Hankesuunnitelma, Junatien metrosillan uusiminen, liikenneliikelaitos

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Junatien metrosillan uusiminen on välttämätöntä sillan rakenteellisen kunnon ja metron liikenneturvallisuuden varmistamiseksi. Nykyinen silta on huonokuntoinen ja sen kantavuus on puutteellinen. Silta uusitaan kiireellisesti, jotta vältetään riskit metroliikenteen ennakoimattomista katkoksista.

Hankkeen toteuttamiseksi on välttämätöntä katkaista metroliikenne hankealueella. Metroliikenteen katko kestää tämänhetkisen arvion mukaan seitsemän kuukautta. Kalasataman metroasema on suljettuna metrokatkon ajan, ja lisäksi noin kaksi kuukautta ennen katkoa sekä kaksi kuukautta metron liikennekatkon jälkeen. Metrojunat kulkevat pysähtymättä suljetun aseman ohi metrokatkoa edeltävän ja katkon jälkeisen ajan.

Silta sijaitsee liikenteellisesti ja rakenneteknisesti erittäin haastavassa paikassa. Suunnittelun ja toteutuksen keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että sillan uusimisesta aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa ja liikennekatkon kesto pysyisi mahdollisimman lyhyenä. Töiden nopeuttamiseen vaikuttavien tekniikoiden hyödyntäminen varmistetaan urakoitsijan kanssa yhteistyössä tehtävässä suunnittelussa. Urakkaan asetetaan liikennekatkon keston lyhentämiseen liittyviä kannusteita.

Liikennekatkon edellyttämät metron liikennöinnin ja kunnossapidon poikkeusjärjestelyt, korvaavan liikenteen järjestelyt, hankkeen sujuva toteutus ja liikenteen uudelleen käynnistys ovat vaativa, kaikkia metron liiketoiminta-alueita sekä laajaa sidosryhmää koskeva muutostenhallintaprojekti. Junatien metrosillan uusimishankkeen ja metron liikennekatkon aiheuttamien poikkeusjärjestelyjen toimeenpanoa on valmisteltu liikenneliikelaitoksen (HKL), Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n (Kaupunkiliikenneyhtiö), Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) sekä kaupunkiympäristön toimialan ja kaupunginkanslian yhteistyössä.

Hankkeen strategiasidonnaisuus

Helsingin kaupunkistrategiassa 2025–2029 todetaan Helsingin liikennejärjestelmän nojautuvan ensisijaisesti joukkoliikenteeseen ja että joukkoliikenteen houkuttelevuus kehittyy positiivisesti. Lisäksi kaupunkistrategiassa todetaan, että kaupungin turvallisuutta vaalitaan reagoimalla herkästi ja ennalta estävästi turvallisuutta uhkaaviin ilmiöihin ja tilanteisiin. Hankkeen toteuttaminen tukee näitä kaupunkistrategian tavoitteita.

Kaupunkistrategiassa todetun mukaisesti työmaiden tulee aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa kaupunkilaisille. Liikkumista vaikeuttavien hankkeiden jaksottaminen, töiden nopeuttamiseen vaikuttavien toimien toteuttaminen, työmaiden aikaisten liikennejärjestelyjen toimivuuteen panostaminen sekä läpimenoaikojen lyhentämiseen kytketyt kannustimet ovat strategiassa todetut keskeiset keinot haittojen vähentämiseksi.

Hankkeen suunnittelussa ja toteuttamistavassa on huomioitu nämä kaupunkistrategian tavoitteet työmaiden aiheuttamien haittojen vähentämiseksi.

Hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet

Junatien metrosilta Kalasatamassa on pääkaupunkiseudun metroverkon pisin silta 482 metrin pituudellaan. Silta on rakennettu vuonna 1973 ja se on ollut käytössä vuodesta 1982, kun metro aloitti liikennöinnin alkuperäisessä laajuudessaan. Silta on erittäin huonossa kunnossa ja siinä on vakavia kantavuuspuutteita. Silta tulee uusia kiireellisesti.

Sillalla kulkee kaksi metroraidetta. Silta on rakenteeltaan kaksikymmenaukkoinen jatkuva kotelopalkkisilta. Sillalle on tehty isompi korjaus ja vahvennus vuonna 2004. Kalasataman metroasema rakennettiin sillan itäpäähän vuosien 2005–2006 aikana rakentamalla sillan yhteyteen laiturisillat. Vuonna 2014 sillan itäpuolelle rakennettiin Kalasataman keskuksen kehittämishankkeen myötä Kalasatamankadun metrosilta ja kauppakeskus Redi rakentui vuosina 2015–2018 Kalasatamankadun metrosillan ja Junatien metrosillan itäpään ympärille.

