Perusopetuksen yhtenäinen tuntijako vuosiluokilla 3–9, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää hyväksyä liitteen 1 mukaiset tuntijaot Helsingin kaupungin suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelman lukuun 1.5. Muutos astuu voimaan liitteen 2 siirtymäajan mukaisesti 1.8.2027 alkaen.

Helsingissä tuntijako on päätetty pääsääntöisesti koulukohtaisesti. Tällä hetkellä koulujen tuntijaoissa on eroja eri oppiaineiden opetuksen etenemisessä ja valinnaisten opetustuntien määrissä. Tuntijaon ratkaisujen pohjalta toisille oppilaille kohdentuu enemmän opetustunteja kuin toisille. Helsingin kaupungin perusopetuksessa on tavoitteena yhtenäistää peruskoulujen tuntijako. Yhtenäinen tuntijako vahvistaa oppilaiden yhdenvertaisuutta kaupungin sisällä, kun opinpolun eri vaiheissa kaikilla oppilailla on samanlaiset opetuksen tavoitteet ja opetukseen käytettävät resurssit kohdentuvat tarkoituksenmukaisesti.

Vuosiluokkien 1–2 yhtenäisestä tuntijaosta päätettiin suomenkielisessä jaostossa marraskuussa 2024. Yhtenäistäminen aloitettiin valtakunnallisten äidinkielen ja kirjallisuuden sekä matematiikan lisätuntien myötä. Yhtenäisen tuntijaon valmistelua jatkettiin vuosiluokkien 1–2 jälkeen eteenpäin vuosiluokkien 3–9 osuuteen. Yhtenäinen tuntijako otetaan käyttöön vaiheittain vuosien 2027–2029 aikana. Jo aikaisemmin opetussuunnitelma- ja tuntijakouudistusten yhteydessä Helsingissä lisättiin kielten opetukseen neljä tuntia enemmän kuin asetus edellyttää.

Tuntijaon valmistelun lähtökohtana on ollut perusopetukselle osoitettu budjetti, jonka puitteissa opetuksen järjestäminen tulee toteuttaa. Valmistelussa on huomioitu kaikkien oppiaineiden tuntijakoasetuksen mukaiset tuntimäärät sekä perusopetusasetuksen määrittämät viikkotyön vähimmäistunnit ja koulupäivän pituuden reunaehdot. Valmistelussa on sijoitettu myös kaupunkistrategian mukaiset äidinkielen ja kirjallisuuden lisätunnit tuntijaossa vuosiluokille 5 ja 6. (liite 1)

Opettajille laadittiin tuntijakoon liittyvä infomateriaali. Huoltajille järjestettiin infotilaisuus, jonka tallenne oli myöhemmin myös katsottavissa kaupungin verkkosivuilla. Oppilaskunnan hallituksien kuuleminen toteutettiin ohjaavien opettajien toimesta. Kaikkia osapuolia varten oli sähköinen kysely, jossa oli mahdollisuus ilmaista mielipide tuntijaon yhtenäistämisestä. (liitteet 3-5)

Tuntijaossa A2-kielen tunnit sijoitettiin valinnaisten aineiden tuntikehykseen. Kyselyissä vastaajat toivat esiin, että tämä vähentää A2-kielen valitsijoiden määrää, koska oppilas ei voi enää valita muita valinnaisia aineita kielen lisäksi. A2-kielen kustannusarvio kokonaan ylimääräisenä opetuksena järjestettäessä on noin 1,6 miljoonaa euroa.

Taide- ja taitoaineiden valinnaisten tuntien kohdentumisessa on tällä hetkellä paljon koulukohtaisia eroja. Tuntijaossa taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit ovat vuosiluokilla 7–9 kokonaan oppilaan valittavia. Kyselyiden vastauksissa tuotiin esiin, ettei valinnaisten tuntien alkaminen 7.vuosiluokalla, ennen kaikille yhteisen opetuksen päättymistä, ole järkevää.

Kuvataiteen, liikunnan ja musiikin painotettavan opetuksen sekä laajamittaisen kaksikielisen, englanninkielisen ja ruotsin kielikylpyopetuksen tuntijaot on laadittu yleisen tuntijaon pohjalta. Taide- ja taitoainepainotuksessa opetustunnit koostuvat painotettavan oppiaineen kaikille yhteisistä
tunneista ja taide- ja taitoaineen valinnaisista tunneista.
Kuulemisissa erityisesti musiikin painotetun opetuksen tuntimäärien vähentyminen nousi esiin.

