Valtuustoaloite, kehitetään Vantaanjoen rantaa Haltialan alueella luonto- ja virkistyskäyttöön

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Valtuustoaloitteessa esitetään, että Vantaanjoen rantaa Haltialan alueella kehitetään paremmin saavutettavaksi luonto- ja virkistyskäyttöön siirtämällä kevyen liikenteen reitti paikoin lähemmäksi joen vartta, osittain alueen pensaiden raivaamisella jokinäkymien parantamiseksi, pysähtymisalueiden rakentamisella, rakentamalla kevyen liikenteen siltoja Vantaanjoen ylitse ja lisäämällä uimapaikkoja.

Haltiala luontoalueineen on tunnistettu tärkeäksi virkistyskäytön kehittämiskohteeksi lisääntyvän kävijämäärän vuoksi. Haltialan alueella Vantaanjoen varrelle keskittyy useita luontoarvoja, jotka kertovat alueen korkeasta laadusta eri lajien elinympäristönä ja merkityksestä kaupunkiluonnon monimuotoisuuden kannalta.

Luonnonsuojelualueiden levähdyspaikat

Vantaanjoenvarren läheisyydessä sijaitsevat nykyiset Haltialan kevyenliikenteen reitit ja luontopolut kulkevat osittain luonnonsuojelualueilla. Haltialassa Vantaanjoen varren luonnonsuojelualueita ovat Pitkäkosken rinnelehdot, Vantaanjoentörmä ja Ruutinkosken lehto. Luonnonsuojelualueiden mahdolliset uudet reitit ja rakenteet suunnitellaan luonnonsuojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelmien päivityksien yhteydessä luonnonsuojeluperusteisesti.

Ruutinkosken lehdon luonnonsuojelualueen levähdyspaikalla on kaksi pöytäpenkkiyhdistelmää, ja luonnonsuojelualueen läpi kulkee kivituhkapintainen luontopolku. Vantaanjoentörmän luonnonsuojelualueella on laiturimaisia katselupaikkoja. Vantaanjoen varren läheisyydessä Tuusulanväylän ja Korkmaninpolun välisellä luontopolulla on kolme penkkiä levähdyspaikkoina.

Haltialan alueen Vantaanjoen varren luonnonsuojelualueilla on hoito- ja käyttösuunnitelmien päivitystarpeita. Päivitystyötä tehdään lähivuosina.

Ruutinkosken lehdon hoito- ja käyttösuunnitelman päivitys alkoi keväällä 2026, ja työ valmistuu vuoden 2027 aikana. Työssä tarkastellaan täydentäviä rakenteita ranta-alueille. Nykyisiä kulkuyhteyksiä ja kuluneita ranta-alueita parannetaan siltä osin, mikä on luonnonsuojelun kannalta mahdollista. Kunnostukset ja täydentävät rakenteet tulevat luonnonsuojelualueelle vaiheittain. Rantaan ei voida tehdä laajasti kasvillisuuden raivauksia, koska raivaustöissä kuljettaisiin myös ohjattujen reittien ulkopuolella ja se kuluttaisi alueen luontoa.

Vantaanjoen varren luonnonsuojelualueilla suojeluperusteena ovat lehdot luonnonsuojelulain rauhoittamana luontotyyppinä. Lehtojen raivaaminen maisemallisista syistä ei ole rauhoitusmääräyksien mukaan mahdollista.

Hoito- ja kehittämissuunnitelma

Haltialan ja Niskalan alueelle on laadittu hoito- ja kehittämissuunnitelma vuosille 2020–2030. Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi suunnitelman vuonna 2021 ohjeellisena noudatettavaksi.

Hoito- ja kehittämissuunnitelmassa esitetään, että Tuusulanväylän ja Korkmaninpolun välisellä osuudella Vantaanjoen varren kasvillisuus säilytetään luonnonmukaisena ja kerroksellisena. Suunnitelmassa kyseiselle osuudelle avataan rantaan muutama näkymäsektori niin, että Laamannintien suunnalta reitiltä näkyy pilkahdus vesipintaa. Avattavat näkymäsektorit ovat reittien päätteenä. Hoito- ja kehittämissuunnitelmassa esitetään Haltialan tilakeskuksen ympäristöön uutta puuhakepintaista rantapolkua.

Luontoarvojen säilyminen ja Haltialan kävijämäärän kasvu

Haltialan kävijämäärien on arvioitu kasvavan Haltialan tilakeskuksen toiminnan kehittymisen myötä.

Haltialan ja Niskalan alueen monien luontoarvojen uhkina ovat hallitsemattomasti kasvava virkistyskäyttö, reittien ulkopuolella liikkumisen aiheuttama kuluminen ja haitallisten vieraslajien leviäminen.

Kävijämäärän kasvuun voidaan varautua keskittämällä kulutusta sitä kestäviin kohtiin. Näin luontoarvojen säilyminen turvataan kävijämäärien kasvaessa.

Reittiverkostoa ja rakenteita suunnitellaan hoito- ja kehittämissuunnitelman mukaisesti sekä luonnonsuojelualueilla hoito- ja käyttösuunnitelmien päivittämisen yhteydessä.

Kevyenliikenteen siltojen lisääminen Vantaanjoen ylitse ei ole kannatettavaa, sillä nykyiset sillat ja käytäväverkosto on suunniteltu niin, että käyttöpaine kohdistuu parhaiten kulutusta kestäviin alueisiin. Nykyisen sillan kapasiteetti riittää, vaikka kävijämäärä kasvaa.

Kevyenliikenteen reittien ja luontopolkujen osittainen siirtäminen ja linjaaminen lähemmäksi joen vartta sekä uimapaikkojen perustaminen johtaa eliölajien elinympäristöjen vähenemiseen. Syinä ovat kasvillisuuden raivaus rakennettaessa reittejä ja kulumisen kasvu. Reittien siirtäminen voi johtaa myös eroosioriskeihin joen varrella.

Vastaus on laadittu yhteistyössä ympäristöpalveluiden kanssa.

Valtuustoaloite

Valtuutettu Nina Suomalainen ja 19 muuta valtuutettua ovat tehneet 21.1.2026 valtuustoaloitteen koskien Vantaanjoen rannan kehittämistä Haltialan alueella luonto- ja virkistyskäyttöön.

Toimivalta

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan kaupunginhallituksen on osoitettava aloite vastattavaksi sille lautakunnalle tai johtokunnalle, jonka toimivaltaan tai jonka alaisen viranomaisen toimivaltaan aloitteessa esitetty toimenpide kuuluu, mikäli aloitteen on allekirjoittanut vähemmän kuin 25 valtuutettua.

Päätös tullut nähtäväksi 14.09.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §