Osallistuminen EU:n rahoitushakuun hankkeessa ”Työhönvalmennus osaksi nuorten mielenterveyspalveluja”

HEL 2025-018504

Osallistuminen EU:n rahoitushakuun hankkeessa ”Työhönvalmennus osaksi nuorten mielenterveyspalveluja”

§ 82

Päätös

Strategiajohtaja päätti hyväksyä Helsingin kaupungin osallistumisen osatoteuttajana EU:n Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelman sosiaalirahasto plussan (ESR+) rahoitushakuun hankkeessa ”Työhönvalmennus osaksi nuorten mielenterveyspalveluja”. Samalla strategiajohtaja päätti valtuuttaa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan Terveys- ja päihdepalvelujen Psykiatrian toimimaan kaupungin edustajana kyseisessä hankkeessa sekä vastaamaan hankkeen hausta ja hallinnoinnista.

Helsingin osahankkeen kustannukset ovat arviolta 502 336 euroa. Osahankkeelle saadaan tukea enintään 401 868 euroa, jolloin omarahoitusosuudeksi jää 100 468 euroa. Helsingin osahankkeen kustannuksiin varaudutaan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan omassa budjetissa.

Päätöksen perustelut

Työhönvalmennus osaksi nuorten mielenterveyspalveluja -hanke tukee mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden nuorten työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja ohjautumista työllistymistä tukeviin opintoihin sekä koulutukseen laajentamalla vahvaan tutkimusnäyttöön perustuva IPS-työhönvalmennus osaksi nuorten mielenterveyspalveluja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Helsingin kaupungin ryhmähanke on tarkoitus toteuttaa vuosien 2026–2028 aikana.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala on esittänyt Helsingin kaupungin osallistumista osatoteuttajana Työhönvalmennus osaksi nuorten mielenterveyspalveluja -hankkeeseen, jolle haetaan rahoitusta EU:n Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelman sosiaalirahasto plussan (ESR+) valtakunnallisessa hankehaussa. Haettavana on rahoitusta erityistavoitteeseen 4.3. Yhdenvertainen osallisuus, ja sen alateemaan 3, jossa nuorille kehitetään työkyvyn tuen menetelmiä ja työelämään osallistumiseen mahdollistavia toimenpiteitä, jotka sisältävät monialaiset palvelut ja työpaikan toimet.

Mielenterveyshäiriöt ovat yleistyneet, ja monet niistä ilmaantuvat ensi kertaa nuoruudessa. Eri tutkimusten mukaan noin 20–25 prosentilla nuorista on jokin mielenterveyden häiriö. Nuoruuden mielenterveysoireilu, kuten diagnosoitu ahdistus tai masennus, voivat tarkoittaa riskiä jäädä pysyvästi matalamman koulutustason ja toimeentulon varaan tai riskiä ajautua kokonaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle, jolloin riski moninaiseen eriarvoisuuteen elämänkaaren aikana kasvaa.

IPS-työhönvalmennuksen avulla merkittävää osaa nuorista mielenterveyskuntoutujista voidaan auttaa kuntoutumaan työelämään; Suomessa jopa lähes 50 prosenttia asiakkaista on työllistynyt IPS-työhönvalmennuksen avulla avoimille työmarkkinoille, kun esimerkiksi skitsofreniaa sairastavien henkilöiden työllisyysaste on muutoin alle 10 prosenttia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan IPS-työhönvalmennus on myös kustannustehokkaampaa kuin muut vastaavat palvelut ja voi siten vähentää terveyspalvelujen kustannuksia.

Helsingin Psykiatrian Mielialahäiriöpalvelut ja Ensilinjan palveluiden Nuorten erityisvastaanottojen palvelut toimivat hankkeessa asiakastyötä tekevänä osatoteuttajana. Ne vastaavat hankkeen operatiivisesta toteutuksesta ja rekrytoivat hankkeessa työskentelevän IPS-työhönvalmennustiimin. IPS-työhönvalmentajat kiinnittyvät tiiviisti hoitotiimeihin, joista asiakasohjaus IPS-työhönvalmennukseen toteutuu. IPS-tiimi rakentaa tiiviit yhteistyörakenteet Helsingin työllisyyspalvelujen, alueen työnantajien ja yritysten, Helsingin kaupungin työkykyä tukevien sote-palvelujen sekä alueen oppilaitosten ja niissä toteutettavien opiskeluhuollon ja opiskeluterveydenhuollon palvelujen kanssa. Kehittämistyössä huomioidaan myös asiakasnäkökulma.

Hankkeessa kehitetään valtakunnallinen mallinnus IPS-työhönvalmennuksen käyttöönottamiseksi hyvinvointialueiden nuorten mielenterveyspalveluissa, jonka laatimisesta ja kansallisesta levittämisestä THL vastaa. Hankkeen tuloksia ja tuotoksia levitetään hyvinvointialueille, työnantajille, ammatillisiin oppilaitoksiin, työllistymistä tukeviin palveluihin sekä Ohjaamoverkostolle. IPS-työhönvalmennuksen käyttöönottoa, toimeenpanoa ja laajentamista hankkeessa tukee kansallinen, THL:n koordinoima IPS-yhteistyöverkosto. THL:n kautta hanke kytkeytyy myös kansainvälisiin IPS-verkostoihin.

THL toimii ryhmähankkeen päätoteuttajana ja Helsingin kaupunki osallistuu siihen omalla osatoteutuksellaan. Hankkeen suunniteltu kokonaiskustannusarvio on noin 1,1 miljoonaa euroa, jolle haetaan tukea 880 000 euroa. Helsingin osahankkeen kustannusarvio on 502 336 euroa, josta tuen osuus on 401 868 euroa. Hankkeen omarahoitusosuuteen, enintään 100 468 euroa, varaudutaan sosiaali- ja terveystoimialan omassa budjetissa. Hanke on suunniteltu toteutettavaksi ajalla 1.8.2026–31.12.2028.

Hanke tukee Helsingin kaupunkistrategian painopistettä ”Elämää, elinvoimaa, osaamista ja kasvua”, jonka mukaan Helsingissä kaikilla on oltava mahdollisuus oppia ja löytää työtä. Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota nuorten palveluihin ja pitkäaikaistyöttömyyden määrätietoiseen vähentämiseen ja edistetään osatyökykyisten pääsyä työhön.

Kansliapäällikkö päättää Helsingin kaupungin hallintosäännön 12. luvun1 §:n 2 momentin 1 kohdan nojalla kaupungin puolesta Euroopan unionin rahoituksen hakemisesta. Kansliapäällikkö on päätöksellään 4.8.2021 § 164 siirtänyt toimivallan strategiajohtajalle, joka tekee päätökset miljoonaan euroon asti.

Päätös tullut nähtäväksi 16.12.2025

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Päättäjä

Nimi
Markus Kühn

Titteli
Strategiajohtaja

Lisätietojen antaja

Nimi
Emma Salo

Titteli
Mielialahäiriöpalvelujen päällikkö

Liitteet (pdf)

1. Toimialan esitys hankkeesta Työhönvalmennus osaksi nuorten mielenterveyspalveluja
Liitettä ei julkaista internetissä.

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.