Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, 91-43-61-6, Abraham Wetterin tie 4, St1 Suomi Oy

HEL 2026-001045
Ympäristöasia
Asialla on uudempia käsittelyjä
Päättäjän muut päätökset

Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta osoitteessa Abraham Wetterin tie 4, Herttoniemi

§ 21
Viranhaltijat
Päättäjä: Yksikön päällikkö

Päätös

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt St1 Suomi Oy:n tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoitusvelvollisuus 

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

 

Ilmoituksen tekijä

St1 Suomi Oy, Abraham Wetterin tie 4, 00520, Helsinki

Y-tunnus: 0201124–8

Yhteyshenkilö: St1 Suomi Oy, Tuukka Parta, puhelin: 0440172792, sähköposti: tuukka.parta@st1.com 

 

Puhdistettavan alueen tiedot

Alue sijaitsee Helsingin 43. kaupunginosassa (Herttoniemi), kiinteistöllä 91–43–61–6. Kiinteistö sijaitsee teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella. Alueen omistaa Helsingin kaupunki ja kiinteistöllä on useita vuokralaisia. Ilmoitus koskee pääosin St1:n vuokraamaa aluetta. Lisäksi St1 Suomi Oy on saanut alueen toiselta vuokralaiselta, Kiinteistö Oy Herttokaarelta valtuuden toimia alueella ja vastata maaperän puhdistamiseen liittyvistä asioista. Nykyiset polttoaineiden jakelurakenteet tullaan purkamaan ja jakelutoiminta päättyy kohteessa vuonna 2026. Alueen tuleva käyttö ei ole tiedossa.

 

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on tullut vireille 21.1.2026.
Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:

Liite 1: Asemapiirros
Liite 2: Kaavakartta
Liite 4: Puhdistussuunnitelma; St1 Helsinki Herttoniemi AWT, 1655, Pilaantuneen maa-alueen kunnostuksen yleissuunnitelma, Sitowise, liitteineen.

Ilmoitusta on täydennetty 3.2.2026 päivitetyllä puhdistamissuunnitelmalla sekä 10.3.2026 päivitetyllä ilmoituksella, johon on korjattu alueen omistajan ja haltijan tiedot sekä lisätty alueen toisen vuokralaisen valtakirja.

 

Muut päätökset ja aikaisemmat puhdistukset

Jakeluaseman alueella ei ole tiettävästi tehty maaperätutkimuksia ja muutostöitä jakeluasematoiminnan aikana. Kiinteistön alueella on tehty maaperän puhdistamista vuonna 1997 kiinteistön lounaiskulmalla. Kiinteistön lämmitys- tai jäteöljysäiliön ylitäytöstä oli aiheutunut maaperän pilaantumista. Vuonna 2011 kiinteistöllä tehtyjen rakennustöiden yhteydessä puhdistettiin maaperää rakennuksen sokkelin ympäristössä etelä- ja itäpuolella. Rakennuksen seinälinjojen läheisyyteen on asennettu HDPE-kalvo. Puhdistuksen yhteydessä rakennuksen sisäpihalla tehtiin maaperän lisätutkimuksia kairakoneella, jossa todettiin öljyllä pilaantunutta maaperää.

 

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

 

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Puhdistamisalue sijoittuu kiinteistön itäpuolelle noin 200 m2 kokoiselle määräalalle, jossa sijaitsee St1 automaattinen jakeluasema. Vuokra-alueen määräala on noin 200 m2. Alue on ollut teollisuusaluetta 1960-luvulta alkaen. Kohteessa on ollut polttonesteiden jakelutoimintaa ainakin vuodesta 1966 lähtien, jolloin alueella on toiminut SEO:n jakeluasema. Tätä ennen alueella on ollut peltoa.

 

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Haitta-ainetutkimusten perusteella maaperän pintaosa on hiekasta ja sorasta koostuvaa täyttömaata noin 2–2,5 metrin syvyyteen. Täyttömaan alla havaittiin luonnonmaa, joka on savea ja silttiä noin 2–2,5 metrin kerrospaksuudella.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin vedenhankintaan tärkeä pohjavesialue on Santahaminassa 4,3 km kohteesta etelään. lähin pintavesi, Suomenlahden Porolahti sijaitsee 370 metrin etäisyydellä kohteesta kaakkoon. 