Yleistarkastuksissa raportoitujen vaurioiden perusteella sillalle käynnistettiin vuonna 2022 erikoistarkastus. Loppuvuodesta 2023 saatiin ensimmäiset tiedot siitä, että silta vaatii järeitä toimenpiteitä. Vuonna 2024 valmistuneen kantavuustarkastelun perusteella todettiin, että sillassa on vakavia kantavuuspuutteita. Sillalle asetettiin riskienhallintatoimenpiteenä paino- ja nopeusrajoitukset ja sen kriittisimpiin kohtiin rakennettiin teräksiset tukirakenteet varmistamaan sillan turvallinen käyttö sillä aikaa, kun laajempia toimenpiteitä suunnitellaan.

Junatien metrosilta on uusittava sen rakenteellisen kunnon ja liikenneturvallisuuden varmistamiseksi. Tavoitteena on estää tulevaisuuden ennakoimattomat metrokatkokset ja parantaa metroverkon luotettavuutta. Suunnittelun aikana on tutkittu laajasti erilaisia vaihtoehtoja sillan uusimiselle ja metroliikenteen katkaisemiselle.

Joukkoliikenteen korvaavien reittien sujuvuus sekä ennakoiva ja ajantasainen viestintä varmistetaan hankkeen osapuolten yhteistyönä.

Hankkeen toteuttaminen

Uusi silta toteutetaan siirtomenetelmien avulla, jotta työstä aiheutuva liikennekatko saadaan pidettyä mahdollisimman lyhyenä. Sillan pituuden ja kaupunkirakenteen tiiviyden vuoksi silta rakennetaan useana eri lohkona olemassa olevan metrosillan viereen. Lohkot siirretään sillan purkamisen jälkeen paikoilleen siirtoratojen avulla.

Uuden siltakannen rakenne on suunniteltu siten, että uudet välituet on mahdollista sijoittaa eri kohtiin kuin olemassa olevan sillan tuet. Näin mahdollistetaan välitukien rakentaminen jo ennen liikennekatkoa, jolloin katkon aikana tehtävä työ vähenee.

Olemassa oleva silta puretaan metron liikennekatkon aikana. Myös purkamisessa käytetään siirtomenetelmiä työn nopeuttamiseksi.

Kunkin siltalohkon toteutustapa on optimoitu ympäröivät olosuhteet ja aikataulu huomioiden. Pääosa lohkoista toteutetaan teräsbetonisina rakenteina, jotka rakennetaan mahdollisimman valmiiksi olemassa olevan sillan vieressä siirtoratojen päällä.

Metroaseman ja kauppakeskuksen sisäpuolella sijaitseva sillan itäisin osa toteutetaan teräspalkeista ja betonikannesta koostuvana liittopalkkirakenteena. Teräspalkit nostetaan metroradalle Capellan puistotien läheisyydestä ja siirretään paikoilleen metrorataa pitkin. Betonikansi valetaan lopulliselle paikalleen teräspalkkien päälle.

Sörnäisten rantatien päällä oleva sillan läntisin osa rakennetaan paikallaan teräsbetonisena rakenteena pidempikestoisten lohkojen rakentamisen aikana. Paikallaan rakentamisella vältytään siirtoratojen toteuttamiselta liikenteellisesti haastavaan Sörnäisten rantatien ja Lautatarhankadun risteykseen.

Toteutuksen aikana joudutaan osittain purkamaan Kalasataman metroaseman ja kauppakeskuksen rakenteita. Purkutarve kohdistuu metroaseman läntisiin hätäpoistumistorneihin. Purettavat asemarakenteet palautetaan pääosin olemassa olevan mukaisiksi. Metroasemalla toteutetaan siltatyön puitteissa mahdolliset kunnossapitokorjaukset ja kehitystoimenpiteet. Kauppakeskuksen omistamien rakenteiden tarvittavat muutokset toteutetaan Kalasataman keskuksen yhteisjärjestelysopimuksessa määriteltyjen kiinteistönomistajien ja Helsingin kaupungin välisten oikeuksien ja velvollisuuksien mukaisesti.

Hankesuunnitelmassa on alustavasti varauduttu taiteen toteuttamiseen noin 80 000 eurolla. Taideteoksen toteutusmahdollisuus tarkentuu Helsingin taidemuseon (HAM) kanssa käytävien jatkokeskustelujen perusteella.

Siltarakentamisen ja siihen liittyvien teknisten järjestelmien muutostöiden lisäksi hankkeessa toteutetaan metroa korvaavan bussiliikenteen vaatimat inframuutokset, opasteet sekä muuta liikennettä palvelevat väliaikaiset liikennejärjestelyt ml. raitiotien työnaikainen muuttaminen yksiraiteiseksi Kalasatamassa.