Laajamittaisen kaksikielisen ja englanninkielisen opetuksen tuntijaossa äidinkielen ja kirjallisuuden tunnit ja A1-kielen tunnit on jaettu suomen ja kohdekielen välillä. Ruotsin kielikylpyopetuksen tuntijaossa äidinkielen ja kirjallisuuden sekä B1-kielen tunnit jaettiin suomen ja ruotsin välillä.

Tuntijaon yhtenäistämisen vaikutukset oppilaisiin vaihtelevat kouluittain. Muutoksen tavoitteena on tasata opetuksen määrää ja purkaa eriarvoistavia rakenteita koulujen opetusjärjestelyissä. Tällä hetkellä koulukohtainen tuntijako voi vaikuttaa opetusjärjestelyjen kautta oppilaiden mahdollisuuteen saada tarvitsemaansa tukea oppimiseen, opetusryhmien kokoon, jakotuntien määrään ja oppilaan valinnaisuuden mahdollisuuksiin.

Tuntijaon yhtenäistäminen ei muuta koulujen perusrahoitusta. Peruskoulujen rahoitus perustuu edelleen laskennalliseen oppilaskohtaiseen määrärahaan.

Kunta päättää kuntakohtaisesta opetussuunnitelmasta perusopetuslain (628/1998) 15 §:n mukaisesti. Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (286/2024) (jäljempänä tuntijakoasetus) ja perusopetusasetus (287/2024) (jäljempänä perusopetusasetus) määrittelevät kunkin oppiaineen ja vuosiluokan viikoittaisen opetustuntien vähimmäismäärän.

Koulut tarkentavat koulukohtaista opetussuunnitelmaa niiltä osin kuin kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa siitä määrätään. Helsingissä tuntijako on päätetty pääsääntöisesti koulukohtaisesti. Vieraan kielen, toisen kotimaisen kielen ja katsomusaineiden opetuksessa on noudatettu kaupunkitasoista tuntijakoa. Nykyisin koulujen tuntijakojen välillä on paljon eroja.

Helsingin kaupungin perusopetuksessa on tavoitteena yhtenäistää tuntijako vaiheittain. Yhtenäinen tuntijako mahdollistaa kaupunkitasoisesti opetuksen järjestämisen suunnittelun, seurannan, arvioinnin ja kehittämisen. Se myös vähentää koulukohtaisen opetussuunnitelmatyön tarvetta ja helpottaa opinpolun aikana peruskoulua vaihtavan oppilaan opiskelun järjestämistä. Yhtenäinen tuntijako vahvistaa oppilaiden yhdenvertaisuutta kaupungin sisällä, kun opinpolun eri vaiheissa kaikilla oppilailla on samanlaiset opetuksen tavoitteet ja opetukseen käytettävät resurssit.

Ensimmäisessä vaiheessa tuntijako on yhtenäistetty vuosiluokkien 1–2 osalta. Valmistelutyö tätä varten tehtiin syyslukukaudella 2024, kun valtakunnallisesti lisättiin äidinkielen ja kirjallisuuden sekä matematiikan opetusta. Vuosiluokkien 1–2 yhtenäinen tuntijako otettiin käyttöön 1.8.2025 alkaen. Yhtenäisen tuntijaon valmistelua jatkettiin vuosiluokkien 1–2 jälkeen eteenpäin vuosiluokkien 3–9 osuuteen.

Yhtenäinen tuntijako vuosiluokilla 7–9

Vuosiluokkien 7–9 yhtenäisen tuntijaon valmistelu aloitettiin syksyllä 2025. Tuntijaon valmistelun lähtökohtana on ollut talousarviossa perusopetukselle varattu määräraha ja sen puitteissa opetuksen järjestämisen mahdollisuudet. Valmistelussa on huomioitu kaikkien oppiaineiden tuntijakoasetuksen mukaiset tuntimäärät vuosiluokkakokonaisuutta 7–9 kohden. Tunnit on jaettu vuosiluokkakokonaisuuden luokka-asteille opetuksen tarkoituksen mukaisen etenemisen näkökulmasta. Kunkin vuosiluokan viikkotyön määrää määrittäessä tulee ottaa huomioon perusopetusasetuksen mukaiset viikkotyön vähimmäistuntimäärät sekä oppilaan koulupäivän kokonaispituutta rajoittavat reunaehdot.

