Valtuustoaloite, nuorisotakuun toteutumisen varmistaminen ja kehittäminen Helsingissä

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Valtuutettu Natalia Kallio ja 27 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että Helsinki selvittää perusteellisesti, miksi nuorisotakuu ei Helsingissä toteudu, ja tunnistaa erityisesti nuorten pitkäaikaistyöttömyyden kasvun syyt. Lisäksi aloitteessa esitetään, että Helsinki vahvistaa nuorisotakuun mukaisten palveluiden resursseja ja saatavuutta sekä kehittää nuorisotakuuta siten, että se kattaa kaikki alle 30-vuotiaat nuoret aikuiset riippumatta valmistumisajankohdasta tai aiemmasta työhistoriasta. Helsingin tulee aloitteen mukaan tehdä tiivistä yhteistyötä oppilaitosten, kolmannen sektorin, mukaan lukien nuorisojärjestöt, sekä työnantajien kanssa. Aloite on liitteenä 1.

Nuorten työllisyys Helsingissä

Nuorten työttömyyden kasvu on ollut yksi työmarkkinoiden merkittävimmistä ilmiöistä viime vuosien aikana. Helsingissä oli kesäkuussa 2026 yhteensä 10 543 alle 30-vuotiasta työtöntä työnhakijaa. Työttömiä nuoria oli 2026 kesäkuussa 3 566 (51 %) enemmän kuin kesäkuussa 2022. Nuorten työttömyys on lisääntynyt edelleen vuoden 2026 aikana, mutta sen kasvuvauhti on hiljentynyt selvästi edellisvuodesta. Alle 30-vuotiaiden työttömien määrä lisääntyi kesäkuussa 5 % edellisvuodesta, kun viime vuonna vastaavaan aikaan nuorten työttömyyden kasvu oli 26 %.

Nuorten työttömyyden ja nuorten pitkäaikaistyöttömyyden kasvun takana on ensisijaisesti heikko työmarkkinatilanne ja huomattavasti alentunut työvoiman kysyntä. Nuorten työllisyys reagoi yleensä nopeimmin työmarkkinoilla tapahtuviin muutoksiin niin lasku- kuin noususuhdanteissa. Yleisen työmarkkinatilanteen lisäksi teknologiset muutokset, kuten tekoälyn lisääntynyt käyttö, ovat voineet vaikuttaa aloitus- tai junioritason työpaikkojen määrän vähenemiseen. Ilmiöllä voi olla suuri vaikutus erityisesti nuorten työmarkkinatilanteeseen, sillä nuorten pääsy työmarkkinoille valmistumisen jälkeen tapahtuu useimmiten aloitustason tehtävien kautta. Viitteitä työvoiman kysynnän vähenemisestä erityisesti teknologia- ja palvelusektorilla on olemassa, mutta teknologisten muutosten vaikutuksen suuruuden arviointi edellyttäisi tarkempia tutkimuksia.

Nuorisotakuu Helsingissä

Nuorisotakuun tavoitteena on tarjota jokaiselle nuorelle työ-, jatkokoulutus‐, oppisopimus- tai harjoittelupaikka neljän kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta tai koulutuksen päättämisestä. Nuorisotakuun sääntely perustuu EU:n asetukseen, joka hyväksyttiin vuonna 2013.

Keväällä 2020 Euroopan unionin neuvosto laajensi suositustaan nuorisotakuun järjestämisestä ja ulotti suosituksen nuorisotakuun järjestämisestä koskemaan kaikkia alle 30-vuotiaita, jotka ovat olleet työttömänä neljän kuukauden ajan tai ovat valmistuneet virallisesta koulutuksesta. Helsinki on sitoutunut Neuvoston suositukseen järjestää nuorisotakuun mukaisia toimia kaikille alle 30-vuotiaille kohderyhmiin kuuluville. Aiempi rajaus nuorisotakuun ulottamisesta vain alle 25-vuotiaisiin ja vastavalmistuneisiin alle 30-vuotiaisiin ei ole voimassa.

