussa on tärkeää varmistaa olemassa olevien yhteyksien säilyminen ja esitettyjen, usein varsin pienin toimenpitein toteutettavien lisäyhteyksien toteutuminen.
Kaupunkikulttuuria liittyy myös alueen yritystoimintaan. Tästä esimerkkinä on Viikintie 20:ssä sijainnut kahvila, joka kuitenkin lopetti toimintansa pandemiavuosina. Pienteollisuusalueen yrityksillä on kullakin oma asiakaspiirinsä, ja ne muodostavat paikallisesti myös yhteisöjä, kuten Säynäslahdentie 12:ssa toimiva viihde- ja musiikkialan yritysten keskittymä. Yrityskenttä on kuitenkin jatkuvassa muutoksessa, ja toiminnat hakeutuvat kaupungin muuttuessa kulloinkin sopivimpaan sijaintiin. Uudistuva Viikinranta tulee mahdollistamaan väkiluvun kasvun myötä paljon uutta yritystoimintaa. Nykyisistä yrityksistä osa voinee jatkaa toimintaansa alueen keskustan kivijalkatiloissa, osalle tarjoutuu sijoittumismahdollisuuksia Hernepellontien varren ja Latokartanonkaaren uusilla toimitilatonteilla. Osayleiskaava sisältää siten useita mahdollistavia tekijöitä sille, että yritystoiminta voi jatkossakin olla osa Viikinrantaa ja sen nykyistä monipuolisempaa ja elävää kaupunkirakennetta.
Rakennuskulttuuri uuden kaupunkirakenteen lähtökohtana
Osayleiskaava mahdollistaa Viikinrannan alueen laajan uudistumisen. Valtaosaltaan uudistuminen koskee pienteollisuusaluetta, jonka rakennuksissa ei ole tunnistettu arkkitehtonisia eikä kaupunkikuvallisia arvoja. Osayleiskaava on laadittu nykyisen katuverkon pohjalta, mikä mahdollistaa kaupunkirakenteen vähittäisen uudistumisen, jolloin rakenteessa voi säilyä ajallista kerroksellisuutta. Tämä on todennäköisintä Hernepellonkujan alueella, jossa nykyiset vuokrasopimukset ovat pisimmät ja alue ei edellytä suurimittaista maaston muokkausta. Sen sijaan Viikinrannan alueella vähittäinen uusiutuminen on ongelmallisinta, koska alueen tasausta on nostettava tulvakorkeuden vuoksi paikoin useita metrejä.
Uudistuva Viikinranta on suunniteltu Vanhankaupunginkosken asemakaavan (2003) jatkeeksi. Tämä kaava laadittiin suunnittelukilpailun pohjalta ja sen keskeisinä piirteinä olivat IVO/Fortumin teollisuus- ja varastorakennusten säilyttäminen ja muuttaminen asunnoiksi sekä uudisrakennukset, rannan puolella kerrostalopareina ja Viikintien puolella lamellitalojen rivinä. Näiden välinen korttelipuisto jatkuu osayleiskaava-alueella korttelit läpäisevänä raittien ja tonttikatujen ketjuna. Osayleiskaava-alueen asuntorakentaminen voi luontevasti jatkaa olevaa korttelirakennetta.
Viikinkallion pientaloalueella kaavamerkintä A-3 yhdessä säilytettävien katulinjojen kanssa sekä tukee nykyisen miljöökokonaisuuden säilyttämistä että mahdollistaa rakennuskannan maltillisen uudistamisen. Alueen arkkitehtuuri on moninaista, yhtenäisyys muodostuu tonttijaon tuottamasta mittakaavasta. Tähän alueen ominaispiirteeseen voi myös sen tulevaisuus tukeutua.
Viikinranta on kautta historiansa ollut läpikulun paikka, ja tämä määrittää sen luonnetta myös jatkossa. Viikintie on toiminut satoja vuosia alueen päätienä ja -katuna. 1960-luvulla läpikulkeva pitkämatkainen liikenne siirrettiin uudelle moottoritielle, Lahdenväylälle. Viikintien linjaus ja rooli liikenneverkossa on säilytetty nykyisellään. Sen alle Hernepellontiestä itään on sijoitettu 400 kV maakaapeli, jonka suojaetäisyysvaatimukset tuottavat Viikintielle leveän katutilan. Viikintietä on siten luontevaa kehittää vehreänä, myös jalankulkuun houkuttelevana puistokatuna. Lahdenväylä on puolestaan 1960-luvun edistysuskon ja autoliikenteen kasvun rakennettu muistuma. Se säilyy valtion tienä, mutta uudistuen: nopeusrajoitusta on sovittu alennettavan 100 km/h nopeudesta 80 km/h nopeuteen ja pikaraitiotie sijoittuu samaan käytävään. Jatkosuunnittelussa tulee pyrkiä vähentämään kasvavan kaupungin ja ympäristöhäiriöitä aiheuttavan valtakunnallisen pääväylän välistä ristiriitaa neuvottelemalla tienpitäjän kanssa nopeusrajoituksen alentamisesta edelleen. Tällöin Lahdenväylää voidaan muokata katumaisemmaksi, laajentaen kantakaupunkia myös läpikulkevan pääväylän osalta.