Yhtenäisen tuntijaon valmistelu on aloitettu yleisestä tuntijaosta. Valmistelun aloitusvaiheessa on valinnaisuuden osalta huomioitu taide- ja taitoaineita painottavan opetuksen toteuttamisen mahdollisuudet jakamalla taide- ja taitoaineiden valinnaisia tunteja kaikille luokka-asteille. Tuntijaossa A2-kielen tunnit sijoitettiin valinnaisten aineiden tuntikehykseen.

Valmistelussa päädyttiin tekemään kaksi erilaista tuntijaon vaihtoehtoa vuosiluokille 7–9. Näistä vaihtoehdoista oli mahdollisuus kertoa mielipiteitä opettajien, oppilaskuntien ja huoltajien kuulemisessa. Kuulemisessa enemmän kannatusta saanut tuntijako on valittu tähän esitykseen.

Taide- ja taitoaineiden opetusta ei vähennetä tuntijakouudistuksessa. Muutokset koulujen nykyisiin tuntijakoihin verrattuna johtuvat siitä, että koulut ovat kohdentaneet taide- ja taitoaineiden valinnaisia tunteja eri tavoilla taide- ja taitoaineisiin.

Valinnaisuus tuntijaossa

Valinnaiset opinnot jakautuvat perusopetuksessa valinnaisiin aineisiin ja taide- ja taitoaineiden valinnaisiin tunteihin. Perusopetuksessa valinnaisuuden tehtävänä on syventää ja laajentaa oppilaan osaamista oppilaan valinnan mukaisesti.

Taide- ja taitoaineita ovat musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta ja kotitalous. Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit voivat kohdentua vain näiden aineiden opetukseen. Ne voivat olla oppilaan itse valitsemia aineita tai koulun päättämällä tavalla tuntijaossa kohdennettu valmiiksi eri taide- ja taitoaineisiin. Taide- ja taitoaineiden valinnaisia tunteja on vuosiluokilla 7–9 yhteensä viisi vuosiviikkotuntia.

Taide- ja taitoaineiden valinnaisten tuntien kohdentumisessa on tällä hetkellä paljon koulukohtaisia eroja. Eroja on siinä, ovatko tunnit koulun valmiiksi kohdentamia vai jätetty pääasiassa oppilaan valittaviksi ja siinä mihin oppiaineisiin koulu on tunnit kohdentanut. Tuntijaossa taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit ovat vuosiluokilla 7–9 kokonaan oppilaan valittavina.​

Valinnaisiin aineisiin kuuluvat koulussa päätetyt valinnaiset kurssit ja vapaaehtoiset kielet. Valinnaisia aineita on vuosiluokilla 7–9 yhteensä kuusi vuosiviikkotuntia. Tuntijaossa A2-kieli on oppilaan valinnainen aine, jota on kaksi tuntia viikossa. Tällöin oppilas ei valitse itselleen muita valinnaisia aineita. Vuosiluokilla 7–9 valinnaisten aineiden tunnit kohdentuvat kokonaan A2-kielen opiskeluun, eikä A2-kieli tällöin lisää oppilaan viikkotyön määrää.

A2-kielen sijoittuminen valinnaisuuteen poikkeaa edellä mainitusta siinä tapauksessa, että oppilas opiskelee A1 tai A2 -kielenä toista kotimaista kieltä eli ruotsia. Kun oppilas opiskelee molempia peruskoulun pakollisia kieliä eli ruotsia ja valitsemaansa vierasta kieltä A1 ja A2 -kielinä, eikä aloita 6.luokalta alkavaa B1-kieltä, sisältyy A2-kielen opetustunnit oppilaan B1-kielen tuntikehykseen vuosiluokilla 7–9. Tällöin oppilas valitsee itselleen muita valinnaisia aineita.

Kyselyiden vastauksissa toivottiin, ettei A2-kieli olisi osa oppilaan valinnaisia aineita. Vastaajat toivat esiin, että muut valinnaiset aineet kilpailevat A2-kielten kanssa, jolloin tästä voi seurata A2-kielen valitsijoiden vähentyminen. A2-kielen kustannusarvio kokonaan ylimääräisenä opetuksena järjestettäessä on noin 1,6 miljoonaa euroa.

Taide- ja taitoaineiden painotetun opetuksen tuntijako

Yleisen opetuksen tuntijaon pohjalta on laadittu oma tuntijakoversio kuvataiteen, liikunnan ja musiikin painotettuun opetukseen. Painotetulle opetukselle on kohdennettu kaikki taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit. Eri painotukset eroavat toisistaan, koska oppiaineiden yhteisten tuntien määrissä on tuntijakoasetuksen mukaisesti eroja. Kuvataiteen, liikunnan ja musiikin painotetun opetuksen tuntijaot ovat liitteessä 2.

Laajamittaisen kaksikielisen opetuksen tuntijaot

Laajamittaisen kaksikielisen opetuksen tuntijako noudattaa muilta osin yleistä tuntijakoehdotusta, mutta siinä on määritelty erikseen äidinkielen ja kirjallisuuden sekä kohdekielen opetustuntien määrät. Laajamittaisessa kaksikielisessä opetuksessa äidinkielen ja kirjallisuuden opetustunteja jaetaan suomen kielen ja opetuksen kohdekielen välillä. Kohdekielen opetukseen käytetään lisäksi A1-kielen opetustunnit. Laajamittaisessa kaksikielisessä opetuksessa muitakin oppiaineita opetetaan sekä suomen- ja kohdekielellä niin, että 25%-50% opetuksesta on kohdekielellä.

Laajamittaisen kaksikielisen opetuksen yhteinen tuntijako koskee kaikkia muita laajamittaisen kaksikielisen opetuksen muotoja, kuin kansalliskielistä suomi-ruotsi opetusta.

Laajamittaisen kaksikielisen suomi-ruotsi -opetuksen tuntijako noudattaa muilta osin yleistä tuntijakoehdotusta, mutta siinä on määritelty erikseen äidinkielen ja kirjallisuuden sekä ruotsin kielen opetustuntien määrät. Ruotsin kielen opetukseen käytetään lisäksi A1-kielen opetustunnit.

Laajamittaisen kaksikielisen opetuksen tuntijaot ovat liitteessä 1.

Ruotsin kielikylpyopetuksen tuntijako

Ruotsin kielikylpyopetuksen tuntijako noudattaa muilta osin yleistä tuntijakoehdotusta, mutta siinä on määritelty erikseen äidinkielen ja kirjallisuuden opetustuntien jakautuminen suomen ja ruotsin kielen välillä. Lisäksi ruotsin kielikylpyopetuksessa B1-kielen tunnit kohdentuvat ruotsin opettamiseen. Ruotsin kielikylpyopetuksessa kaikkia oppiaineita opetetaan
suomen ja ruotsin kielellä. Tuntijako on liitteessä 1.

Englanninkielisen opetuksen tuntijaot

Englanninkielisen opetuksen tuntijako noudattaa muilta osin yleistä tuntijakoehdotusta, mutta siinä on määritelty erikseen äidinkielen ja kirjallisuuden sekä englannin opetustuntien määrät. Englanninkielisessä opetuksessa oppilasta opetetaan pääasiassa englanniksi. Englanninkielisessä opetuksessa äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta annetaan suomeksi ja englanniksi. Englannin kielen opetukseen käytetään lisäksi A1-kielen opetustunnit. Tuntijako on liitteessä 1.

Siirtymäaika

Yhtenäinen tuntijako vuosiluokilla 7–9 otetaan käyttöön vaiheittain. 1.8.2027 yhtenäisellä tuntijaolla aloittaa vuosiluokka 7, 1.8.2028 vuosiluokka 8 ja 1.8.2029 vuosiluokka 9. Vaiheittaisella siirtymällä vältetään pääasiallisesti vuosiluokkakokonaisuuksien kesken tuntijaon muuttuminen, jolloin voidaan varmistaa opetuksessa valtakunnallisen tuntijakoasetuksen mukaiset oppiaineen vähimmäistuntimäärät.

Huoltajien ja opettajien kyselyissä tuotiin esiin, että siirtymäaika on lyhyt ja muutokset koskevat myös oppilaita, jotka ovat esimerkiksi valinneet itselleen jo A2-kielen. Siirtymäajassa voidaan huomioida jo A2-kielen valinneet ja järjestää heille A2-kielen opetus valinta-ajankohdan mukaisilla ratkaisuilla perusopetuksen loppuun saakka. Tuntijaon käyttöön ottamisessa katsotaan kokonaisuutta, siirtymäajan porrastaminen moniksi vuosiksi eteenpäin kuormittaa kouluja kahden tuntijaon mukaisissa opetusjärjestelyissä liian pitkään.

