Määrärahan myöntäminen, pääkaupunkiseudun tiedeyhteistyön toteuttaminen 2026

Strategiajohtaja päätti myöntää tiedeyhteistyön määrärahoista tutkimushankkeille tarkoitetun rahoituksen talousarvion kohdasta 1 50 04, keskitetty hanketoiminta, projektinumerolla 1095156001 seuraavalla tavalla:

**********

”Lukko - Luonto, kaupungin kasvu ja konfliktit” hankkeelle Helsingin yliopistossa, 90 000 euroa.  

**********

”Työelämässä oppimisen työllisyysvaikutukset pääkaupunkiseudulla” hankkeelle Helsingin yliopistossa, 45 000 euroa.  

**********

 ”Vastuuasiantuntijaresurssin käyttö ja TE2024-uudistuksen vaikutukset” hankkeelle Helsingin yliopistossa, 90 000 euroa.  

**********  

”Adapting Housing Policy to Urban Heat: Microenvironment-Based Strategies for Indoor Overheating in the Helsinki Region” hankkeelle Aalto-yliopistossa, 90 000 euroa.  

**********  

”Uudisrakentamisen vaikutukset pääkaupunkiseudulla” hankkeelle Aalto-yliopistossa, 90 000 euroa.  

Tiedeyhteistyön tutkimusrahoituksen tavoitteet 

Helsingin uuden 2025–2029 strategian mukaisesti jatkamme tiivistä yhteistyötä lähialueiden korkeakoulujen kanssa muun muassa kaupunkipolitiikan arviointineuvoston kautta. Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi 29.4.2024 §13 päätöksen Helsingin kaupungin, Espoon kaupungin, Vantaan kaupungin, Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston välisestä sopimuksesta pääkaupunkiseudun tiedeyhteistyöstä sekä yhteistyössä toteutettavien tutkimushankkeiden rahoittamisesta vuosina 2024–2028.

Tiedeyhteistyön tavoitteena on tukea pääkaupunkiseudun kehittämistä strategisesti merkittävissä teemoissa, tuottaa kaupunkien päätöksenteossa hyödynnettävää tutkimustietoa sekä tutkimuspohjaista arviointia, hyödyntää kaupunkien itse toiminnassaan tuottamia aineistoja sekä kehittää tutkimusyhteistyön rakenteita yliopistojen kanssa.  

Hankeohjelmasta rahoitetaan Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston toteuttamia tutkimushankkeita, joiden rahoituskausi on enintään kaksi vuotta. Hankkeet ovat tieteellisesti korkeatasoisia. Tieteenaloja ei ole rajattu, mutta sopimuksen mukaisesti metodologisena painotuksena on empiirinen politiikka-arviointi, kausaalitutkimus sekä satunnaistetussa koeasetelmassa tehdyt tutkimukset sekä tulevien politiikkavaihtoehtojen vaikutusten mallintaminen ja simulointi.  

Rahoitettavissa tutkimushankkeissa edellytetään käytettävän joko kaupunkien itse tuottamia tai muiden tahojen tuottamia pääkaupunkiseudun kaupunkeja koskevia aineistoja. Hankerahoituksella tuetaan erityisesti hankkeita, jotka pystyvät hyödyntämään kaupunkidataa uudella tavalla. Näin kaupunkien päätösten ja politiikkavaihtoehtojen pitkän aikavälin vaikutuksia voidaan arvioida tarkemmin ja ajantasaisempaan tietoon pohjautuen. Yliopistoilta edellytetään 20 % omarahoitusosuutta hankkeissa, ja hankkeiden yleiskuluosa voi olla enintään 20 %.

Tämän lisäksi tutkimusrahoituksella voidaan rahoittaa lyhyitä, ylipistotutkijoiden tekemiä muutaman kuukauden pituisia tutkimusraportteja, mikäli niille on tarvetta sekä niille löytyy tekijä. Tätä tarvetta arvioidaan tiedeyhteistyön valmisteluryhmässä. Hankkeiden tuloksia levitetään aktiivisesti kaupunkiorganisaation sisällä, esimerkiksi vuosittain järjestettävien avoimien tiedeyhteistyön vuorovaikutustilaisuuksien kautta. 

Rahoituspäätösten valmistelu 

Sopimuksen mukaan tiedeyhteistyön valmisteluryhmä kokoaa ja valitsee kerran vuodessa hankeohjelman tutkimusaiheet. Kaupunkien edustajat ovat vastuussa aiheiden keräämisestä omasta organisaatiostaan. Kaupunkien tietotarpeet ja tutkimusaiheiden toteutettavuus käsitellään keväisin valmisteluryhmässä vähintään kahdessa kokouksessa 1) aiheiden esittely ja 2) päätöskokous.  

Valmisteluryhmään kuuluvat tiedeyhteistyön sopimuksen sopijaosapuolten nimeämät edustajat. Päätöskokouksessa laajennettuun valmisteluryhmän kokoonpanoon kuuluvat lisäksi kaupunginjohtajat, pormestari ja yliopistojen rehtorit. Laajennettu valmisteluryhmä tekee tarvittavat linjaukset hankeohjelmasta ja tutkimusaiheista kaksi kertaa vuodessa sopimuksen mukaisessa päätöskokouksessa. Lisäksi se päättää strategisen tason linjauksista, kuten arviointineuvoston vuosiraportin teemasta ja arviointineuvoston kokoonpanosta. 

Tutkimushankerahoituksen haku kaupunkikehityksen ja työllisyyden teemalla avattiin 8.8.2025. Hakukuulutusta levitettiin hankkeen omilla verkkosivuilla, sosiaalisen median kanavissa ja kumppaniorganisaatioiden viestintävastaavien avustuksella heidän omien verkkosivujensa ja sähköpostilistojensa kautta. Hakuaikana järjestettiin kaksi avointa hakuinfoa. Hakuaikaan, 12.9.2025, mennessä ei kuitenkaan saatu valmisteluryhmän näkemyksen mukaan riittävästi työllisyyden teemaan liittyviä hakemuksia, joten hakuaikaa päätettiin jatkaa. Määräaikaan, 31.10.2025, mennessä saatiin yhteensä 20 hankeideaa. Tiedeyhteistyön valmisteluryhmä arvioi hankkeet ja kutsui niistä yhdeksän esittelemään hankeideansa. Hankkeet esittelivät tutkimushankeideansa 10.10.2025 ja 5.11.2025 järjestetyissä kokouksissa. Valmisteluryhmä laati esitysten ja hakumateriaalien perusteella ehdotuksen rahoitettavista hankkeista. Laajennettu valmisteluryhmä hyväksyi ehdotuksen päätöskokouksessaan 10.2.2026. 

Aineistojen luovutuksesta ja käytöstä tehdään tarvittaessa erillisiä hankekohtaisia käyttösopimuksia, joihin sisältyy myös tutkimuksen jälkeinen ohjeistus kaupunkien aineistojen hyödynnettävyydestä. 

Kansliapäällikön päätöksen 5 § 15.1.2026 mukaan strategiajohtaja vastaa talousarviokohdan 1 50 04 Keskitetty hanketoiminta strategiaosastolle osoitettujen määrärahojen käytöstä.