Oikaisuvaatimus, rakennuslupa, päätös 4.12.2025 § 1879, Laajasalo

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päättää jättää tutkimatta ********** tekemän oikaisuvaatimuksen rakennusvalvontapalveluiden itäisen lupayksikön tiimipäällikön rakentamislupapäätöksestä 4.12.2025 § 1879.

Tämä päätös annetaan tiedoksi kuuluttamalla Helsingin kaupungin verkkosivuilla.

Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva rakentamislupapäätös

Rakennusvalvontapalveluiden itäisen lupayksikön tiimipäällikkö on antamallaan päätöksellä 4.12.2025 § 1879 myöntänyt hakemuksesta rakentamisluvan 5–6‑kerroksisen, kaksiporrashuoneisen asuinkerrostalon ja kahdeksan energiakaivon rakentamiselle sekä pihajärjestelyille Laajasalon kaupunginosassa sijaitsevalle kiinteistölle 91-49-72-26 (Koirasaarentie 24). Samalla päätöksellä on myönnetty rakentamislain (RakL) 78 §:n mukainen aloittamisoikeus rakennustyön suorittamiseen valmiiksi ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta.

Rakennuspaikka sijoittuu voimassa olevaan asemakaavaan (nro 12548) merkitylle asuinkerrostalojen korttelialueelle (AK). Rakentamisluvan yhteydessä on myönnetty RakL 59 §:n mukaisia vähäisiä poikkeamisia. Poikkeamiset koskevat muun muassa asemakaavan mukaista asuinkerrosalan enimmäismäärän ylitystä (yht. 49 kem² eli 1,6 % kerrosalasta), liiketilojen kerrosalan vähimmäismäärän alitusta (yht. 71 kem² eli 23,7 % kerrosalasta), rakennusalaa koskevia vähäisiä ylityksiä sekä piha‑alueen autopaikkojen sijoittumista noin 1,79 metriä asemakaavassa likimääräiseksi merkityn pysäköintialueen eteläpuolelle. Poikkeamiset ja niiden perustelut ilmenevät kokonaisuudessaan päätösehdotuksen liitteenä olevasta rakentamislupapäätöksestä.

Rakennuspaikan naapurit kuultiin luvanhakuvaiheessa. Lupapäätöksen mukaan naapurikiinteistön (91-49-72-13) haltija on esittänyt hakemuksesta ja siihen sisältyvistä poikkeamisista huomautuksen. Huomautuksessa on muun ohella vastustettu autopaikkojen sijoittamista asemakaavassa osoitetusta pysäköimispaikan likimääräisestä sijainnista poikkeavalla tavalla. Lisäksi on katsottu, että hankkeen rakennusmassa on ylimitoitettu ja aiheuttaa naapurikiinteistölle varjostusta sekä näkösuojan ja yksityisyyden heikkenemistä. Huomautuksessa on esitetty kiinteistöjen rajalle rakennettavaksi aita ja istutettavaksi havuaitaus asuntopihojen suojaamiseksi. Edelleen on todettu, ettei parvekkeita, kattoterasseja tai suuria ikkunoita tulisi sijoittaa naapurikiinteistön suuntaan.

Hakija on toimittanut luvanhakuvaiheessa vastineen naapurihuomautukseen. Vastineessa on todettu muun ohella, että kaavakartassa autopaikkojen sijainti on esitetty likimääräiseksi ja että autopaikat on sijoitettu tähän nähden siten, että jalankulkureitti on turvallinen. Vastineessa on todettu lisäksi, että kerrostalo on asemakaavan mukainen ja sijoittuu naapurikiinteistöllä olevien rivitalojen pohjoispuolelle, joten se ei aiheuta niille varjostusta. Vastineen mukaan rakennukseen suunniteltu kattoterassi on asemakaavavaatimus, eikä asemakaavassa ole rajoitteita parvekkeiden tai ikkunoiden sijoittamiselle pihan puolelle.

Kiinteistöjen välisen aidan ja istutusten osalta vastineessa on todettu, että asemakaava ei edellytä tonttien rajaamista aidalla tai huomautuksen mukaisia toimia naapurin pihojen näkösuojaukseen. Lähimpien asuntopihojen kohdalla pihasuunnitelmassa on esitetty sekä suuria säilytettäviä puita että istutettavia puita. Aluetta on käsitelty hengeltään metsäisenä vyöhykkeenä ilman puutarhamaisia elementtejä, mutta asuntopihojen kohdalle voidaan tarvittaessa toteuttaa aidanne.

Rakennushankkeeseen ryhtyvä on sittemmin hakenut oikaisuvaatimuksen kohteena olevaa lupapäätöstä koskevaa muutoslupaa (LP-091-2026-00680). Muutoslupaa koskevassa hakemuksessa on pyydetty poistamaan alkuperäisen päätöksen lupaehto, jonka mukaan rakennustyötä ei saa aloittaa ennen pitkäaikaisen tontinvuokrasopimuksen solmimista. Kyseinen lupaehto on ristiriidassa alkuperäisessä päätöksessä myönnetyn aloittamisoikeuden kanssa, eikä myönnettyä aloittamisoikeutta voida tosiasiallisesti hyödyntää ilman lupaehtoa koskevaa muutosta. Muutoslupahakemuksessa on haettu myös aloittamisoikeutta.

Muutoslupaa koskeva päätös on annettu 11.2.2026. Selkeyden vuoksi todettakoon, että nyt käsiteltävänä oleva oikaisuvaatimus kohdistuu alkuperäiseen lupapäätökseen. Muutoslupapäätökseen on tarvittaessa haettava oikaisua erikseen. Muutoslupapäätös on kuitenkin liitetty päätösehdotuksen oheismateriaaliksi.

Oikaisuvaatimus

Naapurikiinteistön 91-49-72-13 asukas on jättänyt 19.12.2025 rakentamislupapäätöksestä oikaisuvaatimuksen, jossa vaaditaan päätöksen oikaisemista siten, että päätökseen lisätään sitova lupamääräys kiinteistöjen väliselle rajalle istutettavasta näkösuojan muodostavasta aidanteesta sekä sen toteuttamista koskevista määräajoista ja vastuullisista tahoista. Oikaisuvaatimuksen mukaan määräyksen tulee koskea erityisesti noin viiden metrin pituista tontin rajan osuutta, jolla oikaisuvaatimuksen tekijän asuinhuoneiston yksityinen asukaspiha ulottuu tontin rajaan. Oikaisuvaatimuksessa esitetään, että ilman aidannetta kyseiselle alueelle muodostuisi suora näköyhteys Koirasaarentie 24:n yläkerroksissa sijaitsevien asuntojen ikkunoista ja parvekkeilta ympäri vuoden, erityisesti lehdettömään vuodenaikaan.

Toissijaisesti oikaisuvaatimuksessa vaaditaan asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi täsmällisen ja valvottavan määräyksen antamiseksi.

Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo olevansa asianosainen naapurikiinteistöllä sijaitsevan asuinhuoneiston omistajana ja haltijana, ja että päätös vaikuttaa välittömästi hänen oikeuteensa ja etuunsa asumisolosuhteiden, yksityisyyden ja asukaspihan käytön osalta. Hän on esittänyt huomautuksen naapurien kuulemisen yhteydessä.

Oikaisuvaatimuksessa todetaan lisäksi, että päätöksessä oleva muotoilu ”asuntopihojen kohdalle voidaan tarvittaessa istuttaa aidanne” ei ole velvoittava eikä täytä hallintopäätökselle asetettua täsmällisyysvaatimusta.

Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan liitteenä.

Luvan hakijan vastine oikaisuvaatimukseen

Hakija on antanut oikaisuvaatimuksen johdosta vastineen 7.1.2026. Vastineessa todetaan, että asemakaava ei edellytä tonttien rajaamista aidalla tai oikaisuvaatimuksen mukaista naapurin pihan näkösuojausta. Pihasuunnitelmassa aluetta on käsitelty hengeltään metsäisenä vyöhykkeenä, ilman puutarhamaisia elementtejä. Oikaisuvaatimuksen tekijän pihan läheisyydessä pihasuunnitelmassa on säilytettävät koivu ja vaahtera sekä istutettava mänty, joka tarjoaa näkösuojaa lehdettömään aikaan.

Vastineessa todetaan lisäksi, että hankkeeseen ryhtyvä on jo vastineessaan naapurin huomautukseen ilmoittanut, että aidanne voidaan tarvittaessa toteuttaa. Vaatimuksena toteutukselle on kuitenkin, että kohdassa on riittävästi kasvualustaa. Kallion pinta tontilla vaihtelee suuresti pienelläkin matkalla eikä avokallion kohdalle istutuksia voida tehdä.

Vastineen mukaan asunto-osakeyhtiön asuntopihat on aidattu n. 1,6 - 2 metriä korkealla lauta-aidalla. Yhtiön rivitaloasunnot ovat kaksikerroksia, joten asuntopiha ei nykyisessä tilanteessakaan ole suojattu naapurien katseilta. Vaikka ympäri vuoden vihreänä oleva pensasaita toteutettaisiinkin, ei sen korkeus anna merkittävää suojaa rakennettavan kerrostalon ikkunoista tai parvekkeilta katsottuna.

Luvan hakijan vastine on kokonaisuudessaan liitteenä.

Päätösehdotuksen perustelut

Sovellettavia oikeusohjeita

Rakentamislain (751/2023; RakL) 178 §:n 1 momentin mukaan viranhaltijan päätökseen asiassa, joka kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta tai muulta kunnan viranomaiselta on siirretty hänen ratkaistavakseen, saa vaatia oikaisua. Jos rakennusvalvontatehtävä on sopimuksen nojalla annettu toisen kunnan viranhaltijan hoidettavaksi, tämän tekemää hallintopäätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen käsittely määräytyy rakentamisen sijaintikunnan tai toimenpiteen suorittamispaikan mukaisesti. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa.

RakL 179 §:n 1 momentin mukaan valitusoikeus rakentamisluvasta asemakaava-alueella ja asemakaava-alueen ulkopuolella sijaitsevaan sellaiseen rakennuspaikkaan kohdistuvasta rakentamisluvasta, johon ei sovelleta suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä, sekä erillisellä päätöksellä ratkaistavasta sijoittamisluvasta näillä alueilla on:

1) viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistajalla ja haltijalla;
2) sellaisen kiinteistön tai muun alueen omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa;
3) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa;
4) kunnalla;
5) naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa;
6) museoviranomaisella, jos päätös koskee valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävää suojeltua rakennuskohdetta.

Oikeudellinen arvio

Oikaisuvaatimuksen rakennusvalvontaan on toimittanut ********** Oikaisuvaatimuksessa on mainittu rakennuspaikan rajanaapurin osoite, Reiherintie 2. Käytettävissä olevien tietojen mukaan oikaisuvaatimuksen toimittanut henkilö on kyseisen kiinteistön asukas.

Lainhuutotietojen mukaan edellä mainitussa osoitteessa sijaitsevan kiinteistön omistaa Helsingin kaupunki ja kiinteistön haltijana on asunto-osakeyhtiö. Kaupparekisteritiedoista ilmenee, että oikaisuvaatimuksen jättöaikana oikaisuvaatimuksen toimittanut henkilö ei ole ollut asunto-osakeyhtiön hallituksen jäsen tai muu yhtiön nimenkirjoitusoikeudellinen henkilö. Oikaisuvaatimuksen toimittanut henkilö ei ole maininnut oikaisuvaatimuksessa asunto-osakeyhtiötä tai hänen asemaansa yhtiössä.

Huomioiden se, että oikaisuvaatimusasiakirjoista ei ilmene, että oikaisuvaatimuksen olisi jättänyt naapurikiinteistön haltija (asunto-osakeyhtiö), on katsottava, että ********** on jättänyt oikaisuvaatimuksen yksityishenkilönä.

Oikeuskäytännössä asunto-osakeyhtiön osakasta tai asukasta ei ole pidetty maankäyttö- ja rakennuslain (nykyisen rakentamislain) muutoksenhakua koskevien säännösten tarkoittamana naapurina. Osakkaalle on kuitenkin toisinaan myönnetty valitusoikeus, jos lupapäätöksen on katsottu vaikuttavan välittömästi hänen oikeuteensa, velvollisuuteensa tai etuunsa. Näin ollen asiassa tulee arvioitavaksi se, aiheutuuko myönnetystä rakentamislupapäätöksestä oikaisuvaatimuksen tekijälle sellaisia välittömiä vaikutuksia hänen oikeuteensa, velvollisuuteensa tai etuunsa, että hänet voidaan katsoa asiassa asianosaiseksi.