 

Haitta-aineita koskevat tiedot

Maaperän pilaantuneisuustutkimuksia tehtiin vuonna 2025 kuudesta tutkimuspisteestä maanalaisten säiliöiden, täyttöpaikan ja mittarikatoksen läheisyydestä sekä viemäröintilinjan eteläpuolella. Säiliöiden täyttöpaikan läheisyydessä havaittiin lievä öljyn haju 2–3 metrin syvyydellä. Yhdessä tutkimuspisteessä havaittiin betonia 0–0,5 metrin syvyydellä ja yhdessä tutkimuspisteessä asfaltinmuruja 1–2 metrin syvyydellä maanpinnan tasosta. Tutkimuspisteissä ei kuitenkaan todettu valtioneuvoston asetuksen (Vna 214/2007) mukaisten kynnysarvojen ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita.

Kaikissa tutkimuspisteissä havaittiin kosteutta syvemmissä kerroksissa. Luonnonsavessa havaittiin mustia raitoja, jotka voivat viitata happamiin sulfaattimaihin. Savinäytteistä tehtyjen pH-mittausten perusteella kohteessa ei kuitenkaan todettu aktiivisesti happamia sulfaattimaita.

                                     

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Vaikka kohteessa ei todettu maaperän pilaantuneisuutta vuoden 2025 tutkimuksissa, on mahdollista, että purettavien rakenteiden alapuolisessa ja/tai ympäröivässä maa-aineksessa todetaan kohonneita öljyhiilivetypitoisuuksia. Pilaantuneen maa-aineksen määräksi arvioidaan purettavan jakeluinfran alueella noin 100 m3ktr eli noin 200 t. 

Kiinteistön maaperä on suunniteltu puhdistettavaksi sellaiseen tilaan, ettei kiinteistön jatkokäytölle ole rajoitteita. Puhdistustavoitteena on Vna 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot jakeluasematoiminnasta peräisin oleville polttoaineiden hiilivedyille.

 

Puhdistusmenetelmä, niiden valintaperusteet ja työn toteutus

Jakeluasematoiminnan loputtua maanalaisten rakenteiden poisto ja puhdistaminen on kustannustehokkainta tehdä massanvaihdolla. Kohteesta poistetaan maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät puhdistustavoitteen. Massasta erotellaan suuret kivet kohteessa ja lajitellaan pitoisuuksien mukaisesti. Jätteet erotellaan kaivutyön aikana.

Kaivettuja maa-aineksia voidaan tilapäisesti varastoida kohteella, mikäli tämä on tarpeen tutkimusten tai vastaanottopaikan selvittämisen vuoksi. Mikäli maa-aineksia varastoidaan sateisena aikana tai viikonlopun yli, varastokasat peitetään. 

Maa-aines kuljetetaan mahdollisimman nopeasti paikkaan, jolla on asianmukainen lupa ottaa vastaan ko. maa-aineksia. Pilaantuneen maa-aineksen kuormat peitetään ja leviäminen puhdistusalueen ulkopuolelle estetään esimerkiksi ajoradan murskekerroksella tai siten, ettei pilaantuneen maa-aineksen päällä liikennöidä. Kuormien mukana toimitetaan pilaantuneen maan siirtoasiakirjat.

 

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kaivettuja pilaantumattomia ja kynnysarvon ylittäviä, mutta alemman ohjearvon alittavia maa-aineksia voidaan hyödyntää kohteen täytöissä. Mikäli kaivumaissa havaitaan viitteitä muista kuin jakeluasematoiminasta peräisin olevista haitta-aineista, otetaan yhteyttä ympäristöviranomaiseen ja selvitetään sovitusti haitta-aineet ja niiden pitoisuudet.

 

Veden tutkiminen ja käsittely

Tarpeen vaatiessa suunnitellaan kaivantoon kertyvien vesien käsittely erikseen. Mikäli vettä kertyy kaivantoon, pyritän vesi käsittelemään siten, että se olisi viemäröintikelpoista. Veden johtamisesta kaivannosta viemäriin sovitaan paikallisen vesilaitoksen kanssa. Ensisijaisesti hyödynnetään paikalla olevaa jakeluaseman öljynerotinjärjestelmää. 