Hanke kattaa myös sillan uusimisen edellyttämän metroliikenteen katkon suunnittelun ja toteutuksen. Hanke- ja matkustajaviestintää sekä asukas- ja yritysvuorovaikutusta hoidetaan yhteistyössä Kaupunkiliikenneyhtiön, HSL:n, kaupunkiympäristön toimialan ja kaupunginkanslian kanssa.

Vaikutukset metro- ja raitioliikenteelle

Suunnittelun aikana on tutkittu laajasti erilaisia vaihtoehtoja sillan uusimiselle ja metroliikenteen katkaisemiselle. Lähtökohtana on ollut hankkeesta aiheutuvien haittojen vähentäminen ja liikennekatkon keston pitäminen mahdollisimman lyhyenä.

Hankkeen toteuttamiseksi on välttämätöntä katkaista metroliikenne hankealueella. Metroliikenteen katko kestää tämänhetkisen arvion mukaan seitsemän kuukautta. Kalasataman metroasema on suljettuna metrokatkon ajan, ja lisäksi noin kaksi kuukautta ennen katkoa sekä kaksi kuukautta metron liikennekatkon jälkeen. Metrojunat kulkevat pysähtymättä suljetun aseman ohi sekä metrokatkoa edeltävän että katkon jälkeisen ajan. Kyseessä on yksi metron käyttäjämääriltään keskeisimpiä osuuksia, joten hankkeen vaikutukset ovat poikkeuksellisen suuret.

Liikennekatko alkaa loppukeväällä 2027 ja jatkuu loppuvuoteen 2027. Katkon aikana metro liikennöi kahdella osuudella: lännen suunnasta Hakaniemeen ja idän suunnasta Herttoniemeen asti. Liikennöinti toteutetaan kummallakin osuudella noin viiden minuutin vuoroväleillä. HSL tarkentaa metron liikennöintimallia liikennekatkon aikana toteutettavien hankkeiden suunnittelun ja valmistelun edetessä.

Metron liikennekatkon aikaisen liikennöintimallin suunnittelussa on otettu huomioon metroradan liikennöintimahdollisuudet sekä kaupunkirakenteen asettamat rajoitteet kattavan korvaavan liikenteen järjestämiselle. Saman liikennekatkon aikana toteutetaan useita peruskorjaus- ja uusimishankkeita Hakaniemen ja Herttoniemen välisellä rata-alueella, mikä osaltaan vaikuttaa katkon laajuuteen.

Hermannin rantatien raitiotieyhteys muutetaan sillan ali kulkevalla osuudella rakennustyön ajaksi yksiraiteiseksi ja sen päälle rakennetaan liikennettä suojaava siltarakenne. Näin mahdollistetaan raitiotieliikenteen jatkuminen sillan purkamisen ja rakentamisen aikana. Raitiotieliikenteessä varaudutaan lyhyisiin liikennekatkoihin yksiraiteisuuden mahdollistavien vaihteiden ja työsillan rakentamisen sekä purkutyön aikana.

Vaikutukset jalankulkijoille, pyöräliikenteelle ja ajoneuvoliikenteelle

Sillan ympäristöön perustetaan työmaa-alue, joka rajoittaa liikkumista alueen läheisyydessä. Turvalliset ja mahdollisimman sujuvat yhteydet varmistetaan liikennejärjestelyiden ja opasteiden avulla esteettömyys huomioiden. Viiveitä ei voida kuitenkaan täysin välttää.

Virastotalon ramppi Hermannin rantatieltä Sörnäisten rantatielle sekä Lautatarhankatu Tynnyrintekijänkadun ja Panimokadun välillä toimivat keskeisinä rakentamisalueina ja ovat suljettuna liikenteeltä työmaan ajan. Sörnäisten rantatie ja Hermannin rantatie pyritään pitämään käytössä koko työmaan ajan yksittäisiä lyhyitä sulkuja lukuun ottamatta.

Kävely- ja pyöräily-ympäristön toimivuuteen ja opastamisen selkeyteen kiinnitetään huomiota rakennustöiden aikana. Kulosaaren sillan pohjoinen jalankulun ja pyöräilyn yhteys Panimokadulle suljetaan ja jalankulku ja pyöräliikenne keskustan suuntaan ohjataan Englantilaisaukion kautta sekä Pasilaan Työpajankadun kautta. Lisäksi työmaan aikana poistetaan käytöstä ajoneuvoliikenteen kaistoja sekä toteutetaan pienempiä muutoksia liikennejärjestelyihin.

Korvaava liikenne

HSL suunnittelee ja hankkii metroa korvaavan joukkoliikenteen. Korvaavan liikenteen sujuvuuden takaamiseksi varaudutaan tekemään muutoksia olemassa oleviin liikennejärjestelyihin yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan kanssa.

Metroa korvaava bussilinja tulee kulkemaan Hakaniemen ja Herttoniemen asemien välisellä osuudella metrokatkon aikana. Bussi kulkee Sörnäisten rantatietä ja Itäväylää pitkin. Busseille pyritään järjestämään mahdollisimman sujuva kulku ja bussikaistat linjan koko reitille.

Tämänhetkisen suunnitelman mukaan HSL tihentää lisäksi muuta bussiliikennettä Herttoniemen ja Pasilan välillä sekä Itä-Helsingin ja junaradan (päärata) välillä. Muutokset toteutetaan muokkaamalla olemassa olevia linjoja ja vuorovälejä.

Metroa korvaavan bussiliikenteen lisäksi HSL suunnittelee raitiovaunuliikenteen vahvistamista katkon ajaksi. Metron liikennekatko ajoitetaan ajankohtaan, jolloin Kruunusiltojen raitiovaunuliikenne on käytössä. Tavoitteena on, että uusi linja 12 ajaa Hakaniemen sijaan Mikonkadulle Fenniakorttelin kohdalle ja korvaa osaltaan metroa katkon aikana. Linjan 12 päätepysäkki siirtyy Hakaniemeen, kun Kaivokadun ja Kaisaniemenkadun remontti alkaa Junatien metrosillan uusimisen jälkeen.

Kalasataman aseman ollessa suljettuna myös linjan 13 reittiä on tarkoitus jatkaa Nihdistä keskustaan asti.

Kalasataman yhteyksiä Itä-Helsinkiin ja länteen Pasilan suuntaan palvelevat olemassa olevat bussilinjat. Linjoja on tarkoitus vahvistaa, ja niiden sujuvuutta pyritään parantamaan. HSL:n lausunto on liitteenä 3.

Kalasataman palveluiden saavutettavuus

Kalasatamassa sijaitsee useita yksityisiä ja julkisia palveluita, joiden saavutettavuus heikkenee hetkellisesti Junatien metrosillan uusimishankkeen aikana. Kalasataman metroaseman ja kauppakeskus Redin läheisyydessä sijaitseva Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus on tunnistettu yhdeksi keskeisimmäksi alueella sijaitsevaksi laajaa väestöpohjaa palvelevaksi kohteeksi. Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksen toimintaedellytyksiä metrosillan uusimisen aikana on kuvattu kattavasti kaupunginvaltuuston 11.3.2026 § 81 käsittelemässä kaupunginhallituksen vastauksessa Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksen palvelujen tilapäistä siirtämistä koskevaan valtuustoaloitteeseen.

Aloitevastauksen mukaan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala on selvittänyt palvelukohtaisesti Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksessa toimivien palvelujen väistötilatarvetta Junatien metrosillan uusimisen aikana. Toimiala toteaa, että palvelut voidaan toteuttaa Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksessa, sillä metrosillan remontin ajaksi suunniteltu korvaava liikenne on riittävää turvaamaan pääsyä palveluiden piiriin, vaikka matka-aika olisikin väliaikaisesti hieman pidempi. Toimiala panostaa erityisesti haavoittuvien asiakasryhmien neuvontaan ja ohjaukseen sekä asiakasviestintään, jotta asiointi onnistuu myös korvaavilla liikennejärjestelyillä.

Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksen, kuten alueella sijaitsevien muidenkin palvelujen tarpeet otetaan huomioon korvaavan liikenteen järjestelyjä toteutettaessa. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala ja muut toimialat osallistuvat tarpeen mukaan hankkeen sidosryhmätyöskentelyyn, jonka tavoitteena on lieventää työmaa-aikaisia vaikutuksia väliaikaisjärjestelyillä sekä laajalla yhteistyöllä asukkaiden ja alueen eri toimijoiden välillä.

Kaupunginkanslian elinkeino-osasto tukee hanketta alueen yrityksille suunnattavan ajantasaisen viestinnän ja vuorovaikutuksen järjestämisessä. Yhteistyö kauppakeskus Redin kanssa on organisoitu Kalasataman keskuksen yhteisjärjestelysopimukseen liitetyn siltasopimuksen ehtojen mukaisesti.

Hankkeesta aiheutuvien häiriöiden hallinta

Hankkeen toteutustapa ja -ajankohta on yhteensovitettu kaupunkiyhteisesti huomioiden tiedossa olevat muut merkittävästi liikkumiseen vaikuttavat suunnitellut ja toteutettavat hankkeet. Myös HSL:n ja korvaavan liikenteen järjestämisen edellytykset on huomioitu eri hankkeiden jaksottamisessa ja Junatien uusimishankkeen poikkeusliikennejärjestelyjen suunnittelussa.

Suunnittelun aikana on tutkittu laajasti erilaisia vaihtoehtoja sillan uusimiselle ja metroliikenteen katkaisemiselle. Lähtökohtana on ollut hankkeesta aiheutuvien haittojen vähentäminen ja liikennekatkon keston pitäminen mahdollisimman lyhyenä. Hankesuunnitelmassa ja sen liitteessä on kuvattu yksityiskohtaisemmin suunnittelun aikana tehtyjä tarkasteluja ja arviointeja.

Sekä vanhan sillan purkamisessa että uuden sillan toteuttamisessa hyödynnetään siirtomenetelmiä, jotta työstä aiheutuva metron liikennekatko saadaan pidettyä mahdollisimman lyhyenä. Sillan purku ja uuden rakentaminen toteutetaan useassa eri osassa, jolloin kunkin osan osalta voidaan huomioida ympäristön erityispiirteet rakennustöiden nopeuden varmistamiseksi ja aiheutuvien häiriöiden minimoimiseksi.

Hankkeen valmistelevat työt on tarkoitus käynnistää omana hankkeenaan huhti-toukokuussa 2026, jotta liikennekatko voidaan ajoittaa metron liikennöinnin näkökulmasta vähiten ruuhkaiselle ajankohdalle vuonna 2027. Lisäksi työvaiheita voidaan ajoittaa rakennustöiden kannalta suotuisaan vuodenaikaan.

Alueella sijaitsevien palvelujen tarpeet otetaan huomioon korvaavan liikenteen järjestelyjä toteutettaessa. Hankkeen sidosryhmätyöskentelyn tavoitteena on lieventää työmaa-aikaisia vaikutuksia väliaikaisjärjestelyillä sekä yhteistyöllä asukkaiden ja alueen eri toimijoiden välillä. Ajantasaiseen ja ennakoivaan viestintään ja vuorovaikutukseen panostetaan.

Hankkeen toteutuksessa huomioidaan häiriöiden vähentäminen myös pidemmällä aikajänteellä. Metrosillan käyttöikä tulee olemaan vähintään sata vuotta. Sillan uusimisen yhteydessä parannetaan radan huollettavuutta ja liikennöinnin häiriöhallinnan edellytyksiä siten, että jatkossa Kalasataman liikennöitävyys poikkeustilanteissa paranee.

Aiheutuvaa liikennekatkoa hyödynnetään myös muiden katkon vaikutusalueelle sijoittuvien hankkeiden toteutuksessa, jotta pitkällä aikavälillä vältytään samalle vaikutusalueelle kohdistuvilta uusilta häiriöiltä.

Toteutusmuoto, kannusteet ja sanktiot

Hankkeen toteutusmuodon valinnassa on huomioitu sillan huonon kunnon edellyttämän kiireellisen aikataulun lisäksi tavoite saada hyödynnettyä hankkeen suunnittelussa urakoitsijan työtekniikoihin ja työvaiheistuksiin liittyvä erityisosaaminen. Toteutusmuodoksi valikoidun yhteistoiminnallisen projektinjohtourakan kehitysvaiheen aikana tilaaja, suunnittelijat ja urakoitsija kehittävät suunnitelmia yhdessä siten, että töiden nopeuttamiseen vaikuttavien tekniikoiden hyödyntäminen varmistetaan suunnitelmaratkaisuja valittaessa.

Projektinjohtourakoitsijan hankintamenettelyssä ja valinnassa on vähimmäisvaatimuksien lisäksi painotettu urakoitsijan valmiutta kehittää hankintavaiheen suunnitelmia tilaajan tavoitteiden mukaisiksi. Lisäksi hankkeen toteutusvaiheen sopimukseen sisällytetään merkittäviä kannusteita metron liikennekatkon sekä Kalasataman aseman käyttökatkon toteutumiseen hankkeen kehitysvaiheessa suunnitellussa aikataulussa.

Kannusteiden määrä on sitä suurempi mitä enemmän kehitysvaiheen aikana on kyetty vähentämään matkustajahaittoja verrattuna hankintavaiheen ratkaisuun. Kannusteiden suuruuden määrittelyssä on huomioitu yhteiskuntataloudellisten vaikutusten arviointi. Kannusteiden lisäksi toteutusvaiheen sopimukseen sisältyy myös sanktioita, mikäli keskeisimpien tavoitteiden mukaisissa aikatauluissa ei pysytä. Erillisten sanktioiden lisäksi urakoitsija myös menettäisi liikennekatkon lyhentymiseen sidotut kannusteet.

Sidosryhmäyhteistyö

Kansliapäällikkö on asettanut yhteistyöryhmän, jonka tehtävänä on hankkeen vaikutusten kaupunkitasoinen koordinointi ja osapuolten sitoutumisen vahvistaminen. Yhteistyöryhmän toiminnalla kaupunki pyrkii kaikin keinoin minimoimaan metroliikenteen katkon kestoa ja varmistamaan, että liikennehaitasta syntyvät vaikutukset keskustan ja Itä-Helsingin välillä sekä Kalasatamassa alueellisesti jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Yhteistyöryhmän osapuolina ovat kaupunginkanslia, HKL, kaupunkiympäristön toimiala, HSL ja Kaupunkiliikenneyhtiö.