Osallistaminen osana valmistelua

Tuntijakomuutoksien valmistelua on tehty työryhmässä, jossa on ollut mukana peruskoulujen rehtoreita, toimialan hallinnon työntekijöitä ja opettajien luottamusedustajia. Valmistelu on tehty yhdessä suomen- ja ruotsinkielisen perusopetuksen kesken.

Tuntijakoehdotuksista on kuultu peruskoulujen oppilaskuntien hallituksia, opettajia ja huoltajia. Oppilaskuntien hallituksien ohjaavat opettajat toteuttivat kuulemisen valitsemallaan tavalla. Ohjaaville opettajille oli tarjolla valmis materiaali asian käsittelyyn. Oppilaskunnan hallitukset kertoivat mielipiteensä vastaamalla sähköiseen kyselyyn. Kyselyyn annettiin 35 vastausta 15 eri koulusta. Oppilaiden kuulemisen koonti on liitteessä 5.

Opettajille tuotettiin muutosehdotuksista infovideo. Heidän näkemyksiään kartoitettiin sähköisillä kyselyillä. Vuosiluokkia 7–9 koskevaan kyselyyn annettiin 260 vastausta. Opettajien kuulemisen koonti on liitteessä 4.

Huoltajille järjestettiin infotilaisuus, jossa esiteltiin tuntijaon muutosehdotuksia. Infotilaisuuden tallenne julkaistiin myöhemmin kaupungin verkkosivuille katsottavaksi. Huoltajien oli mahdollista kertoa mielipiteensä muutosehdotuksesta sähköisessä kyselyssä. Sähköiseen kyselyyn pystyi vastaamaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kyselyyn annettiin 486 vastausta. Huoltajien kuulemisten koonti on liitteessä 6.

Vastauksissa yhtenäistä tuntijakoa puollettiin koulujen opetuksen yhtenäisyyden näkökulmasta. Yhtenäinen tuntijako helpottaa myös opinpolulla valmistavasta opetuksesta perusopetukseen siirtymistä.

A2-kielen opetusta toivottiin erilliseksi valinnaisista aineista. Ehdotettiin myös sitä, että A2-kielen opetuksen voisi keskeyttää ennen 7.luokkaa, jos oppilas haluaisi valita itselleen muita valinnaisia aineita.

Taide- ja taitoaineiden opetusta toivottiin vastauksissa lisättävän. Niitä pidettiin jaksamista ja hyvinvointia ylläpitävinä oppiaineina. Nykyisin jotkut peruskoulut ovat kohdentaneet taide- ja taitoaineiden valinnaisia tunteja esimerkiksi käsityöhön oppilaan valinnaiseksi jättämisen ohella.

Oppilaskuntien, opettajien ja huoltajien vastauksia on hyödynnetty tuntijaon viimeistelyssä. Tuntijakoehdotuksista on valittu esitysvaiheeseen kuulemisissa enemmän kannatusta saanut vaihtoehto.

Lapsivaikutusten arviointi

Tuntijaon yhtenäistämisen vaikutukset oppilaisiin vaihtelevat kouluittain. Osalle oppilaista yhtenäistämisestä seuraa enemmän muutoksia, toisaalta osalle muutos on pieni, koska osa kouluista noudattaa tuntijakoehdotusten mukaista tuntijakoa. Yhtenäistettävä tuntijako lisää oppilaiden yhdenvertaisuuttaa opetuksessa.

Muutoksen tavoitteena on tasata opetuksen määrää ja purkaa eriarvoistavia rakenteita koulujen opetusjärjestelyissä. Tällä hetkellä koulukohtainen tuntijako voi vaikuttaa opetusjärjestelyjen kautta oppilaiden mahdollisuuteen saada tarvitsemaansa tukea oppimiseen, opetusryhmien kokoon, jakotuntien määrään ja oppilaan valinnaisuuden mahdollisuuksiin.