Rakentamislain 178 §:ssä on viittaus hallintolakiin, jossa säädetään oikaisuvaatimuksesta. Hallintolain 49 b §:n 2 momentissa on puolestaan yleissäännös siitä, kenellä on oikeus vaatia oikaisua hallintopäätökseen. Lain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 230/2014 vp) todetaan mainitun pykälän yksityiskohtaisissa perusteluissa, että pelkästään päätöksen välilliset vaikutukset eivät oikeuttaisi oikaisun vaatimiseen. Välittömyyskriteerin arvioinnissa tulisi kiinnittää huomiota asian laatuun ja oikeusturvan tarpeeseen samalla tavoin kuin nykyisin sovellettaessa hallintolainkäyttölain 6 §:n 1 momentin säännöstä (nykyisen oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 7.1 §:ää) asianosaisen valitusoikeudesta.

Oikeuskäytännössä on myös vakiintuneesti katsottu, että pelkkä henkilökohtainen intressi taikka päätöksen välillinen tai tosiasiallinen vaikutus ei yksinomaan riitä valitusoikeuden saamiseksi, vaan päätöksellä on oltava myös välittömiä vaikutuksia henkilön tai oikeushenkilön oikeusasemaan (KHO 2020:103; KHO 2025:50).

Asiassa saadun selvityksen perusteella oikaisuvaatimuksen tekijän hallitseman asuinhuoneiston pohjoinen päätyseinä ja huoneistoon kuuluva piha‑alue sijaitsevat välittömästi rakennuspaikan eteläisellä tontinrajalla. Rakennuspaikalle suunniteltu rakennus sijoittuu tontin pohjoisosaan, noin 21 metrin etäisyydelle kiinteistöjen rajasta ja oikaisuvaatimuksen tekijän hallitsemasta asuinhuoneistosta. Rakennuspaikalle osoitettujen autopaikkojen ja naapurin asuinhuoneiston päädyn välinen etäisyys on kahdeksan metriä. Tontin eteläosaan on jätetty rakentamatonta aluetta, joka on tarkoitus säilyttää puutarhamaisena, ja osa alueen puustosta on merkitty säilytettäväksi.

Rakennuspaikka sijaitsee asemakaavan mukaisella AK‑korttelialueella, joten suunniteltu kerrostalohanke on kaavan mukainen. Kerrostalo on väistämättä ympäröivää rivitalorakentamista korkeampi, mikä merkitsee sitä, että osa sinne sijoitettavista ikkunoista ja parvekkeista sijoittuvat naapurirakennuksia ylemmäs. Pelkästään se, että rakennuksen ylemmistä kerroksista voi avautua näkymiä oikaisuvaatimuksen tekijän piha‑alueelle, ei kuitenkaan muodosta hänelle asianosaisasemaa tai osoita sellaista yksityisyyden suojan heikentymistä, jota olisi pidettävä oikeudellisesti arvioiden merkityksellisenä. Tiiviisti rakennetulla kaupunkialueella näkymäyhteyksien syntyminen naapuritonteille on tavanomaista, eikä sillä voida nyt käsillä olevassa tapauksessa katsoa olevan välitöntä vaikutusta oikaisuvaatimuksen tekijän oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun.

Edellä esitetyn vuoksi ja kun otetaan huomioon myönnetty rakentamislupapäätös, oikaisuvaatimusasiakirjat sekä se, että rakentamislupapäätös ei estä tai vaikeuta oikaisuvaatimuksen tekijän hallitseman asuinhuoneiston tai piha-alueen käyttämistä asuintarkoituksiin, ei rakentamislupapäätöksellä voida katsoa olevan välittömiä vaikutuksia oikaisuvaatimuksen tekijän oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun RakL 179 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

Oikaisuvaatimus on näin ollen jätettävä tutkimatta.

Johtopäätökset

Koska oikaisuvaatimuksen on tehnyt henkilö, jolla ei rakentamislain 178 §:n ja 179 §:n perusteella ole asiassa oikaisuvaatimusoikeutta, oikaisuvaatimus on jätettävä tutkimatta.

Sovelletut oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Toimivalta

Helsingin kaupungin voimassa olevan hallintosäännön 16 luvun 2 §:n 1 momentin 8 kohdan mukaan, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päättää maankäyttö- ja rakennuslain 21.4 §:n tarkoittamista sekä rakentamislain tarkoittamista hallintopakkoa ja oikaisuvaatimusta koskevista asioista.