Laajennetun kohderyhmän myötä suurin osa alle 30-vuotiaista helsinkiläisistä kuuluu nuorisotakuun piiriin. Helsingissä oli vuonna 2024 yhteensä 101 962 20–29-vuotiaista nuorta. Huhtikuussa 2026 alle 30-vuotiaista helsinkiläisistä yhteensä 5 820 oli ollut työttömänä yhtäjaksoisesti vähintään 13 viikkoa eli 3 kuukautta. Työttömyysjaksojen määrät kuitenkin painottuvat lyhyimpiin jaksoihin, joten nuorisotakuun alaisten työttömien nuorten määrä on jonkin verran edellä mainittua lukua alhaisempi. Tarkkaa rajausta vähintään neljä kuukautta työttömänä olleisiin ei ole saatavilla, mutta määrän voidaan olettaa olleen noin 5 000.

Nuorisotakuun toinen kohderyhmä, virallisen tutkinnon suorittaneet, kattaa suurimman osan alle 30-vuotiaista. Vuonna 2024 helsinkiläisistä 20–29-vuotiaista nuorista 81 631 (80 %) oli suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon eli heillä oli nuorisotakuun kohderyhmään sisältyvä virallinen tutkinto. Vuosittain virallisen tutkinnon suorittaa noin 15 000 helsinkiläistä nuorta.

Helsingissä ei ole erillisiä, vain nuorisotakuun alaisille nuorille tarjottavia palveluita vaan nuorille tarjottavat työllistymistä edistävät palvelut ovat kaikkien nuorten käytettävissä. Erillisiä tilastoja nuorisotakuun alaisille nuorille tarjotuista palveluista ei täten ole käytettävissä. Palveluiden järjestämisen ja palveluiden tarjoamisen lähtökohtana on aina nuoren palvelutarve, mikä arvioidaan yhdessä nuoren kanssa.

Nuorten työllisyyttä edistävät palvelut Helsingissä

Nuorille suunnattujen palveluiden kehittäminen on nostettu kaupunkistrategiassa yhdeksi kolmesta työllistymistä edistävien palveluiden kehittämisen painopisteistä. Työllisyyspalveluiden siirryttyä kuntien vastuulle, on Helsingin kaupungilla erinomainen mahdollisuus ja vastuu edistää nuorten työllisyyttä kaikki toimijat huomioiden. Koko kaupungin palveluiden koordinointia ja kehittämistyötä johdetaan Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston (NOP-verkosto) avulla.

NOP-verkosto toimii kaupungin sisäisenä ja ulkoisena yhteistyöfoorumina ja sen jäseninä ovat Helsingin kaupungin toimialat ja muut nuorten palveluita toteuttavat toimijat sekä Helsingin kaupunkitieto- ja tutkimus, Nuorisotutkimusseura ja Puolustusvoimat. Verkosto aloitti 31.12.2029 asti jatkuvan toimikautensa 1.6.2026. Verkoston tehtävänä on edistää kaupungin ja muiden toimijoiden yhteistyötä suunnitelmallisesti palvelujen yhteensovittamiseksi ja nuorten aikuisten palvelujen pirstaleisuuden vähentämiseksi. NOP-verkosto vastaa jatkossa myös Ohjaamo-toiminnan ohjauksesta.

Nuorisotakuuta koskevassa EU:n asetuksessa nuorisotakuujärjestelmä rakentuu neljästä vaiheesta, joita toteutetaan monialaisesti yhdessä yhteistyökumppanien kanssa: kartoitus, tavoittaminen, valmistelu ja tarjous. Helsingissä nuorten työllisyyttä edistetään kaikkien neljän vaiheen kautta ja työtä tehdään sekä monialaisesti että laajasti kumppanuuksia hyödyntämällä.

Helsingin nuorten työllisyyttä edistävien palveluiden ensimmäisenä tavoitteena on ehkäistä nuorten työttömyyttä ja ajautumista pois koulutuksesta tai työmarkkinoilta. Helsingissä tehdään monialaista, oppilaitokset, nuorisopalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä työllisyyspalvelut yhdistävää yhteistyötä sen varmistamiseksi, etteivät nuoret jää ilman riittäviä palveluita. Esimerkiksi oppilaitokset välittävät etsivälle nuorisotyölle tiedot opintonsa keskeyttäneistä, jotta he eivät jää palveluiden katveisiin.