Opinpolun jatkumossa koulujen erilaiset tuntijaot haastavat valmistavaa opetusta, koulua vaihtavaa oppilasta sekä toisella asteella erityisesti aikuisten perusopetusta. Opettajien kyselyssä tuotiin esiin, että yhtenäinen tuntijako helpottaa valmistavasta opetuksesta perusopetukseen siirtymistä. Se myös auttaa valmistavan opetuksen aikaista perusopetukseen integroitumisen suunnittelua. Aikuisten perusopetuksessa aloittavan opiskelijan lasten perusopetuksen aikaisten suoritusten selvittäminen ja hyväksi lukeminen ei ole tällä hetkellä yksiselitteistä, koska opetuksen eteneminen vaihtelee kouluittain. Yhtenäinen tuntijako selkeyttäisi aikuisten perusopetuksessa aiempien opintojen hyväksi lukemista sekä selkeyttäisi lasten perusopetuksen aikana oppilaan suorittamien opintojen suunnittelua.

Oppilaiden kyselyssä ei toivottu lisää tunteja kouluviikkoon.

Tuntijaon yhtenäistämisellä on vaikutusta erityisesti valinnaisuuden kokonaisuuteen. Osassa kouluista oppilaan valinnaisuuden vaihtoehdot ja tuntimäärät vähenevät. Vähenemistä tapahtuu erityisesti niissä kouluissa, joissa A2-kielen opetus on järjestetty ylimääräisenä opetuksena tai painotettuun opetukseen on kohdennettu enemmän opetustunteja kuin valinnaisuuden tuntikehyksessä on. On myös kouluja, joissa oppilaalla lisääntyy valittavien opintojen määrä. Nykyisin koulujen on ollut mahdollista päättää, että he kohdentavat kaikki taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit koulun tuntijaossa valmiiksi eri oppiaineisiin. Tällöin oppilas ei ole valinnut näiden tuntien osalta lainkaan itse valinnaisia.

Tuntijaon yhtenäistäminen vaikuttaa myös painotetun opetuksen tuntimääriin. Nykyisin koulut ovat omassa tuntijaossaan voineet kohdentaa painotetulle opetukselle enemmän opetustunteja kuin painotettavan oppiaineen ja valinnaisuuden tuntikehyksestä on kertynyt. Ylimääräiset tunnit toteutuneet koulun perusrahoituksen puitteissa.

Talousvaikutukset

Helsingin kaupungin perusopetuksessa yksittäisen vuosiviikkotunnin kustannus on keskimäärin 2500–2900 € lukuvuodessa. Kaupunkitasolla yhden vuosiluokan yksittäisen vuosiviikkotunnin kustannus on lukuvuodessa 650000–754000 € vuosiviikkotunnille. Kustannuksen laskennassa on huomioitu keskimääräinen opetusryhmien määrä luokka-astetta kohden ja kerrottu tämä yksittäisen vuosiviikkotunnin hinnalla.

Tällä hetkellä A2-kielen lukijoita on 3 793 oppilasta. Tämä on 32 % 7-9-luokkalaisista oppilaista. A2-kielen opetuksen ryhmiä on noin 290 ryhmää ja kustannusarvio näille ryhmille on 1,6 miljoonaa euroa, jos A2-kieli järjestetään kokonaan ylimääräisenä opetuksena erillisissä ryhmissä. Vuosiluokilla 7–9 opetusta voidaan järjestää myös A1-kielen kanssa yhteisessä opetusryhmässä, jos koulussa on molempien oppimäärien (A1 ja A2) opiskelijoita kyseisessä kielessä. Tällöin A2-kielen opetuksen kustannusarvio on 1,3 miljoonaa euroa. Jos A2-kielen toinen opetustunti sisällytetään valinnaisuuteen ja toinen tunti annettaan ylimääräisenä opetuksena on erillisen opetusryhmän kustannusarvio 0,8 miljoonaa euroa.

Tuntijaon yhtenäistäminen ei muuta koulujen perusrahoitusta. Päätösehdotus on tehty nykyisen budjetin mukaisesti. Muutoksessa koulun resurssien kohdentaminen voi kuitenkin muuttua. Peruskoulujen rahoitus perustuu edelleen laskennalliseen oppilaskohtaiseen määrärahaan. Lisäksi koulu voi saada tarveperustaista rahaa, mikäli koulu täyttää rahoituksen kriteerit.

Yhtenäinen tuntijako selkiyttää ja yhdenmukaistaa koulujen talouden suunnittelua, seurantaa ja johtamista. Lisäksi yhdenmukainen tuntijako on edellytys opetusryhmien koon seuraamiseen.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön (5.2.2025 § 28) mukaan kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää oman kieliryhmänsä osalta kaupunkitasoisten opetussuunnitelman hyväksymisestä (luku 15 § 2 mom. 2).

Päätös tullut nähtäväksi 18.03.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §