Ryhmäaloite, Vas, psykiatristen osastohoitopaikkoamäärien lisääminen

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon vasemmistoliiton ryhmäaloitteesta psykiatristen osastohoitopaikkojen lisäämiseksi:

”Aloitteessa todetaan, että Helsingissä on vaikea päästä psykiatriseen osastohoitoon, koska osastohoitopaikkoja on vähennetty ja niitä on liian vähän tarpeeseen ja kasvaneeseen väestömäärään nähden. Sairaalahoidon puute voi pahentaa ja kroonistaa potilaiden oireita sekä kuormittaa potilaan läheisiä. Lisäksi psykiatrista avohoitoa tulisi vahvistaa niin, että se kykenisi hoitamaan myös vaikeimmat tapaukset ja kaksoisdiagnoosipotilaat.

Aloitteessa viitataan kaupunkistrategiaan (2025–2029), minkä mukaan “huolehdimme vahvempaa psykiatrista ja monialaista hoitoa tarvitsevien hoitomahdollisuuksista ja inhimillisen elämän edellytyksistä. Turvaamme psykiatrisen erikoissairaanhoidon saatavuuden avo- ja osastohoidossa.”

Lisäksi viitataan sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan hyväksymään palvelustrategiaan 2026–2029, minkä mukaan “kiinnitämme strategiakauden aikana erityistä huomiota osastohoidon paikkojen riittävyyteen. Varmistamme, että paikkojen määrän kasvu vastaa väestönmäärän kasvua ja palveluntarvetta.”

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esittää aloitteessaan seuraavat toimenpiteet, jotta strategioissa mainitut lupaukset toteutuisivat:

1. Lisätään psykiatrisia osastohoitopaikkoja.

2. Sitoudutaan lisäämään psykiatrisia osastohoitopaikkoja suhteessa väestönkehitykseen.

3. Psykiatrista avohoitoa tulee kehittää niin, että hoito pystyy vastaamaan myös vakavampiin psykiatrisiin sairauksiin.

4. Selvitetään, käännytetäänkö päivystyksestä liian huonokuntoisia, esimerkiksi akuutista itsetuhoisuudesta kärsiviä, potilaita vailla lähetettä osastolle.

5. Selvitetään, kotiutetaanko potilaita liian aikaisin.

6. Panostetaan itsetuhoisen potilaiden hoitoihin ja niiden jatkuvuuteen.

Psykiatrian osastohoito

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että vahvempaa psykiatrista ja monialaista hoitoa tarvitsevien hoitomahdollisuuksista ja inhimillisen elämän edellytyksistä huolehditaan. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon avo- ja osastohoidon sekä välimuotoisten palvelujen saatavuus on turvattu palvelutarpeeseen ja väestömäärään nähden.

Helsingin omassa psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa on 175 psykiatrian sairaansijaa. Sairaalahoito järjestetään Auroran sairaalassa. Tarvittaessa potilaita otetaan sairaalahoitoon lisäpaikoille. Sairaalassa hoidetaan aikuisikäisiä psykiatrista hoitoa tarvitsevia potilaita eri diagnoosiryhmistä. Osa potilaista on tahdosta riippumattomassa hoidossa. Vuosittain psykiatrian avohoidossa hoidetaan noin 25 000 ja sairaalassa noin 2000 eri potilasta.

Toimialalla seurataan tiiviisti psykiatrisen osastohoidon kapasiteetin riittävyyttä. Osastojen täyttöasteen keskiarvo 88,5 prosenttia on pysynyt viime vuosina tasaisena. Tammi–maaliskuussa 2026 täyttöasteen keskiarvo on ollut 86,9 prosenttia. Täyttöasteen optimitaso on 80–90 prosenttia. Potilaat pääsevät kiireelliseen osastohoitoon heti, mikäli potilaan hoidon tarpeesta tehty lääketieteellinen arvio niin edellyttää. Sairaalahoitoon ei ole jonoja.

Osan psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta järjestää HUS-yhtymä (HUS) järjestämissopimuksen mukaisesti. HUS järjestää Helsingin kaupungille vuosittain päivitettävän työnjakosopimuksen perusteella koko HUS-piirin väestölle alueellisesti keskitetyt erityisryhmille tarkoitetut psykiatrian palvelut ja Helsingin kaupungin järjestämän psykiatrisen erikoissairaanhoidon palvelutuotantoa täydentäviä palveluja. HUS järjestää osastohoidon muun muassa syömishäiriöpotilaille, äidinkieleltään ruotsinkielisille, kuuroille, terveydenhuoltohenkilökunnalle ja ikääntyneille. Vuosittain HUSin psykiatrisessa osastohoidossa hoidetaan noin 400 aikuisikäistä helsinkiläistä.

Osastopaikkojen määrän kehitys

Psykiatrian sairaalatoiminnassa aloitettiin keväällä 2016 psykoosipotilaiden hoitokokonaisuuden kehittäminen potilaiden tarvetta vastaavaksi muuttamalla ympärivuorokautisia osastohoitopaikkoja asumiskuntoutustoiminnaksi ja päiväosastotoiminnaksi lisäten samalla resursseja potilasryhmän intensiiviseen ja liikkuvaan avohoitoon sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymän (15.12.2015 § 375) käyttösuunnitelman mukaisesti. Muutosten jälkeen osastopaikkamäärä oli 214. Muutoksen taustalla oli tarve parantaa psykoosipotilaiden kuntoutumisen ja asumisen edellytyksiä sekä hallita sairaalahoidon epätarkoituksenmukaista kysyntää ja kustannuksia. Asumispalveluprosessin tehostamisesta huolimatta psykiatrisessa sairaalahoidossa odotti koko ajan keskimäärin noin 40 potilasta erityyppiseen tuettuun asumiseen. Mielenterveysasiakkaiden asumisyksiköihin oli noin 200 asiakkaan jono. Lukumäärään sisältyy sairaalassa asumispaikkaa odottavat ja sairaalan ulkopuolella asumispaikkaa odottavat.

Sairaalatoiminnan muutosprosessia jatkettiin vuoden 2021 alussa muuttamalla 30 psykiatrian osastopaikkaa mielenterveyskuntoutujien asumiskuntoutuspaikoiksi. Muutoksen jälkeen Auroran psykiatrian osastopaikkamäärä oli 184. Muutos vastasi omalta osaltaan kaupunginvaltuuston 10.6.2020 § 157 edellyttämään selvitykseen mahdollisuudesta laatia toimenpidesuunnitelma siitä, miten mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden jonot saadaan puretuksi ennen osastotoimintojen siirtymistä Laakson yhteissairaalaan.

Helsingin psykiatriasta Laakson yhteissairaalaan suunniteltiin siirtyvän 175 osastopaikkaa. Sairaalahoidon kapasiteetti arvioitiin tällä sairaansijamäärällä riittäväksi, eikä muutoksen arvioitu vähentävän Helsingin kykyä vastata akuuttiin psykiatrisen sairaalahoidon tarpeeseen. Muutos oli osa mielenterveyskuntoutujien asumisen jonojen purkamisen toimenpidesuunnitelmaa ja mahdollisti asumispalvelujen toiminnan ja vaikuttavuuden kehittämisen Helsingin strategian mukaisesti.

Laakson yhteissairaalan hankesuunnitelman mukainen yhdeksän (9) osastohoitopaikan vähentäminen tehtiin 1.4.2023. Psykiatrian sairaalatoiminnat siirtyvät Laaksoon toukokuussa 2027. Helsingin psykiatriaan tulee Laaksossa kymmenen (10) osastoa, joissa on yhteensä 175 osastohoitopaikkaa ja näiden lisäksi 12 tarvittaessa käyttöön otettavaa lisäpaikkaa. Paikkojen enimmäismäärä on näin ollen 187.

Palvelurajat ylittävä psykiatrinen hoito

Helsinki järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut asiakkaille integroidusti terveys- ja hyvinvointikeskustoimintamallin mukaisesti. Toimintamalliin sisältyy monialainen hoidon ja palvelun suunnittelu, toteutus ja arviointi, johon osallistuvat muun muassa perusterveydenhuolto, psykiatria, päihdepalvelut, asumisen tuki, maahanmuuttopalvelut, lastensuojelu ja muut sosiaalipalvelut.

Psykiatrinen hoito perustuu lääketieteelliseen näyttöön ja uusimpiin kansallisiin ja kansainvälisiin hoitosuosituksiin. Myös vaikeimmissa psykiatrisissa häiriöissä hoidon ja kuntoutuksen painopiste tulee olla avohoidossa. Erityistä tukea tarvitseville potilaille on tarjolla yhä kattavammin kotiin vietäviä, tehostettuja välimuodon palveluja sekä päiväosastotoimintaa (mielialahäiriöpalvelujen päiväyksikkö). Sairaalahoitojaksot ovat perusteltuja erityistilanteissa, joissa potilas ei sairautensa vuoksi tilapäisesti selviydy avohoidossa edes tiiviiden palvelujen tukemana, mutta sairaalahoidon tavoitteena on silloinkin tilanteen vakauttaminen niin, että potilaan kuntoutuminen voi jatkua avohoidossa ja omassa kotiympäristössään.

Psykiatrian henkilöstön käyttöön on keväällä 2025 laadittu opas itsemurhavaarassa olevan potilaan arvioinnista ja hoitamisesta. Oppaan keskeisenä tavoitteena on ollut vahvistaa ammatillista osaamista, parantaa riskitekijöiden tunnistamista sekä yhtenäistää hoitokäytäntöjä potilasturvallisuuden varmistamiseksi. Itsetuhoisuuden arviointi perustuu lääketieteelliseen ja kliiniseen arvioon. Käypä hoito -suosituksen mukaisesti valtaosa itsemurhaa yrittäneistä potilaista voidaan hoitaa avohoidossa, mikä korostaa huolellisen riskinarvion ja oikea-aikaisen, yksilöllisesti mitoitetun hoidon merkitystä. Hoidossa huomioidaan potilaan läheiset ja muu verkosto, ja heidät otetaan potilaan suostumuksella mukaan hoitoon.

Mielialahäiriö- ja psykoosipalvelujen liikkuva avohoito täydentää palvelujärjestelmää tarjoamalla tehostettua tukea tilanteissa, joissa perinteinen avohoito ei ole riittävä, mutta sairaalahoito ei ole välttämätöntä. Mikäli itsemurhavaara arvioidaan korkeaksi eikä potilaan turvallisuutta voida riittävästi varmistaa avohoidon keinoin, potilaan akuuttihoito toteutetaan sairaalassa.

Myös erityispotilasryhmät, kuten korkean väkivaltariskin potilaat on huomioitu Helsingin psykiatriassa. Erityishoidon poliklinikka tekee etsivää ja kotiin vietävää työtä erityisesti kaksoisdiagnoosipotilaiden ja muiden heikosti hoitoonsa sitoutuvien korkean riskin potilaiden kanssa. Helsingin psykiatria on vielä tänä keväänä vahvistanut psykiatrisesti vaikeimmin oireilevien, hoidollisesti haasteellisimpien potilasryhmien sairaalahoidon ja –kuntoutuksen kapasiteettia avaamalla laajennetun, 21 paikkaisen erityishoidon osaston Auroran sairaalassa 4.5.2026. Helsingin psykiatria myös tiivistää jatkossa entisestään yhteistyötä päihdepalvelujen kanssa tarjoamalla opioidiriippuvaisille potilaille mahdollisuutta korvaushoitopäätöksen tekemiseen ja tukihoidon aloittamiseen jo sairaalahoidon aikana, jotta siirtymä opioidikorvaushoitoon tapahtuu saumattomasti, kun sairaalahoidon tarve on päättynyt. Myös C-hepatiitin hoitoa aletaan jatkossa tarjota psykiatrian sairaalapalveluissa.

Potilaan sairaalahoidon tarve arvioidaan aina lääketieteellisin perustein, mikä saattaa erota potilaan tai omaisten omasta toiveesta tai käsityksestä sairaalahoidon tarpeesta. Potilaan sairaalahoitojakson pituus suunnitellaan ja toteutetaan aina yksilöllisesti ja mahdollisuuksien mukaan yhdessä potilaan läheisverkoston ja avohoidon työntekijöiden kanssa. On myös huomioitavaa, että sairaalahoitojaksojen pituus vaihtelee merkittävästi hoidettavan sairauden ja potilaan oirekuvan mukaan. Vuonna 2025 potilaiden hoitojaksojen keskimääräinen kesto oli noin 22 vuorokautta. Vaihteluväli ensilinjan, mielialahäiriö- ja psykoosipalveluiden akuuttiosastoilla oli 1,75–52 vuorokautta, kuntoutusosastolla enimmillään 128 vuorokautta. Tietyn potilasryhmän hoidossa käytetyt niin sanotut turvavuorokaudet ovat vielä tätäkin lyhyempiä, ja perustuvat tutkittuun lääketieteelliseen tietoon ja kansalliseen Käypä hoito -suositukseen.

Osa potilaista siirtyy sairaalasta avohoitoon asteittain tehostettujen ja liikkuvien palvelujen tuella. Potilaan hoitotiimillä on käytössään kotiutuksen tarkistuslista, jonka avulla varmistetaan potilaan turvallinen kotiuttamisen prosessi ja suunnitellaan hoitoketjuyhteistyö sairaalahoidon jälkeen avohoitoon. Adherenssityöntekijät tukevat potilaan sitoutumista hoitoon ja hoidon jatkuvuutta avohoidon puolelta. Hoidon turvaaminen ja toteuttaminen potilaan omassa elinympäristössä varmistaa potilaan toimintakyvyn ja sosiaalisten suhteiden säilymistä. Avohoidon toipumisorientaatiomallissa painopiste on oireiden hallinnassa sekä toimintakyvyn ja osallisuuden tukemisessa.

Meilahden sairaalan psykiatriseen päivystykseen voi hakeutua ilman lähetettä ympäri vuorokauden. Helsingin psykiatrinen päivystys eroaa muista päivystyksistä siten, että arvio tapahtuu suoraan psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa eikä vasta yleislääketieteen päivystäjän arvion perusteella. Potilasohjauksen kriteerit on sovittu lähettävien tahojen kanssa.

Mikäli psykiatrisessa päivystyksessä ei todeta välitöntä sairaalahoidon tarvetta, on päivystyksestä mahdollisuus varata potilaalle akuutti vastaanottoaika seuraavalle arkipäivälle potilaan omalle poliklinikalle. Välimuotopalveluiden osallistaminen päivystystilanteeseen on viime vuosina kehitetty keinoksi vähentämään tarpeetonta sairaalahoitoa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että liikkuvat työryhmät voidaan kutsua mukaan päivystysarvioon ja potilas voidaan ohjata suoraan päivystyksestä välimuotopalvelujen tehostetun tuen piiriin.

Potilaiden omaisia ja läheisiä tavataan sairaalahoitojaksojen aikana, mikäli potilas antaa tähän luvan. Potilaiden omaisille ja läheisille tarjotaan tukea ohjaamalla heitä myös kolmannen sektorin palveluihin, kuten Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami ry:n ja MIELI Suomen Mielenterveys ry:n Itsemurhien ehkäisykeskuksen palveluihin.

Helsingin psykiatria pyrkii jatkuvasti kehittämään toimintaansa potilaslähtöisemmäksi ja helsinkiläisten tarpeita yhä paremmin vastaavaksi. Avohoidon ja välimuotopalvelujen voimakasta laajentamista ei ole perusteltua ajatella toteutettavan sairaalapalvelujen kustannuksella vaan panostuksena potilaiden laadukkaaseen, korkealaatuiseen ja inhimilliseen hoitoon ja kuntoutukseen. Psykiatristen pitkäaikaissairauksien hoidossa osallisuudella ja vertaistuella on aivan keskeinen merkitys ja kokemusasiantuntijatoiminta on Helsingin psykiatriassa vakiintunutta ja laajamittaista. Omaksi toiminnaksi vakiinnutettua on myös IPS (Individual Placement and Support eli Sijoita ja valmenna!) -työhönvalmennus, jonka avulla merkittävä osa pitkäaikaissairaista potilaista pystytään kuntouttamaan takaisin työelämään. Välimuotopalveluja ei pidä nähdä sairaalahoidon vaihtoehtona tai sairaalapaikkojen korvaajana, vaan nimenomaan tehostettuna tukimuotona, jonka tavoitteena on toisaalta estää potilaan voinnin heikkeneminen sairaalahoitoa vaativaksi ja toisaalta tukea potilasta takaisin avohoidon palveluihin sairaalahoidon jälkeen. Panostamalla avohoidon- ja välimuotopalveluihin Helsinki on onnistunut pitämään sairaalaosastojen kuormituksen kohtuullisena ja siten osoittanut nykyisten sairaansijojen riittävyyden, eikä Helsingissä näin ollen ole tällä hetkellä tarvetta psykiatristen osastopaikkojen lisäämiselle esitetyllä tavalla.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Mielenterveyden tukeminen sekä psykiatristen sairauksien hoito ja näihin liittyvä kuntoutus on laaja porrastettu kokonaisuus, joka käsittää erilaiset ennaltaehkäisevät ja matalan kynnyksen palvelut sekä avo-, välimuotoiset ja sairaalapalvelut yhdistettyinä muihin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin mukaan lukien perusterveydenhuolto ja päihdepalvelut. Palveluita järjestetään joustavasti. Palveluiden järjestämisessä korostuvat hoidon oikea-aikaisuus, jatkuvuus, saavutettavuus sekä palveluketjujen sujuvuus eri toimijoiden välillä. Potilaiden hoidossa sovelletaan sosiaali- ja terveysministeriön hoidon porrastuksen kriteerien, Käypä hoito -suositusten ja tarpeenmukaisen hoidon periaatteita.”

Kaupunginkanslia on pyytänyt sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan lausuntoa kaupunginhallitukselle vasemmistoliiton ryhmäaloitteesta psykiatristen osastohoitopaikkojen lisäämiseksi. Lausuntoa on pyydetty 29.5.2026 mennessä.