Nuorten tavoittamisen keskeisinä toimintoina ovat Ohjaamo sekä etsivä nuorisotyö. Ohjaamo on kaikkien helsinkiläisten 15–29-vuotiaiden matalan kynnyksen nuorten neuvonta- ja ohjauspiste, jossa nuorten saavat tietoa ja tukea omista mahdollisuuksistaan monialaisesti. Nuoria tukevat paikan päällä, verkossa ja tapahtumissa muun muassa työnhaun, sosiaalityön, etsivän nuorisotyön, opinto-ohjauksen, koulutusneuvonnan, talous- ja velkaneuvonnan ja asumisneuvonnan asiantuntijat. Lisäksi Ohjaamossa on tavattavissa ammatinvalintapsykologi, yrittäjyysvalmentaja sekä erityisopettaja. Ohjaamo on tarkoitettu kaikille helsinkiläisille nuorille ja sen palveluita voivat hyödyntää niin työttömät työnhakijat kuin opiskelijat tai työssä olevat. Ohjaamosta voivat hakea tukea myös esimerkiksi valmistuvat ja työtä etsivät opiskelijat.

Ohjaamon toimintojen kautta tavoitettiin vuonna 2025 yhteensä 14 705 nuorta asiakasta yksilökohtaamisissa, ryhmävalmennuksissa, tapahtumissa, oppilaitosyhteistyössä sekä digitaalisissa palveluissa. Ohjaamon asiakastilat muuttavat vuoden 2026 aikana Itäkeskukseen kauppakeskus Itikseen. Tavoitteena on entisestään lisätä Ohjaamon saatavuutta ja tavoittavuutta.

Helsingin etsivä nuorisotyö tukee nuoria, jotka eivät ole tällä hetkellä opiskelemassa tai töissä sekä niitä, jotka muuten toivoisivat elämäänsä muutosta. Etsivä nuorisotyö on tarkoitettu alle 29-vuotiaille ja Helsingin etsivä nuorisotyö työskentelee pääsääntöisesti yli 18-vuotiaiden aikuistuvien nuorten kanssa. Etsivä nuorisotyö tavoittaa nuoria, jotka ovat joko palveluiden ulkopuolella, vaarassa pudota tai tarvitsevat tukipalveluista huolimatta rinnalla kulkemista, ohjausta ja luottamuksellista keskustelua.

Vuonna 2025 Helsingin etsivään nuorisotyöhön tuli 2496 yhteydenottopyyntöä. Tavoitettuja nuoria näistä oli 1223 ja kontakteja 788. Tavoitettujen nuorten määrä kasvoi vuoteen 2024 verrattuna 303 henkilöllä. Nuoret ohjautuivat etsivään nuorisotyöhön suurilta osin oppilaitoksista tai nuoren oman suoran yhteydenoton kautta.

Työttömien alle 30-vuotiaiden palvelusta vastaa Helsingin työllisyyspalvelut, jonka ensisijaisena tavoitteena on edistää asiakkaidensa työllistymistä. Työllisyyspalvelut on Helsingissä järjestetty työnhakijoiden työmarkkinatilanteiden mukaisesti, jolloin työnhakijoille tarjotaan heidän tilanteidensa mukaisia palveluita ja työllistymisen tukea. Erillistä nuorisotakuun alaisten palveluprosessia ei ole käytössä vaan kullekin nuorelle tarjottavat palvelut perustuvat hänen palvelutarpeeseensa.

Työllisyyspalvelut on elokuussa 2026 aloittanut tehostetut toimet nuorten työllistymisen edistämiseksi. Toimet kohdistetaan Työllisyyspalvelun asiakkaina oleviin alle 30-vuotiaisiin nuoriin sekä vuoden 2026 aikana Uusia alkuja -hankkeen myötä Helsingin kaupungille työskennelleisiin nuoriin. Tavoitteena on luoda tehokkaampia toimintamalleja, joiden avulla nuorten pääsy työmarkkinoille tai työllistymistä edistäviin palveluihin nopeutuu.

Lisäksi Helsingin kaupunki on luonut yhdessä kumppanien kanssa uudenlaisen tavan luoda ja kehittää työllisyyttä edistäviä palveluita. Naapurustoalliansseissa luodaan alueellisesti tuotettavia ja lähellä alueen ihmisiä ja yrityksiä olevia palveluita vastaamaan kunkin alueen palvelutarpeisiin. Allianssien yhtenä painopisteenä on edistää kouluttamattomien nuorten opintopolkuja sekä ohjata nuoria työhön. Tavoitteena on myös ehkäistä pudokkuutta toisella asteella sekä kiinnittää nuoria koulutukseen.

Nuorten työllisyyttä edistetään myös nuorten kesäyrittäjyyden kautta. Nuorten kesäyrittäjyys tarjoaa 15–29-vuotiaille helsinkiläisille mahdollisuuden kokeilla yrittäjyyttä kesällä ja saada tukea. Kesäyrittäjyyden avulla nuorten voivat testata omaa liikeideaansa kesän aikana turvallisesti ja ohjatusti. Nuoret oppivat yrittäjyyden perusteita, kokeilevat myyntiä käytännössä ja saavat kokemusta yritystoiminnasta. Nuoret saavat ohjelman aikana yrityskoulutusta, henkilökohtaista tukea yrittäjyysohjaajalta sekä 300 euron arvoisen yrityssetelin yritystoiminnan alkukustannuksiin.

Helsinki tukee myös työnantajia palkkaamiskustannuksissa. Alle 30-vuotiaiden palkkaamiseen on hyödynnettävissä erillinen Nuorten rekrytointituki työnantajalle. Palkattavan tulee olla ollut työttömänä vähintään kolmen kuukauden ajan. Tukea voi saada jopa 50 % palkkakustannuksista, enintään 1 500 euroa kuukaudessa, vähintään kolmen ja enintään kuuden kuukauden ajan. Nuorten rekrytointituen jälkeen työnantaja voi halutessaan hakea lisäksi Helsinki-lisää jopa 12 kuukaudeksi. Myös Helsinki-lisän määrä on 50 % palkkauskustannuksista, enintään 1500 euroa kuukaudessa. Nuorten rekrytointituen ja Helsinki-lisän lisäksi työnantajat voivat hyödyntää vaihtoehtoisesti myös palkkatukea.

Koska rekrytointitukien käyttö edellyttää rekrytoivaa työnantajaa, on heikko työmarkkinatilanne rajoittanut rekrytointitukien käyttöä viimeisten vuosien aikana. Eri tukikeinojen resurssit riittäisivät vastaamaan myös nykyistä selvästi suurempaan tukien hyödyntämiseen työmarkkinatilanteen elpyessä.

Helsinki käynnisti vuoden 2026 alusta Uusia alkuja -hankkeen, jossa Helsingin kaupunki tarjosi sadalle korkeakoulutetulle nuorelle työpaikan. Kuuden kuukauden pituisista työjaksoista toivotaan nuorille ponnahduslautaa työelämään. Hankkeeseen osallistuneiden pääsyä työmarkkinoille tuetaan Työllisyyspalveluissa elokuussa 2026 alkavan nuorten työllistämisen nopeutumiseen tähtäävän projektin kautta. Suunnittelu vuoden 2027 aikana toteutettavasta jatkohankkeesta on käynnissä.

Helsinki edistää nuorten ja muiden työttömien työllistymistä myös Työllistämisrahan avulla. Työllistämisraha korvasi palkkatuen kaupungin omissa tehtävissä vuodesta 2025 alkaen. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala voi hyödyntää rekrytoinneissaan edelleen palkkatukea. Työllistämisrahan avulla tuettujen työsuhteiden kesto on 12 kuukautta ja tavoitteena on, että Helsinki käyttää Työllistämisrahaa tehtäviin, joissa työ jatkuisi tuetun jakson jälkeen.

Toimivalta

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 4 momentin mukaan kaupunginvaltuustossa käsitellään vastaus aloitteeseen, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Kaupunginhallituksen on esitettävä antamansa vastaus käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa viimeistään kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä.

Päätös tullut nähtäväksi 30.09.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §