Määräyksen antaminen terveyshaitan poistamiseksi osoitteessa Soraharjuntie 2, Helsinki

Helsingin kaupungin ympäristöterveysyksikön päällikkö päätti osoitteessa Soraharjuntie 2, Helsinki, sijaitsevan asuinhuoneiston ********** terveyshaitan poistamisesta seuraavaa.

Päätökseen velvoitettu

Asunto Oy Kiviportintie 46–48, Soraharjuntie 2, 00950 Helsinki

Ympäristöterveysyksikön päällikön ratkaisu

Ympäristöterveysyksikön päällikkö määrää terveydensuojelulain (763/1994) 27 §:n nojalla Asunto Oy Kiviportintie 46–48 (jäljempänä asunto-osakeyhtiö) ryhtymään toimenpiteisiin eteisen mikrobiperäisen hajun syyn selvittämiseksi ja terveyshaitan poistamiseksi asuinhuoneistossa ********** (jäljempänä asunto).

Toimenpiteet terveyshaitan poistamiseksi on tehtävä 31.1.2026 mennessä.

Vireilletulo

Osoitteessa Soraharjuntie 2 ********** sijaitsevan asunnon terveyshaittaepäily on tullut vireille ympäristöpalveluihin 7.11.2024, koska asunnon osakas pyysi ympäristöpalveluita tekemään asunnontarkastuksen mikrobiperäisen hajun aiheuttaman terveyshaittaepäilyn takia.

Tarkastukset

Ympäristöterveysyksikkö on tehnyt asunnontarkastukset 5.2.2025,
14.7.2025 sekä 29.9.2025. Ensimmäisellä ja viimeisellä tarkastuskäynnillä asunnon eteisessä on havaittu mikrobiperäinen haju.

Tarkastuksella 5.2.2025 eteisessä todettiin lievä mikrobiperäinen haju, joka mahdollisesti tuli rappukäytävästä asuntoon, koska rappukäytävässä oli selvä mikrobiperäinen haju. Muissa tiloissa ei havaittu hajua, mutta kun tarkastukselle osallistuneet menivät hetkeksi parvekkeelle ja palasivat sisään, eteisessä oli ulko-oven lähettyvillä havaittavissa edelleen lievä mikrobiperäinen haju. Tarkastuskertomukseen kirjattiin, että asiassa tulee tehdä lisäkäyntejä terveyshaitan arviointia varten.

Tarkastuksella 14.7.2025 ei havaittu mikrobiperäistä hajua kulkeutuvan asuntoon.

Tarkastuksella 29.9.2025 eteisessä todettiin jälleen mikrobiperäinen haju, joka mahdollisesti tuli rappukäytävästä asuntoon, koska rappukäytävässä oli selvä mikrobiperäinen haju. Muissa tiloissa ei havaittu hajua, mutta kun tarkastukselle osallistuneet menivät hetkeksi parvekkeelle ja palasivat sisään, eteisessä oli ulko-oven lähettyvillä havaittavissa tällä kertaa selvä mikrobiperäinen haju.

Yhtiötä on suositeltu ensimmäisen tarkastuksen jälkeen tekemään toimia porrashuoneen hajuhaitan poistamiseksi sekä huolehtimaan, että hajua ei kulkeudu asuntoihin sisään.

Yhtiötä on kehotettu viimeisimmän tarkastuksen jälkeen ryhtymään toimenpiteisiin asunnossa todetun mikrobiperäisen hajun ja siihen liittyvän terveyshaitan selvittämiseksi ja poistamiseksi.

Kuuleminen

Koska asunto-osakeyhtiö ei ole noudattanut kehotusta eikä tutkimuksia tai korjaustoimenpiteitä ole tehty, ympäristöterveysyksikkö on kuullut 9.10.2025 asunto-osakeyhtiötä ja osakasta.

Yhtiö tai osakas eivät ole antaneet vastinetta määräaikaan 31.10.2025 mennessä.

Terveydensuojeluasetuksen (1280/1994) 17.2 §:n mukaan ennen terveydensuojelulain 27 ja 51 §:n mukaisen kiellon tai määräyksen antamista kunnan terveydensuojeluviranomaisen on varattava asunnon tai muun oleskeluun käytettävän tilan omistajalle ja haltijalle sekä sille, jonka menettely tai toimenpide on syynä todettuun epäkohtaan, tilaisuus tulla kuulluksi.

Ympäristöterveysyksikön päällikkö harkitsi korjausmääräyksen antamista tarkastuksien perusteella.

Korjausmääräys koskee eteisen mikrobiperäistä hajua, jonka johdosta on ryhdyttävä toimenpiteisiin mikrobiperäisen hajun syyn selvittämiseksi ja terveyshaitan poistamiseksi. Haitta on korjattava riittävältä laajuudelta siten, että mahdollisista mikrobivaurioista aiheutuva haitta sisäilmaan poistuu.

Terveydensuojelulain 1 §:n mukaan terveyshaitalla tarkoitetaan ihmisessä todettavaa sairautta, muuta terveydenhäiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä.

Terveydensuojelulain 26 §:n mukaan asunnon ja muun sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa tai sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa.

Terveydensuojelulain nojalla tehtävään asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisten olosuhteiden valvontaan sovelletaan sosiaali- ja terveysministeriön asetusta asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015), jäljempänä asumisterveysasetus. Kyseisen asetuksen fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia altistumistekijöitä koskevia vaatimuksia
ja niiden toimenpiderajoja sovelletaan tehtäessä terveydensuojelulain 27 tai 51 §:ssä tarkoitettuja päätöksiä ja määräyksiä (asumisterveysasetus 1.1 §).

Asumisterveysasetuksen 3.1 §:n mukaan terveyshaitta on arvioitava kokonaisuutena siten, että altisteen toimenpiderajaa sovellettaessa otetaan huomioon altistumisen todennäköisyys, toistuvuus ja kesto, mahdollisuudet välttyä altistumiselta tai poistaa haitta sekä poistamisesta aiheutuvat olosuhteet ja muut vastaavat tekijät.

Asumisterveysasetuksen 20.1 §:n mukaan toimenpiderajan ylittymisenä pidetään korjaamatonta kosteus- tai lahovauriota, aistinvaraisesti todettua ja tarvittaessa analyyseillä varmistettua mikrobikasvua rakennuksen sisäpinnalla, sisäpuolisessa rakenteessa tai lämmöneristeessä silloin, kun lämmöneriste ei ole kosketuksissa ulkoilman tai maaperän kanssa, taikka mikrobikasvua muussa rakenteessa tai tilassa, jos sisä-
tiloissa oleva voi sille altistua.

Terveydensuojelulain 49.1 §:n mukaan asunnon ja muun oleskelutilan tutkimuksia ja selvityksiä tämän lain mukaista viranomaisvalvontaa varten tekevällä ulkopuolisella asiantuntijalla tulee olla tarvittava pätevyys terveyshaittaa aiheuttavien kemiallisten, fysikaalisten ja biologisten tekijöiden selvittämiseksi.

Mittaukset, tutkimukset ja selvitykset on tehtävä sekä näytteet otettava luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Asumisterveysasetuksen 21 §:ssä on säädetty pätevyysvaatimukset rakennusten kosteus- ja homevaurioihin sekä sisäilmaongelmiin liittyville ulkopuolisille asiantuntijoille.

Terveydensuojelulain 49 a.1 §:n mukaan kyseisen lain ja sen nojalla annettujen säännösten edellyttämät viranomaisille tarkoitetut tutkimukset on tehtävä Ruokaviraston hyväksymässä laboratoriossa.

Terveydensuojelulain 27 §:n mukaan, jos asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyy melua, tärinää, hajua, valoa, mikrobeja, pölyä, savua, liiallista lämpöä tai kylmyyttä taikka kosteutta, säteilyä tai muuta niihin verrattavaa siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oleskelevalle, toimenpiteisiin haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi on
ryhdyttävä viipymättä. Jos haitta aiheutuu asuinhuoneiston tai muun oleskelutilan rakennuksen rakenteista, eristeistä tai rakennuksen omistajan vastuulla olevista perusjärjestelmistä, haitan poistamisesta vastaa rakennuksen omistaja, ellei muualla laissa toisin säädetä. Jos terveyshaitta aiheutuu kuitenkin asunnon tai muun oleskelutilan käytöstä, joka
ei ole tavanomaista, terveyshaitan poistamisesta vastaa asunnon tai muun oleskelutilan haltija. Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa sen, jonka vastuulla haitta on, ryhtymään viipymättä tarvittaviin toimenpiteisiin terveyshaitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi.

Helsingin hallintosäännön II osan 2 luvun 10 §:n mukaan Helsingin kaupungin terveydensuojeluviranomaisena toimii kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto. Ympäristö- ja lupajaosto on siirtänyt edelleen toimivaltansa terveydensuojelulain 27 §:n mukaisissa päätöksissä ympäristöterveysyksikön päällikölle (Ympäristö- ja lupa-
jaosto 8.6.2023 § 110).

Asunnossa on havaittu mikrobiperäistä hajua, mutta taloyhtiö ei ole ryhtynyt korjaustoimenpiteisiin kohtuullisessa ajassa, vaikka terveyshaitta on ollut sen tiedossa.

Velvoite on kohdistettu asunto-osakeyhtiölle, koska terveyshaitta aiheutuu rakennuksen omistajan vastuulla olevista rakenteista. Asunto-osakeyhtiöllä on oikeudellinen ja tosiasiallinen mahdollisuus noudattaa päävelvoitetta. Asunnon sisäilmassa on havaittu mikrobiperäinen haju (liitteet 1 ja 3). Terveyshaitta ja asunto-osakeyhtiön vastuu sen poistamisesta on ollut asunto-osakeyhtiön tiedossa pitkään, mutta korjaavia toimenpiteitä terveyshaitan poistamiseksi ei ole tehty. Velvoitteen täyttämiseksi annettu määräaika on kohtuullinen, mahdollisen terveyshaitan luonne ja laajuus huomioon ottaen.

Todetut olosuhteet ylittävät asumisterveysasetuksen 20.1 §:n toimenpiderajat, ja asumisterveysasetuksen 3 §:n mukaisen haitan kokonaisarvioinnin perusteella asunnon olosuhteiden katsotaan aiheuttavan terveydensuojelulain 1 §:n mukaista terveyshaittaa.

Päätöksen tiedoksianto

Päätös toimitetaan velvoitetulle saantitodistuksella ja muille asianosaisille postitse tavallisena tiedoksiantona.

Sovelletut oikeusohjeet

Terveydensuojelulaki (763/1994) 1, 26, 27, 49 ja 49a §
Terveydensuojeluasetus (1280/1994) 15 ja 17 §
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilanterveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015), asumisterveysasetus 3, 20 ja 21 §
Hallintolaki (434/2013) 34 ja 43 §