Lausuntopyyntö, Kansaneläkelaitoksen kuntoutus- ja kuntoutusrahaetuudet, sairausvakuutuslaki, sosiaali- ja terveysministeriö
Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain, sairausvakuutuslain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta
Päätös
Kaupunginhallitus antoi sosiaali- ja terveysministeriölle seuraavan lausunnon:
Sinänsä on kannatettavaa, että pirstaleista sosiaaliturvajärjestelmää pyritään yhtenäistämään ja päällekkäisyyksiä poistamaan. Esityksessä kuitenkin huolestuttaa tiettyjen asiakasryhmien tilanne. Iältään 15–17- vuotiaat nuoret, joilla on erityisen tuen tarvetta ja joiden kuntoutukseen tarvitaan panostusta, joutuisivat uudistuksen myötä aiempaa heikompaan asemaan. Ylipäätään ikärajan nosto 18 ikävuoteen kansaneläkkeen, takuueläkkeen, sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan osalta tarkoittaa, että 16–17‑vuotiaat menettäisivät pääsyn näihin etuuksiin, vaikka heidän toimintakykynsä, terveytensä tai taloudellinen tilanteensa sitä edellyttäisi.
Kuntoutusrahan poistaminen työpajatoiminnassa olevilta nuorilta on huono signaali nuorille, jotka kuitenkin ovat työssä ja aktiivitoiminnan parissa. Ammatillisen kuntoutuksen heikennykset voivat osaltaan aiheuttaa syrjäytymiskierrettä niiden nuorten parissa, jotka jo lähtökohtaisesti ovat haavoittuvassa asemassa toimintakykynsä osalta. Osa näistä nuorista joutuisi mahdollisesti hakemaan toimeentulotukea, jonka ehtoja on kiristetty. Toimeentulotuen ehtojen kiristämistä puolestaan on perusteltu juuri sillä, että toimeentulotuki on viimesijainen etuus.
Harkinnanvarainen kuntoutus on tärkeää turvata erityisesti neurokirjon nuorten osalta, mikäli muutos koskee Oma väylä -kuntoutusta. Se on merkittävässä roolissa usean nuoren kuntoutumisen polulla siten, että sillä voidaan tukea esimerkiksi opintojen sujumista tai oman alan löytämistä. Monet nuoret tarvitsevat nimenomaan räätälöityä kuntoutusta, jossa huomioidaan sekä ikävaihe että neurokirjon piirteet. Nuorten kuntoutusten suunnittelussa on tärkeää selkeyttää perusteita, joilla kuntoutusta myönnetään ja toisaalta huomioida nuoren erityispiirteet vaikkapa neuromoninaisuuden tai mielenterveyden haasteiden suhteen.
Helsingin kaupunki korostaa, että on olemassa paljon koulutuksen ja työn ulkopuolella olevia alaikäisiä nuoria, joilla ei ole realistisia mahdollisuuksia opiskella ainakaan täysipäiväisesti. Tämä on pidettävä mielessä, mikäli nuorten kuntoutusrahan poistetaan. Alaikäisten kohdalla esimerkiksi työpajalle osallistuminen on tällä hetkellä vaikeaa, sillä he eivät saa mitään etuutta työpajalle tai työkokeiluun osallistumisen ajalta. Käytännössä aina näihin osallistuminen vaatii kuitenkin nuorelta taloudellisia resursseja, joita kaikilla perheillä ei ole nuorille antaa. Tämä herättää huolta erityisesti ottaen huomioon toimeentulotukeen jo tehdyt leikkaukset ja sitä kautta lapsiperheköyhyyden lisääntymisen.
Käsittely
Vastaehdotus:
Maaret Castrén: Poistetaan kohta:
Sinänsä on kannatettavaa, että pirstaleista sosiaaliturvajärjestelmää pyritään yhtenäistämään ja päällekkäisyyksiä poistamaan. Esityksessä kuitenkin huolestuttaa erityisesti tiettyjen asiakasryhmien tilanne. Iältään 15–17- vuotiaat nuoret, joilla on erityisen tuen tarvetta ja joiden kuntoutukseen tarvitaan panostusta, joutuisivat uudistuksen myötä aiempaa heikompaan asemaan. Ylipäätään ikärajan nosto 18 ikävuoteen kansaneläkkeen, takuueläkkeen, sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan osalta tarkoittaa, että 16–17-vuotiaat menettäisivät pääsyn näihin etuuksiin, vaikka heidän toimintakykynsä, terveytensä tai taloudellinen tilanteensa sitä edellyttäisi.