Kaupunkitilat ja arkkitehtuuri uudistuvassa Viikinrannassa
Viikinrannan keskusta-alue pikaraitiotien ympärillä sekä Viikinkallion lakialue muodostavat alueen osan, jolle ei ole johdettavissa historiallisia ja kaupunkikuvallisia lähtökohtia nykyisestä ympäristöstä. Yleiskaavallinen lähtökohta kantakaupungin laajentamisesta antaa kuitenkin vahvan perusteen muodostaa kantakaupunkimaista korttelirakennetta erityisesti pikaraitiotien pysäkin lähistölle. Tärkeä näkökulma on myös käveltävyys, eli sujuvat reitit pikaraitiotien pysäkille, jotka osaltaan houkuttavat kestävien kulkumuotojen käyttöön. Keskustakortteleiden kaavamääräyksessä edellytetään, että "aluetta suunnitellaan toiminnallisesti sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena. Rakennusten maantasokerrosten kadulle avautuvat tilat on osoitettava ensisijaisesti liike- tai muuksi toimitilaksi. Alueen liikenteen suunnittelussa tulee asettaa etusijalle kävelyn ja pyöräilyn olosuhteet".
Osayleiskaavassa on osoitettu keskusta-alueelle toriaukio, jolle on tulkintaohjeessa annettu suunnitteluohjeeksi: "Tavoitteena on toiminnoiltaan monipuolinen toriaukio, jonka kautta ohjataan kulkureitit pikaraitiotien pysäkille. Aukio tulee asemakaavoittaa samanaikaisesti sitä ympäröivien rakennusten kanssa yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Aukiota reunustavien rakennusten maantasokerroksiin tulee mahdollistaa kaupallisia palveluita, kuten ravintoloita ja kahviloita. Torialueelle voidaan myös istuttaa sen luonteeseen sopivia puita sekä muuta kasvillisuutta. Toteutukseltaan aukion tulee edustaa korkeaa laatutasoa." Laadittu havainnekuva sekä visualisoinnit kuvaavat yhtä mahdollisuutta toteuttaa esitettyjä tavoitteita.
Viikinkallion alueella kalliosuon ympärille toteutettava puistoalue rajoittaa asuinkorttelin pinta-alaa etelässä, pohjoisessa rajaus määrittyy Sahamyllynrinne-kadun leikkauksen sekä sen alle sijoitetun 400 kV maakaapelin suojaetäisyyden mukaisesti. Kallion sisällä oleva jätevedenpuhdistamon tilavaraus rajoittaa louhintaa, ja asettaa rakentamisen maantasokerroksen noin 30 metrin korkeudelle merenpinnasta lukien. Viereen kaavoitettu Energiakorttelin palvelinkeskus nousee asemakaavan mukaisesti noin 51 metrin korkeuteen merenpinnasta lukien. Tämä on myös korkeus, jolle suurmaisemassa nousevat muut Vanhankaupunginlahden ympärillä kohoavat ”kukkulakaupungit” Herttoniemi, Pihlajisto, Pihlajamäki, Myllypuro ja Kivikko. Palvelinkeskuksen ja Lahdenväylän mittakaava sekä meluntorjuntatarve puoltavat kompaktin linnamaista korttelirakennetta, joka tuottaa myös raideliikenteen läheisen sijainnin puoltaman korkean tehokkuuden.
Arkkitehtuurin ja kaupunkitilan laatu
Viikinrannan asuttavuuden ja viihtyisyyden kannalta avainasemassa ovat keskusta raitiotiepysäkkeineen sekä keskeiset liikkumisen reitit. Alueen vahvuus mutta myös toteutusta ohjaava tekijä ovat luontoarvot, erityisesti Natura-alueet. Jotta lisääntyvä asutus ei vaarantaisi luontoarvoja, on virkistystä ohjattava arvokkaimmilta luontoalueilta kulutusta kestäville viheralueille. Näitä ovat erityisesti Vanhankaupunginkoski, Vantaanjoen rantapuistot, Viikinrannan rantapuisto sekä Viikinkallio. Näille toteutettavat reitit, rakenteet ja toiminnat on toteutettava korkeatasoisina ja houkuttelevina. Ei ole kuitenkaan syytä unohtaa korttelialueiden sisäisiä katuja ja raitteja, jotka tarjoavat myös hyvin toteutettuina vaihtelevia ja elämyksellisiä reittejä. Alueen viher- ja kaupunkitilojen verkoston kokonaissuunnittelulla voidaan varmistaa yhtenäisyys ja laatutaso.
Arkkitehtuurin kannalta suunnannäyttäjän roolissa ovat ensiksi toteutettavat rakennukset, toisaalta myös keskustan rakentamisen rooli on keskeinen. Kokonaisvaltaisella suunnittelulla, mahdollisesti arkkitehtuurikilpailujen tukemana, on mahdollista edistää hyvän asuinympäristön syntyä. Sopivia suunnittelukilpailun kohteita keskusta-alueen ohella ovat Viikinkallio, Säynäslahden julkiset rakennukset sekä Viikinrannan korttelit.
Valtuutettu Mari Holopainen on tehnyt kaupunginvaltuuston kokouksessa 12.11.2025 toivomusponnen koskien mahdollisuuksia edistää jatkosuunnittelussa alueen historian ja kulttuurimaiseman huomioimista arkkitehtuurin keinoin.
Lausuntopyyntö
Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunkiympäristölautakuntaa antamaan lausunnon kaupunginhallitukselle 16.8.2026 mennessä.
Helsingin kaupungin hallintosäännön 30 luvun 14 §:n 4 momentin mukaan kaupunginhallituksen on toimitettava hyväksytystä toivomusponnesta sen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua sen hyväksymisestä.
Päätös tullut nähtäväksi 04.05.2026
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §