Strategiakausi 2025-2029, vaikuttavuusmittarit, kaupunginkanslia

Kaupunginhallitus hyväksyy liitteen 1 mukaiset mittarit kaupunkistrategian vaikuttavuusmittareiksi.

Lisäksi kaupunginhallitus kehottaa keskushallintoa ja toimialoja sekä tytäryhteisöjä ottamaan mittarit huomioon vuoden 2026 toiminnan suunnittelussa sekä vuosien 2027–2029 talousarvioiden tavoitteita, toimenpiteitä ja toiminnan mittaamista valmisteltaessa.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 27.8.2025, 183 § kaupunkistrategian vuosiksi 2025–2029. Samalla kaupunginvaltuusto päätti, että strategian toteuttamista arvioidaan ja seurataan osana vuosittaista talouden ja toiminnan seurantaa sekä kaupunginvaltuuston arviointikeskusteluin valtuustokauden puolivälissä ja lopussa.

Strategian toimenpiteiden etenemistä kaupungin palveluissa seurataan talousarvion ennusteissa sitovien tavoitteiden, muiden tavoitteiden ja toiminnan raportoinnin kautta kaupunginhallituksessa, lautakunnissa ja johtokunnissa sekä viranhaltijaorganisaatiossa. Pidempiaikaista vaikuttavuutta seurataan vaikuttavuusmittareilla kaupungin verkkosivuilla.

Vaikuttavuusmittarit pohjautuvat kaupunkistrategian keskeisiin tavoitteisiin. Mittareiden valmistelua on seurattu kaupungin johtoryhmässä (26.8. ja 9.9.2025). Vaikuttavuusmittareita käsiteltiin kaupunginhallituksen aamukoulussa 10.11.2025, 725 §.

Vaikuttavuusmittareiden valmistelusta on vastannut kaupunginkanslian strategiaosasto.

Kaupunkistrategian vaikuttavuusmittarit

Verkkosivuilla julkaistavan strategiamittariston kautta tuotetaan kaupunkilaisille, kaupungin henkilöstölle ja johdolle läpinäkyvää seurantatietoa kaupunkistrategian etenemisestä.

Mittarit kattavat kaupunkistrategian painopisteiden ja kivijalkojen lisäksi asiakaskokemuksen mittaamisen osalta myös tapamme toimia -osion.

Kaikki strategiamittarit perustuvat säännöllisesti saatavissa oleviin tutkimusaineistoihin tai tilastoihin. Näin ollen useimmista mittareita on saatavilla vertailukelpoista tietoa myös useilta edellisiltä vuosilta. Mittareita valittaessa on kiinnitetty huomiota mittareiden taustalla olevien tietolähteiden laadukkuuteen ja tiedon keruun jatkuvuuteen. Mittareista kaksitoista on samoja kuin edeltävällä strategiakaudella.

Mittareiden sisältö suhteessa kaupunkistrategiaan

Kaupunkistrategian vaikuttavuusmittareilla seurataan strategian painopisteiden ja kivijalkojen keskeisten tavoitteiden etenemistä koko kaupungin tasolla. Vaikuttavuusmittarit on johdettu kaupunkistrategiassa mainituista keskeistä tavoitteista ja kirjauksista.

Kaupunkistrategian viihtyisät ja yhteisölliset naapurustot -painopisteen mittareilla seurataan asukkaiden kokemuksia asuinalueensa viihtyisyydestä, siisteydestä ja palveluiden riittävyydestä. Lisäksi seurataan kokemusta asuinalueeseen kuulumisesta. Näillä mittareilla seurataan kyseisen painopisteen kirjauksia hyvässä naapurustossa yhdistyvistä tekijöistä sekä kaupunkilaisten kiinnittymistä osaksi Helsinkiä ja helsinkiläisyyttä.

Kaupunkistrategian Helsingissä jokainen voi hyvin -painopisteen mittarit kuvaavat asuinalueiden eriytymisen ja väestön hyvinvointiin liittyvien tekijöiden kehitystä. Osa mittareista mahdollistaa väestöryhmittäisen seurannan: syrjäytymisriskissä olevia nuoria sekä varhaiskasvatukseen osallistuvia lapsia tarkastellaan kieliryhmittäin (kotimaan- ja muunkieliset). Liikkumissuosituksien toteutumista seurataan ikäryhmittäin. Näiden lisäksi painopisteen mittareina ovat yleinen elämänlaadun kokemus, nuorten huumausainekuolleisuus ja asunnottomuus. Kaupunkistrategian tavoitteena on saada nuorten huumekuolemat laskuun ja asunnottomuus poistettua vuoteen 2030 mennessä.

Kaupunkistrategian Sujuva arki ja toimivat palvelut -painopisteessä mittarit kohdistuvat kaupungin keskeisiin palveluihin: lähikoulun valinneisiin, hoitoon pääsyn toteutumiseen, joukkoliikenteen matkustajamääriin, kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuksiin sekä lasten harrastamiseen. Kaupunkistrategiassa kiinnitetään erityistä huomiota peruskoulun vahvistamiseen. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala kehittää vuoden 2026 aikana lukutaidon kehittymistä kuvaavan mittarin, joka tullaan lisäämään osaksi Sujuva arki ja toimivat palvelut -painopisteen strategiamittareita.

Luontoa kunnioittava ja vetovoimaa tukeva kaupunkikehitys -painopisteen luontoon ja ympäristöön liittyviä vaikuttavuusmittareita ovat latvuspeittävyyden määrä ja viheralueiden saavutettavuus. Kaupunkistrategian yhtenä tavoitteena on puiden ja latvuspeittävyyden lisääminen ja se, että kaikilla asukkailla on kohtuullinen etäisyys viheralueelle tai vesistölle. Lisäksi kyseisen painopisteen mittareilla seurataan asuntotuotantoa sekä asuntotonttiluovutusten rakennusoikeuksien kehitystä kerros- ja pientalotonteilla.

Elämää, elinvoimaa, osaamista ja kasvua -painopisteen mittareilla seurataan työllisyyden, työttömyyden ja työpaikkojen kehitystä. Helsingin keskustaan liittyvänä mittarina on keskustan kävijämäärät. Matkailun ja tapahtumallisuuden osalta mittareissa tarkastellaan rekisteröityjä yöpymisiä Helsingissä sekä tapahtumien ja kongressien määriä. Painopisteen yhtenä tavoitteena on kehittää matkailun ympärivuotisia edellytyksiä ja varmistaa riittävät paikat isoille kongresseille.

Kaupunkistrategian talous -kivijalan mittarina ovat käyttötalousmenojen kokonaiskasvu sekä kaupungin verorahoitteiset vastuut asukasta kohden. Kivijalassa todetaan, että kaupunki sitoutuu Helsingin talouden kestävyysperiaatteeseen.

Ilmasto ja luonto -kivijalassa todetaan, että kaupunki tavoittelee päästöjen vähentymistä 85 prosentilla vuoteen 2030 vuoden 1990 tasosta ja saavuttaa nettonollapäästöt vuoteen 2040 mennessä. Kivijalan mittarina ovat suorat hiilidioksidipäästöt (scope 1 ja 2). Luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta ei ole erillistä vaikuttavuusmittaria, mutta siitä tuotetaan strategian seurantaraportointiin kooste luonnon monimuotoisuuden seurannassa kertyvien havaintojen pohjalta.

Henkilöstö ja johtaminen -kivijalan mittareissa seurataan työntekijäkokemusta sekä johtamisen ja työelämän laatua henkilöstökyselyiden tietojen pohjalta.

Turvallisuuden ja varautumisen kivijalassa todetaan, että Helsinki varmistaa asukkaidensa ja kaupungin turvallisuuden kaikissa olosuhteissa. Mittareina ovat kaupunkilaisten turvallisuuden kokemus sekä tietoon tulleiden rikosten määrä suhteessa asukaslukuun.

Strategian tapamme toimia -osiota seurataan mittaamalla asiakaskokemusta NPS-suositteluindekseillä, joiden tiedot toimialat ja kanslia toimittavat kaupungin tilinpäätökseen. Lisäksi yrityskokemuksen seurantaan kehitetään mittari, joka tullaan lisäämään osaksi vaikuttavuusmittaristoa.

Kaikki valittavat mittarit sekä tarkemmat kuvaukset mittareista, tietolähteistä, päivitystiheydestä ja suhteesta strategiakirjauksiin löytyvät liitteestä 2.

Kaupunginhallitus 12.01.2026 § 16

Päätös

Käsittely

15.12.2025 Pöydälle

Esittelijä

Lisätiedot

Ari Jaakola, Tilasto- ja tietopalvelupäällikkö
puhelin: 09 310 43608, ari.jaakola@hel.fi

Lauri Menna, Kaupunginsihteeri
puhelin: 09 310 36012, lauri.menna@hel.fi

Hanna Laine, Yhteysjohtaja
puhelin: 09 310 77710, hanna.e.laine@hel.fi

Päätös tullut nähtäväksi 28.01.2026

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.