Toivomusponsi, alueellisen yhteistyön syventäminen haavoittuvimmille ryhmille suunnattujen mielenterveyspalvelujen osalta

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta antaa kaupunginhallitukselle valtuutettu Nora Grotenfeltin toivomusponnesta alueellisen yhteistyön syventämisestä haavoittuvimmalle ryhmille suunnattujen mielenterveyspalvelujen osalta seuraavan lausunnon:

"Toivomusponnessa edellytetään selvitettävän kaupungin mahdollisuutta toimia aktiivisesti pääkaupunkiseudulla alueellisen yhteistyön syventämiseksi kaikkein haavoittuvimmille ryhmille suunnattujen mielenterveyspalvelujen osalta, erityisesti niiden ryhmien kohdalla, joissa potilaiden määrä on pieni, kuten tilanne on usein ruotsinkielisen väestön keskuudessa. Erityistä huomiota kehotetaan kiinnittämään pitkäaikaisesti ja monimuotoisesti haavoittuvassa asemassa oleviin henkilöihin, jotta mielenterveyspalvelut muodostavat yhtenäisiä ja toimivia hoitoketjuja yli kuntien ja organisaatioiden rajojen.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että pääkaupunkiseudulla Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa mielenterveyspotilaiden hoidon järjestäminen, työnjako ja kehittäminen perustuu useaan rinnakkaiseen yhteistyörakenteeseen tai toimintamalliin. Näitä ovat esimerkiksi Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän välinen yhteistyö, hyvinvointialueiden ja Helsingin välinen Uudenmaan yhteistyö, mielenterveys- ja päihdepalveluketjujen yhteensovittaminen, sairaalan ja avohoidon välinen yhteistyö sekä monialainen eri ammattiryhmien ja organisaatioiden välinen yhteistyö. Ruotsinkielisten sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden palveluketjujen turvaamiseksi tehdään kaksikielisten hyvinvointialueiden välistä yhteistyötä. Uudenmaan mielenterveyspalvelujen kehittämistä toteutetaan myös osana Etelä-Suomen yhteistyöaluetta (YTA).

Helsingissä ruotsinkieliset palvelut tuotetaan joko keskitetysti ruotsin- tai kaksikielisissä tiimeissä ja yksiköissä tai suomenkielisten palvelujen yhteydessä. Joitain palveluja järjestetään ruotsiksi osittain tai kokonaan ostopalveluna, kuten laitosmuotoinen päihdekuntoutus. Äidinkieleltään ruotsinkielisten psykiatrisen sairaalahoidon järjestää HUS-yhtymä. Ostopalvelusopimuksissa varmistetaan, että palveluiden käyttäjien kielelliset oikeudet toteutuvat vastaavalla tavalla kuin kaupungin omassa toiminnassa. Sama koskee myös palveluseteleiden käyttöä.

Mielenterveyspalvelujen asiakkaat ovat usein haavoittuvassa asemassa, etenkin silloin, kun mielenterveyden ongelmiin liittyy sosiaalisia haasteita, kuten työttömyyttä, asunnottomuutta, päihde- ja riippuvuusongelmia tai perhetilanteeseen liittyviä vaikeuksia. Myös maahanmuuttajat, ikääntyneet ja vammaiset henkilöt voivat tarvita erityistä tukea. Näiden ryhmien palveluissa korostuu toimiva monialainen yhteistyö sekä olemassa olevien yhteistyörakenteiden hyödyntäminen ja kehittäminen. Asiakaskohtaista yhteistyötä tehdään monialaisesti hoitoneuvotteluissa, erilaisissa verkostotapaamisissa sekä apotti -asiakas- ja potilastietojärjestelmän kautta. Palveluja kehitetään organisaatiorajat ylittävinä palvelupolkuina ja -ketjuina osana integraatiojohtamista.

Helsinkiläisten tarpeenmukaiset hoito- ja palveluketjut turvataan toteuttamalla johdonmukaisesti terveys- ja hyvinvointikeskusmallia (THK-malli). Mallissa asiakkaan ympärille muodostetaan monialainen verkosto, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut sekä tarvittaessa kolmannen sektorin toimijat suunnittelevat ja koordinoivat palvelut yhdessä. Vastuuhoitaja kokoaa asiakkaan tarpeita vastaavan hoito- ja palveluverkoston sekä huolehtii yhteistyön koordinoinnista. Osa palveluista on etsivää tai liikkuvaa palvelua. Myös ammattilaisten väliseen ohjaukseen, neuvontaan ja konsultaatioihin on toimivat rakenteet. Psykoosisairauksien ja muiden vakavien päihde- ja mielenterveyshäiriöiden hoitoketjuissa korostuu erityisesti sairaalan ja avohoidon välinen yhteistyö, erilaiset välimuotoiset palvelut sekä kotiutusten ja asumisen tuen koordinointi. Palvelumalleissa painottuvat saumaton siirtyminen palvelutasolta toiselle ilman katkoksia hoidossa. Asiakkaan hoito ja kuntoutuminen toteutuvat yhtenäisenä kokonaisuutena hänen tarpeidensa mukaisesti.

Pääkaupunkiseudun alueellista yhteistyötä ja vertailukehittämistä tehdään myös erilaisissa verkostoissa ja kehittämishankkeissa. Helsingissä toimii poikkihallinnollinen lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyöryhmä. Nuorisopsykiatrian ja lastensuojelun verkostoyhteistyö toimii Uudenmaan laajuisesti. Päihde- ja mielenterveyspalveluissa kehittämistyötä tehdään laajassa ja vakiintuneessa yhteistyössä järjestöjen ja kokemusasiantuntijoiden kanssa. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen segmenttiryhmässä työstetään yhteisiä Uusimaa-tasoisia palvelupolkuja eri potilasryhmille.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Palvelujen saumaton yhteistyö, yhdenvertainen saatavuus ja riittävyys tulee varmistaa molemmilla kansalliskielillä kaikille asiakkaille. Vaatien palvelujen yhteensovittamisesta sovitaan HUS-yhtymän, Helsingin ja Uudenmaan hyvinvointialueiden ohjausrakenteissa. Henkilöstölle tarjotaan monipuoliset mahdollisuudet ruotsin kielen osaamisen vahvistamiseksi.”

Kaupunginkanslia on pyytänyt sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan lausuntoa kaupunginhallitukselle valtuutettu Nora Grotenfeltin toivomusponnesta alueellisen yhteistyön syventämisestä haavoittuvimmille ryhmille suunnattujen mielenterveyspalvelujen osalta. Lausuntoa on pyydetty 30.10.2026 mennessä.