Yhteistyöryhmä varmistaa eri sidosryhmien näkökulmien yhteen sovittamisen metrosillan uudistamishankkeen ja metron liikennekatkon poikkeusjärjestelyjen suunnittelussa ja toimeenpanossa. Ryhmän toiminnalla tuetaan myös kaupunkiyhteistä, ajantasaista viestintää ja vuorovaikutusta kaupunkilaisille ja muille asianosaisille. Viestinnällisten tavoitteiden saavuttamiseksi yhteistyöryhmän alaisuudessa toimii myös erillinen viestintäryhmä.

Junatien metrosillan uudistamishankkeen yhteistyöryhmän työskentelyä täydentää Kalasataman alueen koordinointiryhmä, jonka tehtävänä on Junatien metrosillan, Kulosaaren metrosillan ja Kulosaaren katusillan operatiivinen työmaa-aikaisten vaikutusten hallitseminen Kalasataman alueella. Toiminnan tavoitteena on lieventää työmaa-aikaisia vaikutuksia väliaikaisjärjestelyillä sekä laajalla yhteistyöllä asukkaiden ja alueen eri toimijoiden välillä. Ryhmä koostuu Kalasataman projektialueen liikennesuunnittelun, logistiikkaoperaattorin, kaupunginkanslian, HSL:n, Kaupunkiliikenneyhtiön ja kaupungin viestinnän edustajista sekä kulloinkin tarpeelliseksi katsotuista muiden toimialojen, kuten sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan ja kasvatuksen ja koulutuksen toimialan edustajista.

Kaupunginkanslian elinkeino-osasto tukee hanketta alueen yritysviestinnässä. Hanke tekee tiivistä yhteistyötä kauppakeskus Redin kanssa.

Keskeisintä säännöllistä sidosryhmähallintaa toteutetaan seuraavasti:

• Kaupungin yhteistyöryhmä – kaupungin tavoitteiden toteutumisen varmistaminen
• Kaupungin koordinointiryhmä – alueellinen yhteensovitus
• Kaupungin viestintäryhmä – viestinnän laadun varmistaminen
• Siltasopimuksen yhteistyöryhmä – yhteistyö muiden omistamien rakenteiden omistajien kanssa

Rinnakkaiset hankkeet

Junatien metrosillan uusimisen vaatimaa metroliikenteen katkoa hyödynnetään laajasti liikennekatkon vaikutusalueella olevien muiden investointien toteuttamisessa. Metrokatkon aikana vuonna 2027 peruskorjataan Sörnäisten ja Kulosaaren metroasemia sekä uusitaan ja peruskorjataan Kalasataman ja Herttoniemen välillä olevia muita siltoja. Työt keskitetään metrokatkon ajalle, jotta pitkällä aikavälillä matkustajille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman pieni.

Liikennekatkon vaikutusalueelle suunniteltujen muiden hankkeiden alustava kokonaiskustannusarvio on yhteensä 50–60 milj. euroa. Yhtäaikaisesti toteuttavista hankkeista merkittävimpiä ovat Sörnäisten metroaseman laituritason talotekniikan ja paloturvallisuuden perusparannus, Kulosaaren metrosillan peruskorjaus ja lisätuennat sekä Naurissalmen metrosillan uusiminen. Rinnakkaisista hankkeista valmistellaan erikseen hankesuunnitelmat päätöksentekoon kevään 2026 aikana. Hankkeiden toteutus yhteensovitetaan keskenään.

Junatien metrosillan uusimishankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa on otettu huomioon kaupunkiympäristön toimialan suunnitelmat alueen tulevalle kehittämiselle. Hankkeen yhteydessä toteutetaan metroradan alle sillan länsipuolelle paalulaatta, joka mahdollistaa tulevaisuudessa Junatien tieliikenteen penkereen muutosten toteuttamisen ilman, että metroliikennettä joudutaan katkaisemaan. Paalulaatan kustannukset, noin 3 milj. euroa, kohdistuvat kaupunkiympäristön toimialalle.

Tutkitut vaihtoehdot

Suunnittelun aikana on tutkittu laajasti erilaisia vaihtoehtoja sillan uusimiselle ja metroliikenteen katkaisemiselle.

Metroradan ratageometria ja sillan sijainti tiiviissä kaupunkirakenteessa eivät mahdollista kiertoteiden rakentamista ilman mittavia vaikutuksia kaupunkirakenteelle (esim. olemassa olevien rakennusten purkaminen) tai metron matkustajakapasiteetin romahdusta (yksiraiteiset ratkaisut).

Myös tunnelin rakentamisen mahdollisuutta on tarkasteltu. Tunnelin rakentaminen vaatisi merkittävästi enemmän aikaa kuin mitä sillan kunto huomioiden on käytettävissä. Tunnelin vaatimien ratageometrian muutosten ja maanalaisten varausten takia Kalasataman ja Sörnäisten metroasemat tulisi käytännössä rakentaa uudelleen maanalaisina asemina ja siten kustannusarvio olisi moninkertainen Junatien metrosillan uusimiseen verrattuna.

Sillan korjaaminen ja vahventaminen aiheuttaisi vähintään yhtä suuret häiriöt metroliikenteelle kuin uuden sillan toteuttaminen ja olisi lähes yhtä kallista. Korjaamisella ja vahventamisella saavutettaisiin vain 20–40 vuotta lisää käyttöikää, jonka jälkeen silta pitäisi kuitenkin uusia.

Väliaikaiset asemat

Osana metrosiltahankkeen suunnittelua on arvioitu myös Kalasataman metroaseman korvaavia ratkaisuja hankkeen ajaksi. Metron raidegeometria rajoittaa mahdollisuuksia esimerkiksi lisätä vaihderistikoita tai järjestää liikennöintiä muilla metron poikkeusjärjestelyillä, sillä metroaseman sekä vaihdealueiden sijoittamiselle on tiukat geometriavaatimukset, eikä näitä voi sijoittaa mäkiin tai kaarteisiin.

Väliaikaisen metroaseman toteuttamisedellytyksiä on kuvattu kattavasti kaupunkiympäristölautakunnan 9.12.2025 664 § lausunnossa Kalasataman väliaikaista metropysäkkiä koskevaan valtuustoaloitteeseen.

Junatien metrosillan sijainti keskellä tiivistä kaupunkirakennetta sekä radan jatkuminen itään silloilla tekee poikkeavista raidegeometrioista käytännössä mahdottomia toteuttaa ja toisaalta niiden toteutus aiheuttaisi mahdollisesti uusia liikennekatkoja.

Väliaikainen metroasema estäisi Junatien metrosillan uusimisen nyt suunnitellulla rakentamistavalla ja siten pidentäisi metroliikenteen katkoa. Kauppakeskus Redin itäpuolista rata-aluetta tullaan tarvitsemaan rakentamisalueena metrosillan itäisimmälle siltalohkolle. Liikennekatkon aikana on tarkoitus peruskorjata myös Kulosaaren metrosilta. Väliaikainen asema ei mahdollistaisi Kulosaaren metrosillan yhtäaikaista korjaamista, jolloin sen peruskorjaaminen aiheuttaisi erillisen liikennekatkon myöhemmin.

Valittu ratkaisu ja yhteiskuntataloudellinen arviointi

Edellä kuvattujen tekijöiden perusteella tarkoituksenmukaisin ratkaisu sillassa havaittujen merkittävien puutteiden korjaamiselle on uusia silta. Hankesuunnittelussa on tutkittu laajasti erilaisten työtekniikoiden hyödyntämisen mahdollisuudet.

Hankkeen suunnitelmavaihtoehtojen arvioinnissa on hyödynnetty yhteiskuntataloudellista vaikutustenarviointia. Suunnitelmavaihtoehdon valinnassa on siten huomioitu pelkkää teknistä ratkaisua ja investointikustannusta laajemmat vaikutukset. Yhteiskuntataloudellisen arvioinnin perusteella on todettu, että kokonaistaloudellisesti tarkoituksenmukaisinta on pyrkiä varmistamaan, että metron liikennekatko on mahdollisimman lyhyt. Vaihtoehtojen arviointia on kuvattu yksityiskohtaisemmin liitteenä olevassa hankesuunnitelmassa.

Sillan uusimisesta laadittiin kuusi erilaista alustavaa yleissuunnitelmavaihtoehtoa. Tehdyn arvioinnin perusteella jatkosuunnitteluun valikoitui teräsbetonisen sillan ja liittopalkkisillan yhdistelmä. Suunnitelmaratkaisu yhdistää teräs- ja betonisillan hyödyt. Betonisillalla on terässiltaa alhaisemmat investointi- ja elinkaarikustannukset, ja nämä edut voidaan saavuttaa aseman ja kauppakeskuksen ulkopuolisilla osuuksilla. Liittopalkkisillan toteuttaminen lohkolle, joka sijaitsee kauppakeskuksen ja aseman kohdalla, nopeuttaa asentamista sijainnissa, jossa asentaminen sivuttaissiirtämällä siirtoratoja hyödyntäen ei ole mahdollista olemassa olevien rakenteiden vuoksi.

Aikataulu

Hanke toteutetaan vuosina 2026–2028.

Metrosillan uusimisen valmistelevat työt on tarkoitus aloittaa huhti–toukokuussa 2026. Valmistelevien töiden aikana metro liikennöi normaalisti ja Kalasataman metroasema on auki. Valmistelevien töiden ajoituksella mahdollistetaan liikennekatkon ajoittaminen vähiten ruuhkaiselle ajankohdalle vuonna 2027. Lisäksi työvaiheita voidaan ajoittaa rakennustöiden kannalta suotuisaan vuodenaikaan.

HKL:n johtokunta päätti 5.3.2026 § 16 metrosillan uusimisen valmistelevista töistä. Liikennekatkosta aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on tarkoituksenmukaista edistää valmistelevien töiden toteutusta muusta peruskorjaushankkeesta erillisenä kokonaisuutena. Hankkeiden toteutus yhteensovitetaan keskenään.

Varsinainen sillan uusimishanke siirtyy toteutusvaiheeseen hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen arviolta kesäkuussa 2026. Vuoden 2026 aikana rakennetaan muun muassa sillan uusia välitukia ja kansirakenteita sekä kauppakeskus Redin ajotunnelin ja Kalasataman metroaseman hätäpoistumisreittien väliaikaiset kulkuyhteydet.

Vuodelle 2027 sijoittuvan metroliikenteen katkon aikana puretaan nykyinen silta ja uudet siltalohkot asennetaan paikoilleen. Sillan viimeistelytyöt jatkuvat vuoden 2028 kesään.

Aikataulut tarkentuvat hankkeen toteutussuunnittelun edetessä.

Hankkeen kustannukset

Hankkeen arvonlisäverottomaksi kustannukseksi on arvioitu yhteensä enintään 107 000 000 euroa hankesuunnitelman mukaisesti.

Hankkeen kustannustason (esityksen mukaisesti tammikuu 2026) seurannassa käytetään maarakennuskustannusindeksiä (2015=100, 1/2026=129,32).

Hankkeen kustannukset muodostuvat projektinjohdon, suunnittelun, siltaurakan toteutuksesta sekä erillishankinnoista. Lisäksi kustannusarvioon on sisällytetty 10 % riskivaraus.

Vuosina 2022–2025 suunnittelukuluja on toteutunut yhteensä 3 968 902 euroa. Vuodelle 2026 hankkeen kustannuksiksi on arvioitu 28 483 000 euroa, vuodelle 2027 54 557 000 euroa ja vuodelle 2028 19 991 000 euroa.

Vuoden 2026 talousarvioon sisältyvässä HKL:n 10-vuotisessa investointiohjelmassa hankkeelle on varattu vuosille 2026–2028 yhteensä 53 000 000 euroa. Vuosien 2027–2028 määrärahatarpeet otetaan huomioon vuoden 2027 talousarvioehdotuksen valmistelun yhteydessä.

Hankkeen käyttötalousvaikutukset

Hanke aiheuttaa 30 vuoden poistoajalla tasapoistoina 3 600 000 euron vuotuisen lisäyksen poistokustannuksiin.

HSL:n perussopimuksen perusteella 50 % investoinnin poistoista (1.800.000 euroa/vuosi) ja 50 % laskennallisista korkomenoista (30 vuoden aikana yhteensä 7 000 000 euroa, laskentakorko 5 %) voidaan laskuttaa HSL:ltä. HKL palauttaa HSL:ltä laskuttamansa 50 % laskennallisen korkomenon ns. infran korkotulona kaupungille.

Loppuosa poistoista (1 800 000 euroa vuodessa) ja investoinnin rahoittamisesta aiheutuvat todelliset 6 900 000 euron korkokulut laina-aikana (korkokanta 4 % ja laina-aika 25 vuotta) jäävät kaupungin liikenneliikelaitoksen infratukena maksettavaksi. Hankkeen vaikutus HKL:lle maksettavaan kaupungin tukeen on keskimäärin 2 500 000 euroa vuodessa.

Lisäksi osa HSL:ltä laskutettavasta 50 % poisto-osuudesta ja 50 % laskennallisesta korosta kiertyy vuosittain käytön mukaisesti kaupungin maksettavaksi HSL:n maksuosuuden kautta; noin 50 % poisto-osuudesta ja laskennallisesta korosta katetaan lipputuloilla ja loppuosa kohdistuu kuntaosuuteen. Hankkeen kokonaisvaikutus Helsingin kaupungin käyttötalouteen arvioidaan olevan keskimäärin 3 800 000 euroa vuodessa (HSL:n maksuosuus ja HKL:n saama kaupungin tuki yhteensä).

Toimivalta

Hallintosäännön 7 luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan kaupunginvaltuusto päättää hankesuunnitelmista, joiden kustannusarvio ylittää 10 miljoonaa euroa.

Päätös tullut nähtäväksi 15.04.2026

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.