 

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Puhdistamiselle nimetään ympäristötekninen valvoja, jonka yhteystiedot ilmoitetaan valvovalle viranomaiselle aloitusilmoituksessa. Valvoja ohjaa kaivutyötä, maa-ainesten lajittelua ja tutkimuksia. Haitta-ainepitoisuuksia seurataan työn aikana säännöllisesti kenttäanalyysein ja varmennetaan laboratoriossa. Laboratoriossa tutkitaan Vna 214/2007 asetuksen mukaiset öljyhiilivetyjen C10-C40 pitoisuudet fraktioittain sekä BTEX-yhdisteet ja oksygenaatit. Mikäli havaitaan viitteitä muista haitta-aineista, analysoidaan näytteistä ko. haitta-aineet. Kaivuita jatketaan, kunnes puhdistamistavoitteet on saavutettu. 
Maa-ainekset lajitellaan ja ohjataan pitoisuuksiensa mukaisesti oikeaan vastaanottopaikaan. Kaivannon seinämistä ja pohjalta otetaan edustavat jäännöspitoisuusnäytteet siten, että yksi näyte edustaa keskimäärin noin 100–200 m2:n aluetta. Kultakin alueelta otetaan vähintään kaksi edustavaa jäännöspitoisuusnäytettä.  

 

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Työmaan riskejä hallitaan aitaamalla alue, haitta-aineiden leviämisen estämisellä pölyn mukana peittämällä pilaantuneen maa-ainesten kuormat ja leviämisen estämisellä autojen renkaiden mukana sekä työmaan ohjeistuksilla.

 

Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin

Ympäristötekninen valvoja tiedottaa odottamattomista tilanteista tilaajaa ja ympäristönsuojeluviranomaista ja tarvittaessa pelastusviranomaista. Suunnitelmassa on tarkennettu odottamattomia tilanteita esimerkein ja toimenpiteineen.

 

Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi    

Puhdistamisen alkamisesta tehdään ympäristönsuojeluviranomaiselle aloitusilmoitus ja puhdistamisen päättymisestä päättymistiedote. Ympäristönsuojeluviranomaiselle ilmoitetaan alueen ja valvojien yhteystiedot sekä pilaantuneen maaperän jätekeskuksen yhteystiedot. 

Puhdistamisesta pidetään kirjaa. Mikäli puhdistamisen tavoitetasot saavutetaan, ei jälkitarkkailulle arvioida olevan tarvetta. Lopputulosta ja mahdollisia jatkotoimenpiteitä tarkastellaan erikseen loppuraportin yhteydessä, joka toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristöseuranta ja -valvontayksikölle sekä tiedoksi lupa- ja valvontavirastolle kolmen kuukauden kuluttua puhdistamistyön päättymisestä. 

 

Puhdistamistyön ajankohta

Jakeluaseman purku ja maaperän puhdistaminen on suunniteltu toteutettavan vuoden 2026 aikana. Puhdistamisen arvioitu kesto on 2–3 viikkoa.
 

Ilmoituksen käsittely

 

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö kuuli maanomistajaa, Helsingin kaupunkia ilmoitusasiakirjoista. Maanomistaja toimitti vastineensa 18.2.2026.

Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit-palvelu, maaomaisuuden hallinnan tuki esittää muistutuksena, että ilmoituslomakkeessa on virheellisesti ilmoitettu kiinteistön haltijaksi maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu. 

Piirustusten perusteella puhdistettava alue ulottuisi osittain Kiinteistö Oy Herttokaaren vuokra-alueelle. Mikäli puhdistamistöitä tullaan tekemään St1 Suomi Oy:n vuokra-alueen ulkopuolella, tulee vuokralaisen sopia asiasta kyseisen vuokra-alueen haltijan kanssa.

Kiinteistöllä on tehty vuonna 1996 jakeluaseman säiliöalueen tutkimus ja puhdistus. Nämä tulokset on otettava tarvittavilta osin huomioon nyt toteutettavassa kunnostuksessa. Maanomistaja pitää puhdistustavoitteita hyväksyttävänä. Mikäli pilaantuneisuus jatkuu puhdistettavan alueen ulkopuolelle, tulee asiasta ilmoittaa välittömästi maanomistajalle sekä kyseisen alueen haltijalle. Vuokralainen vastaa vuokra-alueen ulkopuolelle levinneestä pilaantumisesta.

Puhdistussuunnitelmassa on esitetty alueelta kaivettavien kynnysarvomaiden hyötykäyttöä. Kynnysarvomaita ei tule hyötykäyttää pintamaassa (ylin 0,5 m). Hajuhaittaa aiheuttavia massoja ei tule käyttää hyödyksi. Hyötykäyttöalueiden sijainti sekä täyttöjen kerrospaksuudet ja syvyystiedot on dokumentoitava huolellisesti. 

Pilaantuneen maaperän puhdistamisen toimenpideraportti pyydetään toimittamaan myös maaomaisuuden kehittäminen ja tontit-palvelulle Raporttiin tulee liittää tiedot toteutuneesta massojen hyötykäytöstä sekä asennetuista huomiorakenteista.

 

Vastineet

St1 Suomi Oy toimitti 10.3.2026 vastineensa yhteydessä korjatun ilmoituksen pilaantuneen maaperän puhdistamisesta. Ilmoitukseen oli korjattu omistajan ja haltijan tiedot sekä St 1:lle valtuutuksen toimia kiinteistöllä mm. pilaantuneen maaperän puhdistamisen asioinnissa.

 

Viranomaisen ratkaisu      

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut St1 Suomi Oy:n ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista osoitteessa Abraham Wetterin tie ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

 

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä 

  1. Ilmoitusalueen maaperän puhdistustavoitteina ovat ilmoituksessa esitetyt jakeluasematoiminnasta peräisin olevien haitta-aineiden tavoitepitoisuudet, eli bensiinijakeiden C5-C10, öljyhiilivetyjen C10-C40, BTEX-yhdisteiden ja oksygenaattien alemmat ohjearvot. (VNA 214/2007 2,3,4 §, YSL 135 §)
  2. Pilaantuneet maa-ainekset on poistettava siten, että kaivutöitä voidaan myöhemmin jatkaa nyt puhdistettavan alueen rajalta rakenteita vaarantamatta. (YSL 135 §)
  3. Alueelta tulee poistaa polttonesteiden jakelutoiminnasta peräisin olevat rakenteet ja laitteet. Lisäksi alueelta tulee poistaa muut jätejakeet, jotka saattavat arvioidusti aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (Jätelaki (646/2011), 5,12,13 §)
  4. Alueelta tulee poistaa sellaiset haitta-ainepitoiset maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa alueen tulevassa käytössä. (YSL 135 §)
  5. Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, tai jo aiemmin todettuja haitta-aineita selvästi aiemmin todettua enemmän, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007; 2, 3, 4 § YSL 135 §)

 Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

  1. Puhdistustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa puhdistustyön valvonnasta ja jolla on tarvittava asiantuntemus ja kokemus pilaantuneen maaperän puhdistukseen ja puhdistustöiden valvontaan. (YSL 6, 8 §)
  2. Puhdistettavalta alueelta on otettava riittävästi näytteitä maaperän ja lisäksi myös orsi/pohjaveden haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseksi. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on otettava näytteitä pilaantuneiden alueiden laajuuden, kaivusyvyyksien ja kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseksi. Näytteistä on määritettävä luotettavalla menetelmällä / laboratoriossa vähintään Vna (214/2007) mukaiset metallit ja puolimetallit, öljyhiilivedyt (C10-C40), bensiinijakeet sekä niiden lisäaineet ja PAH-yhdisteet. (YSL 6 § VNA (214/2007) 2 §) 
  3. Kaivualueelta on lisäksi tutkittava potentiaalisesti happamien sufaattimaan esiintyminen rikkipitoisuusanalyysein tai muulla luotettavalla menetelmällä, mikäli kaivu ulottuu savikerroksen pintaan.
  4. Alueelta kaivettavista maa-aineksista on määritettävä haitta-ainepitoisuudet edustavasti siten, että ne voidaan ohjata vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. tavalla pilaantuneita maa-aineksia. Kaivetuista maa-aineksista tulee tutkia Vna (214/2007) mukaiset metallit ja puolimetallit, öljyhiilivedyt (C10-C40), bensiinijakeet sekä niiden lisäaineet, PAH-yhdisteet, klooratut alifaattiset hiilivedyt sekä onko kyseessä potentiaalisesti hapan tai hapan sulfaattimaa. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä, maanäytteiden haitta-ainepitoisuudet tulee määrittää riittävällä määrällä laboratoriotutkimuksia. Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (VNA (214/2007) 5 §, YSL 6 ja 209 §)

