Valtuustoaloite, Rautatientorista vehreä keskustan vetovoimakohde

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Valtuustoaloitteessa esitetään, että Helsingin kaupunki selvittää mahdollisuuksia muuttaa Rautatientorin keskiosa vehreäksi puistoksi ja ydinkeskustan houkuttelevuutta lisääväksi vetovoimakohteeksi. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta toteaa, että vaikka Rautatientorin voimassa oleva asemakaava ei ohjaa tai aseta erityisiä reunaehtoja torin kehittämiselle, torin kuuluminen valtakunnallisesti merkittävään ympäristöön edellyttää, että suunnittelussa lähtökohtana ovat Rautatientorin ja sen arvokkaan ympäristön ominaisluonteen ja niiden muodostaman kokonaisuuden säilyttäminen. Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventoinnin (RKY 2009) kohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä. Päätös edellyttää, että valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot, kohteiden alueellinen monimuotoisuus ja ajallinen kerroksisuus turvataan maakuntien suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. RKY 2009 kohdekuvauksen mukaan Helsingin Rautatientori on monumentaalirakennusten reunustama pääkaupungin julkisen liikenneverkon suurtori, joka on piirretty asemakaavaan 1873 rautatien ja rautatieaseman mukanaan tuoman kaupunkiliikenteen keskukseksi. Rautatientorin suunnittelussa tulee siten ottaa lähtökohdaksi alueen ominaisluonteen säilyminen juuri suurien liikennevirtojen reunustamana ja jalankulun reittejä tarjoavana torina.

Rautatientori on myös ollut mukana Helsingin kaupungin Torien master plan -tarkastelussa vuonna 2024. Siinä muodostettiin visio ja torien toisistaan poikkeavat profiilit yhteensä kolmelletoista Kaupunkitilat Oy:n hallinnoimille kaupallisille toreille ja kaupunkiympäristön toimialan hallinnoimille kantakaupungin toreille. Visio pohjautuu kunkin torin aikakauden, identiteetin ja käytön perusteella tehtyyn luokitteluun, jossa kokonaisuudesta muodostuu monipuolinen aukio- ja toritilojen sarja. Torien master plan -tarkastelussa Rautatientori on luokiteltu historiallisesti merkittäväksi aukioksi, jolla on myös funktio edustusaukiona. Lisäksi Torien master planin profiilien visiossa Rautatientori määriteltiin yhdeksi kansainvälisesti tunnistettavaksi, viihtyisäksi kaupunkitilaksi, jossa voidaan järjestää sekä isoja että pieniä tapahtumia. Se on myös vilkas jalankulun reitti. Vision tavoitteena Rautatientorin osalla on parantaa torin viihtyisyyttä lisäämällä penkkejä ja kasvillisuutta ja vaalimalla olevia puurivejä. Kaupunkiympäristön kaupunkitila- ja maisemasuunnittelupalvelussa on jo käynnistetty ideasuunnittelu siitä, miten Rautatientoria voidaan aktivoida eri käyttäjäryhmien, myös lapsien, näkökulmasta nykyistä enemmän säilyttäen edelleen torin keskeiset ominaispiirteet; torin poikki avautuvat näkymät, riittävä vapaa tila ja aksiaalisuus.

Rautatientorin luonteeseen ja historiaan ovat olennaisesti kuuluneet monenlaiset tapahtumat ja torikauppa, joille sijainti liikenteellisessä solmukohdassa on ollut eduksi, mahdollistanut hyvän saavutettavuuden. Vaikka Rautatientorin historiaan liittyy myös erilaisia suunnitelmia istutuksista ja viherryttämisestä, kaupungin elämä ja toiminnat ovat osoittaneet torin tarpeellisuuden aukiona. Sijainti kahden Rautatientoriakin vanhemman, Helsingin historiassa erityisen ja valtakunnallisesti merkittävän puiston, Esplanadin puiston ja Kaisaniemenpuiston välissä kertoo kaupunkisuunnittelun vuosisataisista ihanteista, rakennettujen kortteleiden, puistojen ja aukioiden vuorottelusta ja vuoropuhelusta, joka luo Helsingille sen ainutlaatuisen luonteen. Erilaiset kulttuuriympäristöt ilmentävät ja luovat Helsingille omaperäisyyttä, mikä tekee niistä myös matkailun vetovoimatekijän. Helsingin tulee pitää huolta näistä kaupungin ominaisluonteen kannalta merkittävistä, mutta myös valtakunnallisesti arvokkaista historiallisista puistoista ja aukioista. Kaisaniemen puiston osalla on juuri käynnissä mittava peruskorjaus, jossa pyritään vahvistamaan sen luonnetta vehreänä historiallisena puistona. Säilyttämällä Rautatientori puolestaan aukiona ja ohjaamalla tapahtumia sinne vähennetään painetta tapahtumien järjestämiselle puistoissa, jotka väistämättä kärsivät ja kuluvat massatapahtumista. Kivettyjen torien, niin myös Rautatientorin luonteeseen kuuluu kestävyys ja avoin tila, mikä mahdollistaa suuret kokoontumiset ja tilaisuudet. Viherrakentamista ja latvuspeittoa on tärkeää puolestaan osoittaa uusille, rakentuville alueille, joissa kasvillisuudelle voidaan alusta lähtien luoda mahdollisimman hyvät olosuhteet kasvaa ja kehittyä ja istutuksilla luoda myös alueille omaa henkeä ja identiteettiä.

Helsingin kantakaupungin torit ovat suunniteltuja kaupunkitiloja, jotka rakentuvat avoimen tilan ja ympäröivän arkkitehtuurin suhteista ja mahdollistavat avarat näkymät keskellä rakennettua ympäristöä. Niihin kietoutuu kaupungin ja kansakunnan historiaa, merkityksiä ja saavutuksia, mutta ne ovat myös toiminnan ja tapahtumien näyttämöitä. Historiallisesti merkittävät torit ovat myös julkisen taiteen paikkoja, joissa teoksilla on tilaa hengittää. Yhä kasvavassa kaupungissa torit tarjoavat paitsi vapaan kulkemisen reittejä myös pysähtymisten ja satunnaisten kohtaamisten paikkoja. Torit ovat tärkeä osa kaupungin elämää ja kaupunkikulttuuria mahdollistaessaan kaupungin ja kaupunkilaisten tapahtumatoimintaa. Uudistuvan Kaivokadun ja siihen liittyvien muuttuvien liikenneratkaisujen ja istutusten keskellä Rautatientori tarjoaa sekä pysyvyyttä historiallisten merkkirakennusten ja puukujanteiden reunustamana aukiona että monia mahdollisuuksia uusiin tapahtumiin ja kokemuksiin muuntuvana torina, aivan kuten se on toiminut jo yli 150 vuoden ajan.

Rautatientori lähiympäristöineen on kokonaisuudessaan maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. Rautatientori sitä rajaavine rakennuksineen ja Ateneum sivupuistikkoineen muodostavat yhdessä valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön ”Helsingin Rautatientori” (RKY 2009). Rautatientori ja Keskuskatu kuuluvat Helsingin yleisten alueiden historiallisesti arvokkaisiin arvoympäristöihin. Rautatieaseman edusaukio ja sen edustalla oleva Kaivokatu on suojeltu vuoden 2012 asemakaavassa kaupunkikuvan kannalta rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaina ympäristökokonaisuuksina. Suurin osa alueella olevista, Rautatientoria rajaavista rakennuksista on suojeltu asemakaavalla 1990- ja 2000-luvun kuluessa. Rautatieaseman suojelu perustuu Lakiin rakennusperinnön suojelusta ja Ateneum on suojeltu Asetuksella 480/85. Rautatientori ympäristöineen on monella tavalla arvotettu ja sen lähiympäristö on suojeltu jo vuosikymmeniä sitten. Kaivokadun asemakaavaa ryhdyttiin jälleen päivittämään vuonna 2025, mutta Rautatientori ei ole mukana tässä kaavahankkeessa, ja torin osalla onkin edelleen voimassa ensimmäinen asemakaava vuodelta 1875.

Rautatientorin historiasta on laadittu kattava selvitys Rautatientori ja Asema-aukio – Kaupunkirakenne- ja ympäristöhistoriaselvitys (Kaupunkiympäristön julkaisuja 2020:18). Rautatientori on Helsingin vanhimpia julkisia toreja ja aukioita. Rautatientori on piirretty ensimmäisen kerran Senaatin vuonna 1875 vahvistamaan asemakaavaan, vaikka torin rakentaminen alkoikin jo edellisen vuosikymmenen alussa. Torin rakentaminen Kluuvinlahdesta kuivatetulle maalle liittyy keskeisesti vuonna 1862 valmistuneen Helsinki-Hämeenlinna rautatien ja rautatieaseman rakentamiseen. Arkkitehti Carl Albert Edelfeltin suunnitteleman, Helsingin ensimmäisen rautatieaseman valmistumisen jälkeen, kokonaisuuteen kuulunutta viereistä toria reunustamaan suunniteltiin ja rakennettiin erilaisia palveluja matkustajille ja kaupunkilaisille. Rautatien rakentaminen johti myös Helsingin kaupunkikehityksen siirtymiseen Senaatintorin ympäristöstä rautatieaseman ympäristöön ja Rautatientorin muotoutumiseen kaupunkiliikenteen keskukseksi. Torin käytettävyyttä ja kuljettavuutta parannettiin vuonna 1878 toteutetulla kiveyksellä. Rautatientorin symbolinen merkitys kasvoi, kun toria reunustamaan rakennettiin etenkin 1880-luvun lopulta 1900-luvun alkuvuosiin uusia, merkittäviä kulttuuri- ja liikerakennuksia kuten Ateneumin taidemuseo, Hotelli Fennia ja Kansallisteatteri. Uusi arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelema rautatieasema hallintosiipineen valmistui kokonaisuudessaan vuonna 1919. Vanhaa rautatieasemaa pohjoisemmas sijoitettua uutta rautatieasemaa kolmeen eri suuntaan avautuvine sisäänkäynteineen ja niiden edustojen aukiomaisine tiloineen Rautatientori liittyi osaksi laajempaa, toisiinsa limittyvien aukioiden sarjaa. Rautatieaseman ympäristö muodostui kaupungin sisääntuloportiksi ja liikennesolmuksi, jonka liikenneratkaisuja on uudistettu useaan otteeseen vuosikymmenten kuluessa. Vuoteen 1928 asti torilla käytiin myös torikauppaa. Torilla sijaitsevan Aleksis Kiven (1834-1872) pronssinen muistopatsas paljastettiin 10.10.1939.