Ja korvataan se seuraavalla muotoilulla:
Helsinki pitää uudistusta pääosin kannatettavana. Hallituskauden aikana tehtyjen lakimuutosten seurauksena ammatillisen kuntoutuksen ja nuoren kuntoutusrahan kohderyhmät ovat muuttuneet suurelta osin päällekkäisiksi. Yleisellä tasolla nuorten kuntoutusrahaa ei ole enää tarkoituksenmukaista säilyttää erillisenä etuutena. Hallituksen esityksen asiavirheen korjaamista helpottavat muutokset vaikuttavat myös Helsingin näkökulmasta perustelluilta ja hallinnollista taakkaa keventäviltä.
Nuorten ohjaaminen ammatilliseen kuntoutukseen tukee nuorten selkeämpää koulutus- ja työllistymispolkua, arviointikriteerien yhteneväisyyttä sekä kuntoutumisen ja työllistymisen edellytysten realistista määrittelyä. Lakimuutoksessa tulee kuitenkin varmistaa se, että väliinputoajiksi eivät jää ne nuoret, jotka eivät täytä ammatillisen kuntoutuksen työelämätavoitetta tai esimerkiksi saavat nykyisin työpajatoiminnan ajalta kuntoutusrahaa.
Poistetaan kohta:
Kuntoutusrahan poistaminen työpajatoiminnassa olevilta nuorilta on huono signaali nuorille, jotka kuitenkin ovat työssä ja aktiivitoiminnan parissa. Ammatillisen kuntoutuksen heikennykset voivat osaltaan aiheuttaa syrjäytymiskierrettä niiden nuorten parissa, jotka jo lähtökohtaisesti ovat haavoittuvassa asemassa toimintakykynsä osalta. Osa näistä nuorista joutuisi mahdollisesti hakemaan toimeentulotukea, jonka ehtoja on kiristetty. Toimeentulotuen ehtojen kiristämistä puolestaan on perusteltu juuri sillä, että toimeentulotuki on viimesijainen etuus.
Korvataan kappaleella:
Hallituksen esityksen arvion mukaan henkilöitä, joille kuntoutusrahaa ei jatkossa maksettaisi, olisi arvioiden mukaan korkeintaan muutamia kymmeniä. Vähäisestä määrästä huolimatta esimerkiksi työpajatoiminnassa olevien nuorien toimeentulo ja riittävä tuki tulee varmistaa uudistuksessa.
Poistetaan kohta:
Harkinnanvarainen kuntoutus on tärkeää turvata erityisesti neurokirjon nuorten osalta, mikäli muutos koskee Oma väylä -kuntoutusta. Se on merkittävässä roolissa usean nuoren kuntoutumisen polulla siten, että sillä voidaan tukea esimerkiksi opintojen sujumista tai oman alan löytämistä. Monet nuoret tarvitsevat nimenomaan räätälöityä kuntoutusta, jossa huomioidaan sekä ikävaihe että neurokirjon piirteet. Nuorten kuntoutusten suunnittelussa on tärkeää selkeyttää perusteita, joilla kuntoutusta myönnetään ja toisaalta huomioida nuoren erityispiirteet vaikkapa neuromoninaisuuden tai mielenterveyden haasteiden suhteen.
Lisätään kappaleen loppuun (Helsingin kaupunki korostaa, että on olemassa paljon koulutuksen ja työn ulkopuolella olevia alaikäisiä nuoria, joilla ei ole realistisia mahdollisuuksia opiskella ainakaan täysipäiväisesti -virkkeen jälkeen):
Ammatillisen kuntoutuksen merkityksen kasvaessa tulee mahdollista nuorten yksilöllisen toimintakyvyn huomioiminen kuntoutuksen kriteereissä. Myös räätälöityä ja matalan kynnyksen kuntoutusta tulisi pitää saatavilla, jotta palveluita voidaan tarjota kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville.
Poistetaan kohta:
Tämä on pidettävä mielessä, mikäli nuorten kuntoutusraha poistetaan. Alaikäisten kohdalla esimerkiksi työpajalle osallistuminen on tällä hetkellä vaikeaa, sillä he eivät saa mitään etuutta työpajalle tai työkokeiluun osallistumisen ajalta. Käytännössä aina näihin osallistuminen vaatii kuitenkin nuorelta taloudellisia resursseja, joita kaikilla perheillä ei ole nuorille antaa. Tämä herättää huolta erityisesti ottaen huomioon toimeentulotukeen jo tehdyt leikkaukset ja sitä kautta lapsiperheköyhyyden lisääntymisen.
