Virkasuhteen täyttäminen, Taivallahden peruskoulu, päätoiminen tuntiopettaja, matematiikka ja kemia, KASKO-01-848-25

Päätös on ehdotuksen mukainen.

********** on tehnyt 18.3.2026 Helsingin kaupungin kirjaamoon saapuneen oikaisuvaatimuksen perusopetuksen aluepäällikön tekemästä päätöksestä (14 §), jolla aluepäällikkö on ottanut Taivallahden peruskouluun sijoitettuun matematiikan ja kemian päätoimisen tuntiopettajan virkasuhteiseen tehtävään **********

Aluepäällikkö on antanut asiassa lausunnon.

Kuntalain 134 §:n 1 momentin nojalla kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua.

Kuntalain 137 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa ja oikealle toimielimelle.

Hallintosäännön 14 luvun 1 §:n 2 mom. 5 kohdan mukaan, ellei toisin ole määrätty toimialajohtaja ottaa palvelukseen toimialan viranhaltijat ja työntekijät. Toimialajohtajan henkilöstöasioiden delegoineista 14.4.2025 tekemän päätökseen (§ 45) perustuen opettajan ottamisesta vakinaiseen virkasuhteeseen päättää aluepäällikkö.

Hakuprosessista

Historian ja yhteiskuntaopin päätoimisen tuntiopettajan virkasuhteinen tehtävä on ollut julkisesti haettavana ajalla 5.–26.1.2026 Helsingin kaupungin sähköisessä rekrytointijärjestelmässä sekä muissa Helsingin rekrytointikanavissa.

Hakuilmoituksella ilmoitettiin eduksi luettavaksi seikaksi kokemus matematiikan ja kemian opettamisesta sekä yhtenäisessä peruskoulussa työskentelystä.

Määräajassa hakemuksen jätti 18 hakijaa. Vaadittu kelpoisuus oli 10 hakijalla.

Ryhmähaastatteluun kutsuttiin viisi hakijaa, joista kolme saapui paikalle. Kaikilla viimeiseen vaiheeseen eli ryhmähaastatteluun edenneillä hakijoilla oli vahvuutena vaadittavan kelpoisuuden lisäksi viimeaikainen kokemus matematiikan ja kemian opettamisesta sekä yhtenäisessä peruskoulussa työskentelystä.

Oikaisuvaatimuksesta

Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan päätös kumottavaksi. Oikaisuvaatimuksen mukaan virkasuhteen täytössä on tapahtunut jo valmistelussa virheitä ja vaatimusten kohteena oleva päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että häntä on syrjitty ja sorrettu virantäytössä ja että valinta rikkoo lakia. Lisäksi oikaisuvaatimuksen mukaan nimityspäätös on vastoin tarkoituksenmukaisuutta. Lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että päätös loukkaa häntä ja hänen oikeusturvaansa virkasuhteen hakijana.

Oikaisuvaatimuksen tekijän perustelut ilmenevät tarkemmin liitteenä olevasta oikaisuvaatimuksesta.

Lainsäädännöstä

Lain kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta 6 §:n 1 momentin mukaan virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Lisäksi virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty tai kunnan päättämä erityinen kelpoisuus. Opettajan kelpoisuudesta säädetään opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa.

Taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. Kyvyllä viitataan yleisesti tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilön ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävän hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetetulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhdessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin.

Hakijoita perustuslain 125 §:n 2 momentin perusteella vertailtaessa on nimitysperusteita oikeuskäytännön mukaan arvioitava kokonaisuutena, jossa koulutuksen ja työkokemuksen ohella on otettava huomioon myös hakijan viran hoitamisen kannalta merkitykselliset henkilökohtaiset ominaisuudet (KHO 2005:44).

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998, jäljempänä myös kelpoisuusasetus) 5 §:ssä säädetään peruskoulun aineenopettajan kelpoisuudesta. Pykälän mukaan aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut:

1) ylemmän korkeakoulututkinnon;

2) kussakin opetettavassa aineessa vähintään 60 opintopisteen laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopinnot ja aineopinnot; sekä

3) vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

Sen estämättä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, kelpoisuuden tuottavat osaltaan kussakin opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka sisältävät yliopistossa suoritetut perus- ja aineopinnot, laajuudeltaan yhteensä vähintään 35 opintoviikkoa.

Yhdenvertaisuuslain 8 §:n 1 momentin mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 8 §:n 1 momentin mukaan työnantajan menettelyä on pidettävä tässä laissa kiellettynä syrjintänä, jos työnantaja työhön ottaessaan taikka tehtävään tai koulutukseen valitessaan syrjäyttää henkilön, joka on ansioituneempi kuin valituksi tullut toista sukupuolta oleva henkilö, jollei työnantajan menettely ole johtunut muusta hyväksyttävästä seikasta kuin sukupuolesta taikka jollei menettelyyn ole työn tai tehtävän laadusta johtuvaa painavaa ja hyväksyttävää syytä.

Asian arviointi

Virkaan valittu täyttää kelpoisuusasetuksessa mainitun muodollisen kelpoisuuden. Hän on koulutukseltaan filosofian maisteri ja suorittanut opettajan pedagogiset opinnot. Lisäksi hän on suorittanut matematiikan opettajan opinnot tutkinnon pääaineena (157 op) ja kemian opettajan opinnot tutkinnon sivuaineena (62 op). Hän on toiminut lukion matematiikan, kemian ja fysiikan aineenopettajana ja perusopetuksen 7.-9. luokan kemian ja fysiikan aineenopettajana lukuvuoden 2016 alusta, jota ennen hän toimi lähes koko lukuvuoden 2015-2016 matematiikan ja kemian sivutoimisena aineenopettajana lukiossa ja perusopetuksessa. Aluepäällikön päätöksen mukaan valittu erottui haastattelussa edukseen tuomalla esille osaamistaan erityisesti ylöspäin eriyttämisessä sekä oppilastuntemuksen hyödyntämisessä ja vuorovaikutuksessa opetustilanteissa.

Oikaisuvaatimuksessa väitetään, että vaatimuksen tekijää on syrjitty virkasuhdetta täytettäessä. Syrjintäperustetta ei kuitenkaan tarkenneta. Oikaisuvaatimuksen tekijän toimittaman hakemuksen (liitteenä) mukaan hän täyttää kelpoisuusasetuksessa mainitun muodollisen kelpoisuuden. Hän on koulutukseltaan diplomi-insinööri sekä filosofian maisteri. Hän on suorittanut laajuudeltaan vähintään 60 opintopisteen opinnot historiassa sekä laajuudeltaan vähintään 60 opintopisteen opinnot yhteiskuntaopissa. Hän on lisäksi suorittanut opettajan pedagogiset opinnot. Toimittamansa hakemuksen mukaan hän on suorittanut myös muita opintoja. Hän on hakemuksensa perusteella työskennellyt aikuislukiossa sivutoimisena historian ja yhteiskuntaopin opettajana vuonna 2024 yhteensä noin kahden kuukauden ajan. Hänen muu opettajakokemuksensa lukio- tai perusopetuksesta on noin 30 vuoden takaa.

Oikaisuvaatimuksen tekijän toimittaman hakemuksen mukaan hänellä ei ollut hakuilmoituksella eduksi luettaviksi seikoiksi ilmoitettua kokemusta matematiikan ja kemian opettamisesta tai yhtenäisessä peruskoulussa työskentelystä. Kuten valintapäätöksessä todetaan, ryhmähaastatteluun kutsuttiin kaikki ne kelpoiset hakijat, joilla oli viimeaikaista kokemusta matematiikan ja kemian opettamisesta sekä yhtenäisessä peruskoulussa työskentelystä. Oikaisuvaatimuksen tekijä ei täytä kyseistä kriteeriä. Valintaprosessin luonteeseen kuuluu, että hakijoista vain osa haastatellaan. Virantäytössä ei ole toimittu syrjivästi oikaisuvaatimuksen tekijää kohtaan.

Oikaisuvaatimuksessa ei tuoda tarkemmin esille, millä perusteilla oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo menettelyssä tapahtuneen virheitä tai päätöksen syntyneen virheellisessä järjestyksessä. Todettakoon, että tehtävä on ollut julkisesti haettavana, haastattelut on järjestetty asianmukaisesti ja päätöksen on tehnyt toimivaltainen viranhaltija. Samoin päätös on perustunut kokonaisharkintaan, jossa on otettu huomioon hakijan koulutus, työkokemus sekä haastattelun ja henkilöarvioinnin perusteella tehty arviointi, joiden perusteella valinta on tehty.

Aluepäällikön lausunnon mukaan kaikkien tehtävää hakeneiden hakemukset on käyty huolellisesti läpi suhteessa työpaikkailmoitukseen kirjattuun tehtävänkuvaukseen. Rekrytointiprosessiin sisältyi ryhmähaastattelu, johon kutsuttiin kaikki ne kelpoiset hakijat, joilla oli viimeaikaista kokemusta matematiikan ja kemian opettamisesta sekä yhtenäisessä peruskoulussa työskentelystä. Päätös valinnasta perustui perusopetuksen aluepäällikön kokonaisarvioon, jossa huomioitiin hakijoiden koulutus, työkokemus sekä haastattelussa esille tullut osaaminen tehtävän vaatimuksiin nähden.

Työnantajalla on laaja harkintavalta valita kenet tahansa kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista. Harkintavalta ilmenee muun muassa viranomaisen oikeutena määritellä viran työtehtävät, painottaa nimitysperusteita tehtävien mukaisesti sekä päättää siitä, mikä merkitys viranhakijoiden erilaisille ansioille on annettava. Ansioita arvioitaessa on otettava huomioon viran tai tehtävän kelpoisuusvaatimukset ja muut etukäteen vahvistetut valintaperusteet sekä konkreettiset tehtävät. Työnantajalla on näissä rajoissa oikeus painottaa hakijoiden joukosta sellaisia ansioita, joiden se katsoo parhaiten edistävän työtehtävien hoitamista. Aluepäällikön tekemän päätöksen mukaan työkokemuksen, koulutuksen sekä haastatteluista ilmenevien seikkojen kokonaisarvioinnin perusteella parhaat edellytykset viran menestykselliseen hoitamiseen on ollut valitulla hakijalla.

Esittelijä toteaa, kuten aluepäällikön lausunnossa ja päätöksessäkin on todettu, että valinta on perustunut kokonaisharkintaan. Kokonaisharkinnassa arvioidaan, kenellä kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista on taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto huomioon ottaen parhaat edellytykset hoitaa virkaa. Esittelijä katsoo aluepäällikön valinneen kokonaisarvion perusteella ansioituneimmaksi arvioimansa hakijan kyseiseen haettavana olleeseen virkasuhteiseen tehtävään.

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen. Aluepäällikkö on harkintansa mukaan voinut valita koulutuksen, työkokemuksen ja haastattelussa ilmenevien seikkojen kokonaisarvioinnin perusteella parhaiten tehtävään soveltuvaksi arvioimansa hakijan. Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole esittänyt sellaisia seikkoja, jotka osoittaisivat, että aluepäällikkö olisi käyttänyt harkintavaltaansa muuhun kuin mihin se tässä asiassa on ollut käytettävissä. Päätös on syntynyt oikeassa järjestyksessä, päätöksentekijä ei ole ylittänyt toimivaltaansa, eikä päätös ole muutoinkaan lainvastainen.

Esittelijä esittää edellä lausuttuun, aluepäällikön päätökseen ja lausuntoon viitaten, että oikaisuvaatimus hylätään.

Päätös tullut nähtäväksi 12.05.2026

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava fyysisesti tai postitse valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitus on toimitettava sähköisesti valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi, postiosoite ja muut yhteystiedot. Hallintotuomioistuimelle on soveltuvalla tavalla ilmoitettava myös valittajan henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Jos jokin tieto myöhemmin muuttuu, siitä on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös sähköinen tai mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Valituksen tai muun asiakirjan toimittaminen hallintotuomioistuimen sähköiseen asiointipalveluun katsotaan ilmoitukseksi sähköisen asiointipalvelun käyttämisestä prosessiosoitteena. Jos valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, hallintotuomioistuin voi valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.