Puhdistamistyön lopputuloksen toteaminen 

  1. Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen on otettava edustavia jäännöspitoisuusnäytteitä ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa jokaisella kaivualueella aiemmissa tutkimuksissa sekä kaivutyön aikana todettujen pitoisuuksiltaan kynnysarvon ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet. (YSL 6 § VNA (214/2007) 5 §)
  2. Mikäli kenttä- ja laboratoriotestien tulosten välillä ilmenee merkittäviä eroja, tulee siitä ilmoittaa viipymättä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maa-ainesten vastaanottajalle. (JL 13 §, YSL 172 §)

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi

  1. Jos puhdistetulle alueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin kulkeutuvan ja/tai haihtuvan haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava eristysrakenteen tarve. Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Huomiorakenne tulee asentaa myös hyödynnettävien haitta-ainepitoisuudeltaan alemmat ohjearvot ylittävien maa-ainesten alle. (JL 12, YSL 7, 16 §)
  2. Eristys- ja huomiorakenteet tulee dokumentoida puhdistuksen loppuraportissa. (YSL 139 §)

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

  1. Ulkopuolisten pääsy alueelle tulee estää (JL 13 §)
  2. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus mahdollinen esikäsittely, välivarastointi ja kuljetus sekä muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata ja haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. Puhdistustyön aikana on huolehdittava, ettei puhdistamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Kuljetus ja kuormaus on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kuljetettaessa kosteita ja valuvia maamassoja tulee kuljetuskaluston olla riittävän tiiviitä, jottei kuljetuksissa pääse valumaan haitallisia aineita ympäristöön. (YSL 7, 16 §, JL 13 §)
  3. Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 5,17 §)
  4. Jätejakeita ei tule seuloa puhdistamisalueella. Karkeaa erottelua, kuten välppäämällä tehtyä jätejakeiden erottelua voi tehdä. (JL 13 §, YSL 27 §) 
  5. Kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet tulee tutkia ennen niiden kuljettamista lopulliseen vastaanottopaikkaan. (JL 12,13 §)
  6. Poistettavat pilaantuneet ja/tai haitta-ainepitoiset sekä jätteensekaiset maa-ainekset on toimitettava kuormat peitettyinä ja ominaisuuksiensa mukaisesti luvanvaraiseen vastaanottopaikaan ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi. (JL 8, 13, 29 §)

Veden tutkiminen ja käsittely

  1. Työmaa on järjestettävä niin, että pinta/hulevesien pääsy alueen kaivantoihin on mahdollisimman vähäistä. Mikäli kaivantoon kertyy vettä, on sen haitta-ainepitoisuudet selvitettävä ennen kuin vedet johdetaan pois. Vedestä on analysoitava vähintään maaperätutkimuksissa ja orsi- tai pohjavedessä todetut haitta-aineet. (YSL 155 §).
  2. Kaivantovedet tulee toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin. Veden johtamisesta jätevesiviemäriin on haettava lupa Helsingin seudun ympäristöpalveluilta (HSY). HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §)
  3.  Kaivantoveden poistamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on toimitettava ympäristöseuranta- ja –valvontayksikölle tarkastettavaksi erillinen suunnitelma vähintään kaksi viikkoa ennen veden poistamisen aloittamista. (YSL 155, 172 YSA 41 §) 

Pilaantuneen maa-aineksen välivarastointi alueella

  1. Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)
  2. Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. Jos haitta-ainepitoisia maa-aineksia välivarastoidaan päällystämättömällä alueella, on alueen maaperän pintakerroksen pilaantumattomuus varmistettava edustavalla näytteenotolla välivarastoinnin päätyttyä. (YSL 16 §, JL 13 §)
  3. Voimakkaasti haitta-aineilta haisevien maa-ainesten välivarastointia sekä sulfidisavien varastointia alueella on vältettävä. Varastokasat on peitettävä ja suojattava valumilta, mikäli varastointi kestää vähintään vuorokauden. (YSL 7 §, JL 13) 

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

  1. Alueelle muualta tuotavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja. Puhdistusalueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa ilmoituksessa esitettyjen jakeluasematoiminnasta peräisin olevien haitta-aineiden pitoisuudet ovat tutkitusti edustavin näytteenotoin kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä voidaan käyttää puhdistusalueella hyödyksi. Mikäli kaivumaissa todetaan muita haitta-aineita tai sulfidisavea, tulee esitetyn mukaisesti olla yhteyttä ympäristöviranomaiseen. Mikäli näitä maa-aineksia hyödynnetään, tulee viranomaiselle esittää arvio niiden hyödyntämiskelpoisuudesta (YSL 136 §)
  2. Selvästi haitta-aineelta haisevia, haihtuvia haitta-aineita, maa-aineksia, jotka sisältävät kynnysarvopitoisuuden ylittäviä pitoisuuksia POP-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei kuitenkaan saa käyttää hyödyksi. (YSL 32, 136 §, JL 5, 6, 8 §)
  3.  Kynnysarvomaita saa käyttää hyödyksi vain alueella, jossa on jo valmiiksi vastaavia pitoisuuksia ja ominaisuuksiltaan vastaavia haitta-aineita. Hyötykäytettävän maa-aineksen yläpuolella tulee olla vähintään 0,5 metrin paksuinen pilaantumattoman maan kerros tai tiivis rakennekerros (tiivis asfaltti). Hyötykäytettäviä maa-aineksia ei saa sijoittaa mahdolliseen orsi- tai pohjavesikerrokseen. (YSL 16, 32, 136 §, JL 5,6,8, §)
  4. Maa-ainesten hyötykäytöstä on toimitettava yksityiskohtainen suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön vähintään kaksi viikkoa ennen hyötykäytön aloittamista. Suunnitelmaan tulee sisältyä arvio hyötykäytettävien maa-ainesten sisältämien haitta-aineiden ympäristö- ja terveysvaikutuksista. (YSL 32, 136 §, JL 8 §)
  5. Aloitusilmoituksessa on esitettävä maa-ainesten hyödyntämispaikat. (YSL 172 §)

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

  1. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta puhdistuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 135, 136, 172 §, JL 13 §)
  2. Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksen tarkoittaman alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta siinä kohdassa esitettävä suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Asiasta on myös viipymättä ilmoitettava sen maa-alueen omistajalle ja haltijalle, jonka puolelle pilaantuneisuus jatkuu. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §) 

Pohjaveden tarkkailu ja huokoskaasujen tarkkailu

  1. Puhdistamisen jälkeen tehtävä arvio pohjaveden ja huokoskaasun jatkotarkkailutarpeesta sekä tarvittaessa suunnitelma tarkkailun toteuttamisesta. Suunnitelmassa on esitettävä mm. pohjavesi- ja huokoskaasuputkien paikat ja rakenteet, näytteenoton tiheys ja analysoitavat aineet sekä seurannan lopettamisen ehdot. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi muuttaa tai tarkentaa tarkkailusuunnitelmia, mikäli muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, päätöksen määräysten valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. (YSL 136 §) (YSL 6, 7, 14 §)

Tiedottaminen ja raportointi

  1. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Mikäli puhdistaminen tehdään useassa osassa, jokaisesta puhdistamisvaiheesta tulee tehdä aloitusilmoitus. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi puhdistamisen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja puhdistamisen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Puhdistamisesta pidettävän kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja valvovan viranomaisen saatavilla työn aikana. (YSL 172 §)
  2. Varsinaisen puhdistamistyön aikana ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee tiedottaa työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §) 
  3. Puhdistamisesta on laadittava loppuraportti. Loppuraportti on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maanomistajalle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. Loppuraportissa on esitettävä vähintään tiedot alueelta kaivetuista pilaantuneista maista ja niiden sijoituspaikoista (karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja syvyyksistä koordinaatistoon (ETRS-TM35FIN) sidotulla kartalla, tutkimusmenetelmistä, näytteiden analysoinnista, kunnostuksen seurannasta, mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskinarvio, johdetuista vesistä, niiden pitoisuuksista ja käsittelystä, yhteenveto kuorma- ja siirtoasiakirjoista sekä esitys mahdollisesta jälkitarkkailusta. (YSL 172 §)

Päätöksen perustelut

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Viranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee siitä päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään. 

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperästä ei voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Päätöksessä on otettu huomioon muistutuksessa ja vastineissa esitetyt seikat. 

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve. Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. 

Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. 

Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä. 

 

Määräysten perustelut

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä (perustelut määräyksille 1-5)

Kohteen puhdistustavoitteet on määritetty ohjearvoperusteisesti. Puhdistustavoitteet on asetettu, jotta pilaantuneesta maasta ei aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle.

Puhdistamista on tarpeen jatkaa niin pitkälle, että kaivutöitä on mahdollista jatkaa tulevaisuudessa esimerkiksi katualueen vieressä vaarantamatta tien tai rakennuksen rakenteita. 

Erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Tarkastelu jätteiden haitattomuudesta on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja terveysturvallisuuden takaamiseksi. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle ja terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä. 

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla matala ja yhdisteet voivat aiheuttaa viihtyvyyshaittoja. Tämän vuoksi määräyksessä edellytetään poistamaan maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti todettavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli haitta-aineita todetaan selvästi aiempaa enemmän tai tavoitepitoisuuksia korkeampina pitoisuuksina, ei aiemmin tehty riskinarvio kuvaa riittävän luotettavasti muuttunutta tilannetta. 

 

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta (perustelut määräyksille 6-9)

Ympäristönsuojelulain mukaan lain edellyttämät mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Myös lain 6 §:n mukainen selvilläolovelvollisuus edellyttää, että toimijalla on riittävä osaaminen tunnistaa ja ehkäistä pilaantumisen riskit.   

Lisätutkimukset ovat tarpeen, koska alueen maaperää ei ole ollut mahdollista tutkia täysin ennen rakenteiden purkamista. Lisäksi alueella ei ole tutkittu orsi- tai pohjavettä. Alueella on täyttömaata sekä ollut mm. pesulatoimintaa, minkä vuoksi maaperästä on tutkittava esitetystä poiketen myös muita haitta-aineita, jotta maa-ainekset voidaan toimittaa oikeaan vastaanotto- tai hyödyntämiskohteeseen.

Alueella on todettu viitteitä potentiaalisesti happamasta sulfaattimaasta. Mikäli potentiaalisesti hapan sulfaattimaa hapettuu, voi maa-aineksen pH:n laskiessa sillä olla vaikutusta esimerkiksi eri raskasmetallien liukoisuuteen tai muuta ympäristöhaittaa. Tämän vuoksi niiden mahdollisuus tulee tutkia, jotta maa-aineksista ei aiheudu varastoinnin aikana tai sijoittamisessa ympäristölle haittaa.

Pitoisuuksien mittaamisessa laboratoriomenetelmät ovat tarkempia kuin kenttämenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin.

Puhdistamistyön lopputuloksen toteaminen (perustelut määräyksille 10 ja 11)

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Kaivua ohjaavista näytteistä ja jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

Tuloksissa esiintyvien poikkeuksien ilmoittaminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi ja riskien arviointi (Perustelut määräyksille 12 ja 13)

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen. Eristyssuunnitelman toimittamisella varataan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle.

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

 

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy (Perustelut määräyksille 14-19)

Määräyksellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana. 

Määräyksellä haitta-aineiden leviämisen estämisestä ilman, veden tai muun altistusreitin kautta ehkäistään niistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen syntyminen.

Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.

Seulomista ei tule tehdä mm. sen aiheuttaman pölyämisen vuoksi. Seulominen on luvanvaraista ja sen vuoksi tulee tehdä alueella, jolla on lupa.

Maa-ainesten tutkimisella varmistetaan oikea vastaanottopaikka tai hyödyntämiskohde. Ilmoituksessa on esitetty, että maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet tutkitaan välivarastointikentällä.

Määräys on tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Jätelain mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava etusijajärjestystä.

 

Veden tutkiminen ja käsittely (Perustelut määräyksille 20-22)

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Tutkimalla vesinäytteistä niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita maaperässä on todettu laboratorion määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina, voidaan varmistua siitä, että myös vesiliukoiset haitta-aineet, jotka ovat jo liuenneet orsi-/pohjaveteen tulevat otetuksi huomioon.

HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelmien esittäminen ympäristöseuranta- ja - valvontayksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa. 

Veden johtamissuunnitelman toimittamisella valvontaviranomaiselle tarkastettavaksi varmistetaan, ettei vesien ympäristöön johtamisessa aiheuteta ympäristön pilaantumisen vaaraa. 

 

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella (Perustelut määräyksille 23-25)

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

 

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella (Perustelut määräyksille 26-30)

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella. Kohteen arvioinnin yhteydessä on tarpeen selvittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) 2 §:n mukaisesti alueelta kaivettujen, haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvot ylittävien, mutta alemmat ohjearvot alittavien maa-ainesten soveltuvuus hyödynnettäväksi. Maa-ainesten hyötykäyttöön tarvitaan ympäristölupa, jos alueelle muualta tuotavien kaivumaiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Lisäksi maa-ainesten hyödyntäminen edellyttää, että maa-aines on käyttötarkoitukseen teknisesti soveltuvaa eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa hajuhaittaa. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella. Haihtuvia haitta-aineita, PCDD/PCDF-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia. 

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021, eli ns. POP-asetuksen mukaan POP-yhdisteitä sisältävän jätteen osalta on varmistettava jätteen sisältämien POP-yhdisteiden hävittäminen tai muuntaminen palautumattomasti siten, että jäljelle jäävillä jätteillä ja päästöillä ei ole POP-yhdisteiden ominaisuuksia. PBT- ja vPvB-aineiden hävittäminen ja poistaminen kierrosta tulisi olla tavoitteena.

Näin ollen ko. yhdisteiden kynnysarvon ylittävät pitoisuudet tulisi lähtökohtaisesti rajata hyötykäytön ulkopuolelle.

Maa-ainesten hyödyntämisessä on tarpeen huomioida maaperän pilaamiskielto. Hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Pintamaan puhtaudella varmistetaan, ettei haitta-ainepitoisen maa-aineksen hyödyntäminen aiheuta altistumista ja mahdollista ympäristö- tai terveyshaittaa.

Hyötykäyttösuunnitelman toimittaminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa ja jotta varmistetaan, ettei hyödyntäminen aiheuta haittaa ympäristölle- ja/tai terveydelle.

 

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa (perustelut määräyksille 31-32)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella. 

Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

 

Pohjaveden ja huokoskaasun tarkkailu (perustelut määräykselle 33)

Oikein suunnitellulla ja toteutetulla tarkkailulla varmistutaan riskinarvion toteutumisesta sekä siitä, ettei alueelle jäävä pilaantunut maa-aines tai orsi- ja pohjavesi aiheuta pohjaveden eikä maaperän pilaantumista ilmoitusalueella eikä sen ulkopuolella tai haittaa terveydelle.

 

Tiedottaminen ja raportointi (perustelut määräyksille 34-36)

Aloitusilmoitus ja tiedotus työn eri vaiheiden etenemisestä on tarpeellista viranomaisvalvonnassa. 

Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt puhdistustoimenpiteet. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa sekä tiedon kulkemisen varmistamisessa kiinteistön omistajalle maaperän tilasta.

 

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 14, 16, 17, 32,134, 135, 136, 139, 155, 172, 200, 205, 209 § 

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 41 §

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 § 

Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 15, 17, 29, 121 § 

Hallintolaki (434/2003) 34 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1021

 

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ilmoituksen käsittelystä peritään 2250,00 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.

Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 4.12.2025) perusteella. 

 

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset 

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta. 

Päätös on voimassa viisi vuotta

 

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Toimivalta

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle

Päätös tullut nähtäväksi 01.04.2026

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella Vaasan hallinto-oikeudelta.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta

  • asianosainen
  • rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät
  • toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät
  • Lupa- ja valvontavirasto sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen
  • muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.
Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä päätöstä koskevan kuulutuksen julkaisemisesta viranomaisen verkkosivulla.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen ja valituksen toimittaminen

Valitusviranomainen on Vaasan hallinto-oikeus.

Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Vaasan hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
vaasa.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Vaasan hallinto-oikeus
 
PL 204
 
65101 VAASA
Faksinumero:
029 56 42760
Käyntiosoite:
Korsholmanpuistikko 43
 
65101 VAASA
Puhelinnumero:
029 56 42780

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00–16.15.

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

  • päätös, johon haetaan muutosta  (valituksen kohteena oleva päätös);
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutosta siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  • vaatimusten perustelut 
  • mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä

  • valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  • selvitys siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon asiointiosoitteet ovat seuraavat:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
09 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Päättäjä

Katariina Serenius

Yksikön päällikkö

Lisätietojen antaja

Saija Rautakorpi

Johtava ympäristötarkastaja
09 310 32037
Lataa tulostusversio (pdf)