Kannattaja: Otto Meri
äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Maaret Castrénin vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna
Jaa-äänet: 11
Paavo Arhinmäki, Elisa Gebhard, Mia Haglund, Shawn Huff, Ville Jalovaara, Tuuli Kousa, Johanna Laisaari, Silvia Modig, Suvi Pulkkinen, Marcus Rantala, Niilo Toivonen
Ei-äänet: 4
Maaret Castrén, Otto Meri, Sari Sarkomaa, Maarit Vierunen
Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän ehdotuksen äänin 11 - 4.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää 8.3.2026 mennessä lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain, sairausvakuutuslain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta. Lausuntopyyntö on liitteenä 1 ja luonnos hallituksen esitykseksi liitteenä 2.
Asiasta on saatu sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan lausunto. Esitys on lausunnon mukainen.
Hallintosäännön 19 luvun 5 §:n mukaan, ellei toisin ole säädetty tai määrätty, kaupungin puhevaltaa käyttää ja kaupungin esitykset ja lausunnot ulkopuoliselle antaa kaupunginhallitus. Asian periaatteellisen ja taloudellisen merkityksen ollessa vähäinen, kaupungin esitykset tai lausunnot antaa se kaupungin viranomainen, jonka tehtäviin asia kuuluu.
Kaupunginhallitus 23.02.2026 § 118
Päätös
Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.
Käsittely
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Maarit Vierusen ehdotuksesta.
Esittelijä
Lisätiedot
Jan Ihatsu, kaupunginsihteeri
puhelin: 09 310 36276, jan.ihatsu@hel.fi
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala 9.2.2026
Sinänsä on kannatettavaa, että pirstaleista sosiaaliturvajärjestelmää pyritään yhtenäistämään ja päällekkäisyyksiä poistamaan. Esityksessä kuitenkin huolestuttaa tiettyjen asiakasryhmien tilanne. Iältään 15–17-vuotiaat nuoret, joilla on erityisen tuen tarvetta ja joiden kuntoutukseen tarvitaan panostusta, joutuisivat uudistuksen myötä aiempaa heikompaan asemaan. Ylipäätään ikärajan nosto 18 ikävuoteen kansaneläkkeen, takuueläkkeen, sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan osalta tarkoittaa, että 16–17‑vuotiaat menettäisivät pääsyn näihin etuuksiin, vaikka heidän toimintakykynsä, terveytensä tai taloudellinen tilanteensa sitä edellyttäisi.
Kuntoutusrahan poistaminen työpajatoiminnassa olevilta nuorilta on huono signaali nuorille, jotka kuitenkin ovat työssä ja aktiivitoiminnan parissa. Ammatillisen kuntoutuksen heikennykset voivat osaltaan aiheuttaa syrjäytymiskierrettä niiden nuorten parissa, jotka jo lähtökohtaisesti ovat haavoittuvassa asemassa toimintakykynsä osalta. Osa näistä nuorista joutuisi mahdollisesti hakemaan toimeentulotukea, jonka ehtoja on kiristetty. Toimeentulotuen ehtojen kiristämistä puolestaan on perusteltu juuri sillä, että toimeentulotuki on viimesijainen etuus.
Harkinnanvarainen kuntoutus on tärkeää turvata erityisesti neurokirjon nuorten osalta, mikäli muutos koskee Oma väylä -kuntoutusta. Se on merkittävässä roolissa usean nuoren kuntoutumisen polulla siten, että sillä voidaan tukea esimerkiksi opintojen sujumista tai oman alan löytämistä. Monet nuoret tarvitsevat nimenomaan räätälöityä kuntoutusta, jossa huomioidaan sekä ikävaihe että neurokirjon piirteet. Nuorten kuntoutusten suunnittelussa on tärkeää selkeyttää perusteita, joilla kuntoutusta myönnetään ja toisaalta huomioida nuoren erityispiirteet vaikkapa neuromoninaisuuden tai mielenterveyden haasteiden suhteen.
Toivoisimme nuoren kuntoutusrahan poistamisen myötä pidettävän mielessä, että on olemassa paljon koulutuksen ja työn ulkopuolella olevia alaikäisiä nuoria, joilla ei ole realistisia mahdollisuuksia opiskella ainakaan täysipäiväisesti. Alaikäisten kohdalla esimerkiksi työpajalle osallistuminen on tällä hetkellä vaikeaa, sillä he eivät saa mitään etuutta työpajalle tai työkokeiluun osallistumisen ajalta. Käytännössä aina näihin osallistuminen vaatii kuitenkin nuorelta taloudellisia resursseja, joita kaikilla perheillä ei ole nuorille antaa. Tämä herättää huolta erityisesti ottaen huomioon toimeentulotukeen jo tehdyt leikkaukset ja sitä kautta lapsiperheköyhyyden lisääntymisen.
Lisätiedot
Henri Yli-Salomäki, erityissuunnittelija
puhelin: 09 310 70214, henri.yli-salomaki@hel.fi
Päätös tullut nähtäväksi 10.03.2026
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §