Pelastuslaitoksen onnettomuuksien ehkäisyn asiakasmaksut ja toistuvan erheellisen paloilmoituksen maksu 1.1.2026 alkaen

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Lainsäädäntö

Lain hyvinvointialueesta (611/2021) 22 § mukaan hyvinvointialueen aluevaltuusto päättää muun muassa palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista sekä hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvista palveluista perittävistä asiakasmaksuista. Pelastuslain (379/2011) 96 § mukaan maksu voidaan periä seuraavista hyvinvointialueen pelastusviranomaisen suoritteista:

1) Pelastuslain 79 §:ssä tarkoitetun valvontasuunnitelman mukaisen palotarkastuksen tai muun valvontatoimenpiteen suorittamisesta;

2) tehtävästä, jonka on aiheuttanut hätäkeskukseen liitetyn paloilmoittimen toistuva erheellinen toiminta;

3) tehtävästä, joka on muussa laissa erikseen säädetty maksulliseksi.

Edellä kohdassa 2 tarkoitetun maksun perimisen edellytyksenä on, että paloilmoitin on aikaisemmin aiheuttanut erheellisen ilmoituksen ja hyvinvointialueen pelastusviranomainen on kirjallisesti kehottanut kohteen omistajaa, haltijaa tai toiminnanharjoittajaa korjaamaan laitteen tai ryhtymään muihin tarpeellisiin toimenpiteisiin erheellisten paloilmoitusten estämiseksi. Edellä kohdissa 1 ja 2 tarkoitetut maksut saadaan periä kohteen omistajalta, haltijalta tai toiminnanharjoittajalta.

Lain vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) 131 § 2 momentin mukaan kyseisessä laissa tarkoitetuista pelastusviranomaisen suoritteiden maksullisuudesta ja perittävien maksujen suuruudesta päättää aluevaltuusto siten kuin hyvinvointialueesta annetussa laissa säädetään.

Valtakunnalliset strategiset tavoitteet pelastustoimen järjestämiselle

Laissa pelastustoimen järjestämisestä (613/2021) säädetään valtakunnallisista tavoitteista pelastustoimen järjestämiselle. Valtioneuvosto vahvistaa valtakunnalliset strategiset tavoitteet pelastustoimen järjestämiselle joka neljäs vuosi. Vuosille 2023–2026 vahvistettu strateginen tavoite 3 koskee onnettomuuksien ehkäisyä ja kuuluu seuraavasti: ”Pelastustoimen onnettomuuksien ehkäisy on järjestetty riskiperusteisesti, yhdenmukaisesti ja vaikuttavasti.”

Sisäministeriö on julkaissut pelastustoimen valtakunnallisten strategisten tavoitteiden toimintasuunnitelman 2023–2026, jossa edellä mainittua strategista tavoitetta 3 on täsmennetty seuraavalla toimenpiteellä: ”Maksuperusteet yhdenmukaistetaan; toiminnoista ja erheellisistä automaattisista paloilmoituksista perittävät maksut perustuvat yhdenmukaisiin perusteisiin ja pohjautuvat kustannusvastaavuuteen.”

Talouden muutosohjelma

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päätti kokouksessaan 19.9.2023 § 183 käynnistää talouden tasapainottamiseen tähtäävän muutosohjelman, jonka toteuttaminen jatkuu vuoteen 2026. Tavoitteena on muun muassa tiivistää tilankäyttöä, tarkastella vuokratyövoiman kustannuksia, lisätä tuloja nostamalla asiakasmaksut lakisääteiseen tasoon ja tehostamalla kustannusten perintää sekä kehittää toimivampia ja kustannustehokkaampia toimintatapoja.

Esitetyt muutokset

Valmistelu pohjautuu vuoden 2025 asiakasmaksuihin, joihin on lisätty HVA indeksin mukainen 3,25 prosentin korotus vuodelle 2026. Lisäksi taksaluettelon tekstiosioihin on tehty pieniä korjauksia ja tarkennuksia. Muita muutoksia voimassaoleviin taksoihin ei ole tehty.

Onnettomuuksien ehkäisyn asiakasmaksut

Taksojen määrittely pohjautuu vuonna 2024 pelastuslaitosten kumppanuusverkostossa tehtyyn valtakunnalliseen yhteisvalmisteluun, jossa on tuotettu Opas hyvinvointialueen pelastusviranomaisen onnettomuuksien ehkäisyn taksojen laatimiseen (liite 2). Opas on tarkoitettu kaikkien hyvinvointialueiden maksuperusteiden tarkistuksen tueksi, mutta se ei ole sitova, sillä lain hyvinvointialueesta (611/2021) mukaisesti Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala hyvinvointialueena päättää maksuperusteista ja maksujen tasosta itsenäisesti.

Maksut perustuvat laskutettavien palvelusuoritteiden tuottamiseen kuluvaan työaikaan ja tuntihintaan. Pelastuslain 96 § mukaisesti maksu voidaan periä vain valvontasuunnitelman mukaisen palotarkastuksen tai muun valvontatoimenpiteen suorittamisesta ja kemikaalilainsäädännön mukaisista pelastusviranomaisen tehtävistä. Näin ollen onnettomuuksien ehkäisyyn kuuluva turvallisuusviestintä, turvallisuuskoulutus, ohjaus ja neuvonta ovat maksuttomia palveluita.

Onnettomuuksien ehkäisyn maksujen pohjana oleva tuntihinta on määritetty vuoden 2023 taloustietojen perusteella, valtakunnallista taksaopasta noudattaen. Laskennassa on huomioitu valtion Aura-raportoinnissa palveluluokille 4802 (Tulipalojen ja onnettomuuksien ehkäiseminen) ja 4803 (Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden valvonta) kirjautuneet kustannukset. Kokonaiskustannukset on jaettu onnettomuuksien ehkäisyn palveluita tuottavan henkilöstön kokonaismäärällä.

Laskutettavien palvelusuoritteiden maksun suuruuden perusteena käytetään asian käsittelystä aiheutunutta työaikaa. Esimerkiksi pelastuslain 78 §:n nojalla tehtävien määräaikaisten palotarkastusten tai kemikaalilainsäädännön nojalla tehtävien tarkastuskäyntien kohdalla tämä tarkoittaa tarkastuskäyntiin valmistautumiseen, kohteeseen ja takaisin matkustamiseen, asiakirjojen laatimiseen, kuulemisvaiheessa annetun selvityksen käsittelyyn, säädöstulkintaan ja varsinaiseen tarkastustapahtumaan kuluva aika sekä mahdollinen jälkityö valvontatapahtuman päättämisestä. Kemikaalilainsäädännön mukaisten pelastusviranomaisten päätösten kohdalla tämä puolestaan tarkoittaa asian selvittämiseen, säädöstulkintaan ja päätöksen valmisteluun käytettävää aktiivista työaikaa.

Eri palvelusuoritteisiin kuluva työaika on muodostettu perustuen digitaalisiin työaikakirjauksiin ja asiantuntija-arvioihin eri palvelusuoritteiden kestosta kaikkine työvaiheineen. Kustannusvastaavuuden toteutumiseksi työaika on arvioitu mahdollisimman tarkasti kullekin eri palvelusuoritteelle. Pelastuslain nojalla tehtävien määräaikaisten palotarkastusten ja kemikaalilainsäädännön nojalla tehtävien pelastusviranomaisen päätösten osalta kohteet on jaettu kolmeen eri maksukategoriaan, jotta tarvittavalta työmäärältään erilaiset kohteet ja suoritteet tulevat huomioiduiksi maksuperusteissa.

Pelastuslain 42 § nojalla tehtyyn ilmoitukseen perustuen tehtävää palotarkastusta (niin kutsuttu paloriskitarkastus) on huomioitu pelastuslaitoksen maksuperusteissa, mutta sen esitetään olevan jatkossakin maksuton. Valtakunnallisen taksaoppaan työryhmä toteaa, että riskiasunnon palotarkastuksesta on mahdollista laskuttaa, mutta suosittaa ettei asiakasta laskutettaisi ensimmäisestä valvontatoimenpiteestä tai maksua kohtuullistettaisiin. Tarkastukset perustuvat kolmannen osapuolen tekemään ilmoitukseen ja sen pohjalta tehtävään pelastusviranomaisen riskiarvioon. Tarkastusten kohteina ovat tyypillisesti yksittäiset asunnot, joiden asukkaat voivat olla haavoittuvassa asemassa esimerkiksi terveydentilansa vuoksi. Lisäksi tarkastettavan asunnon asukkaat ajoittain välttelevät pelastusviranomaisen yhteydenottoa ja voivat käyttäytyä jopa uhkaavasti. Kokonaisuutena arvioiden, paloriskitarkastusten asettamisella maksulliseksi ei nähdä saavutettavan sellaista hyötyä, joka olisi suhteessa mahdolliseen haittaan valvonnan tavoitteiden saavuttamisessa, paloriskiasuntojen asukkaiden mahdollisimman nopeassa tavoittamisessa ja henkilöstön työturvallisuudessa.

Teemavalvonta on valvontaa, jota tehdään kohdennetusti tiettyyn teemaan liittyen, esimerkiksi ravintolavalvontaa viranomaisyhteistyössä, kauppakeskusten ja myymälöiden palo- ja poistumisturvallisuuden valvontaa joulun alla tai torimyynnin turvallisuusjärjestelyiden valvontaa kesäaikaan. Teemavalvonta on tyypillisesti sisällöltään määräaikaista valvontaa kohdennetumpaa ja sitä voidaan valvonnan luonteen vuoksi tehdä myös sopimatta käynnistä tai sen ajankohdasta ennalta kohteen kanssa. Myös teemavalvonta huomioidaan pelastuslaitoksen hinnastossa, mutta sen esitetään säilyvän maksuttomana palveluna.

Toistuvien erheellisten paloilmoitusten maksut

Toistuvat erheelliset paloilmoitintehtävät kuormittavat pelastuslaitoksen resursseja tarpeettomasti ja voivat aiheuttaa viiveitä pelastustoiminnan saavutettavuudessa yksiköiden ollessa varattuna. Helsingissä on noin 2 200 automaattista paloilmoitinta ja niistä aiheutuu vuosittain noin 2 200–2 400 erheellistä paloilmoitusta.

Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston ohjeiden mukaisesti paloilmoittimen toistuvaksi erheelliseksi toiminnaksi katsotaan useampi kuin kaksi erheellistä paloilmoitusta edeltäneen 12 kuukauden aikana. Maksun perimisen edellytyksenä on paloilmoittimen toistuva erheellinen toiminta ja se, että pelastusviranomainen on kirjallisesti kehottanut kohteen omistajaa, haltijaa tai toiminnanharjoittajaa ryhtymään toimenpiteisiin, erheellisten ilmoitusten estämiseksi.

Toisesta 12 kuukauden jakson aikana tapahtuvasta erheellisestä paloilmoituksesta lähetetään aina korjauskehotus. Korjauskehotuksessa kohteelle annetaan kohtuullinen aika korjata mahdolliset puutteet ja toimintatavat uusien erheellisten paloilmoitusten ehkäisemiseksi (niin kutsuttu suoja-aika, tyypillisesti 14 päivää). Kolmannesta ja sitä seuraavista 12 kuukauden jakson aikana tulleesta erheellisestä paloilmoituksesta tehdään laskutuspäätös. Laskutuspäätöstä ei kuitenkaan tehdä korjauskehotuksen antamisen jälkeisenä suoja-aikana tulleista ilmoituksista, jotta kohteella on mahdollisuus korjata puutteet kohtuullisessa ajassa. Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan (KHO:2022:21) todennut edellä kuvatun menettelyn olevan oikeasuhtainen ja mahdollistavan puutteiden korjaamisen ennen kuin maksu tulee perittäväksi.

Pelastuslaitos pyrkii vähentämään erheellisiä paloilmoitintehtäviä kohteissa ohjauksen, viestinnän ja valvonnan keinoin. Vuonna 2024 Helsingissä on aloitettu toimintamalli, jossa kohteita tiedotetaan aiempaa varhemmin, jo ensimmäisestä erheellisestä paloilmoituksesta edeltävän 12 kuukauden jakson aikana. Toistuvien erheellisten paloilmoitusten johdosta peritään Helsingissä vuosittain noin 1 000 maksua.

Kaikki kohteet, joissa on hätäkeskukseen liitetty paloilmoitin, ovat maksullisuuden suhteen samanarvoisia. Pelastuslaissa ei ole tehty rajauksia pelastuslain soveltamisen ulkopuolelle jätettävistä kohteista liittyen esimerkiksi kohteen käyttötapaan, kokoon tai turvallisuustekniikkaan.

Toistuvien erheellisten paloilmoitusten maksu (ERHE-maksu) on laadittu perustuen valtakunnalliseen taksaoppaaseen. Oppaan laatinut työryhmä on arvioinut, ettei maksun nykyisiä, pelastuslaitosten laajasti hyödyntämiä määräytymisperusteita ole tarpeen muuttaa. Oppaassa on todettu, että yksittäisiä ERHE-maksuja on käsitelty useissa hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen tehdyissä valituksissa, eikä niiden antamissa ratkaisuissa ole kyseenalaistettu maksun suuruuden laskentaperusteita.

Taksaoppaan mukaisesti toistuvien erheellisten paloilmoitintehtävien (niin kutsuttu ERHE-tehtävien) kustannukset lasketaan painotettuna keskiarvona pelastuslaitoksen kuluista ja sopimuspalokuntien kuluista. Helsingissä sopimuspalokuntien osuus ERHE-tehtävistä on kuitenkin hyvin pieni, mistä johtuen Helsingin ERHE-maksun laskennassa on käytetty vain vakinaisen pelastushenkilöstön kustannuksia.

Maksun perusteena olevat pelastuslaitoksen kustannukset muodostuvat pelastustoimen henkilöstökuluista ja yhden ERHE-tehtävän keskimääräisistä polttoainekuluista. Henkilöstökulut muodostuvat vakinaisen henkilöstön palkkakuluista yhteensä, kerrottuna ERHE-tehtävien osuudella kaikista vakinaisen pelastushenkilöstön pelastustehtäviin käytetyistä työtunneista, jaettuna ERHE-tehtävien lukumäärällä. Henkilöstökulujen laskenta pohjautuu vuoden 2023 talous- ja tehtävätietoihin valtakunnallisen taksaoppaan mukaisesti.

Taloudelliset vaikutukset

Laskennalliset odotetut tulovaikutukset vuodelle 2026:

Onnettomuuksien ehkäisyn asiakasmaksujen ennakoitu vuositulo vuodelle 2025 on noin 450 000 euroa ja korotus huomioiden vuositulo vuodelle 2026 on noin 465 000 euroa.

Erheellisten paloilmoitusten maksujen (ERHE-maksujen) ennakoitu vuositulo vuodelle 2025 on noin 2,04 miljoonaa euroa ja korotus huomioiden vuositulo vuodelle 2026 on noin 2,1 miljoonaa euroa. Muutos asiakasmaksutuloihin olisi yhteensä noin 75 000 euroa.

Tässä esitetyt laskennalliset taloudelliset vaikutukset perustuvat vuoden 2025 ennakoituihin suoritemääriin. Maksutulojen kertymään vaikuttaa mahdollinen erheellisten paloilmoitusten väheneminen, johon pelastuslaitos pyrkii ohjauksen, neuvonnan ja valvonnan keinoin.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 10 luvun 1 §:n 3 momentin 1 kohdan mukaan, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, toimialalautakunta omalla toimialallaan päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranomainen päättää, hinnoista, maksuista, vuokrista ja korvauksista sekä vapautuksesta toimialalle kohdistettavan maksun, korvauksen ja muun saatavan suorittamisesta.

Vaikutusten arviointi

Esitetyillä muutoksilla asiakasmaksun määrä kasvaisi lähes kaikilla valvonnan asiakkailla ja kohteilla, joissa ilmenee toistuvasti erheellisiä automaattisen paloilmoitinlaitteiston hälytyksiä. Esitetyt hinnankorotukset ovat suhteellisen pieniä verrattuna nyt käytössä olevaan hinnastoon. Suurin osa asiakkaista todennäköisesti selviäisi asiakasmaksujen nostosta ilman, että se vaikuttaisi taloudelliseen tilanteeseen merkittävästi tai aiheuttaisi ongelmia. Valtaosa pelastuslaitoksen maksullisista valvontasuoritteista kohdistuu toiminnanharjoittajaan, ei niinkään yksittäiseen kaupunkilaiseen. Yksittäisen rakennuskohteen valvontaväli muissa kuin asuinrakennuksissa on yhdestä seitsemään vuotta. Valvontaväli määräytyy riskiperustaisesti kohteessa harjoitettavan toiminnan ja edellisen palotarkastuksen tuloksen perusteella.

Yksittäisiin paloriskiasuntoihin kohdistuva valvonta sekä teemavalvonta säilyvät maksuttomana myös jatkossa.

Esitetyillä muutoksilla toistuvan erheellisen paloilmoituksen maksun määrä kasvaisi kaikilla niillä asiakkailla, joilla ilmenee toistuvia erheellisiä paloilmoituksia. Esitetyt hinnankorotukset ovat suhteellisen pieniä verrattuna nykyisin käytössä olevaan hinnastoon. Suurin osa asiakkaista todennäköisesti selviäisi asiakasmaksujen nostosta ilman, että se vaikuttaisi taloudelliseen tilanteeseen merkittävästi tai aiheuttaisi ongelmia. Erheellisten paloilmoitusten maksut (ERHE-maksut) eivät kohdistu yksittäisiin kaupunkilaisiin vaan sellaisiin kohteisiin, joissa on hätäkeskukseen liitetty automaattinen paloilmoitin. Tällaisia kohteita ovat muun muassa hoito- ja oppilaitokset, kauppakeskukset, majoitusrakennukset ja suuret toimisto- ja liiketilat.

Päätös tullut nähtäväksi 16.12.2025

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.