Ryhmäaloite, RKP, alueellinen asumisstrategia ruotsinkielisille kehitysvammaisille

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmän ryhmäaloitteesta esittelijän muutetusta ehdotuksesta poiketen seuraavan lausunnon:

Tausta

Aloitteessa tuodaan esille huoli ruotsinkielisen erityishuollon saatavuudesta ja palvelujen heikentymisestä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä. Huoli koskee erityisesti asumispalveluita. Aloitteessa esitetään, että Helsingin kaupunki selvittää, onko mahdollista laatia suunnitelma tai strategia ruotsinkielisten kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämiseksi yhdessä Uudenmaan kaksikielisten hyvinvointialueiden kanssa. Lisäksi aloitteessa esitetään, että alueiden kansalliskielilautakunnat osallistetaan prosessiin, ja että suunnittelussa hyödynnetään ympäristöministeriön vuonna 2025 julkaisemaa Kehitysvammaisten ihmisten yksilöllisen ja monimuotoisen asumisen kehittäminen -selvitystä.

Vammaispalvelujen järjestäminen Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että aloitteessa esitettyjä puutteita tunnistetaan vammaispalveluissa vain osittain. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä Helsingin kaupungille siirtyi palveluita Kårkullan kuntayhtymältä, muun muassa kolme asumisyksikköä. Palvelujen siirto on sujunut hyvin. Ruotsinkielisten kehitysvammaisten henkilöiden palvelujen osalta joitakin haasteita on havaittu erityisen vaativan tuen hoitoketjuissa sekä asumis-, työ- ja päivätoiminnassa. Siksi vammaispalveluissa on jo käynnistetty toimenpiteitä ruotsinkielisten palvelujen yhdenvertaisen toteutumisen ja saatavuuden varmistamiseksi. Myös toimialan kaksikielisyyssuunnitelma tukee toimenpiteiden edistämistä. Kaksikielisyyssuunnitelman toteuttamisesta on linjattu palvelustrategiassa.

Vammaispalvelujen asumisen tiekartta ja vammaispalvelujen kehittäminen

Toimialan vammaispalvelujen asumisen tiekartta valmistui vuonna 2025. Tiekartta ulottuu vuoteen 2040, ja se ohjaa vammaisten henkilöiden asumispalvelujen kehittämistä ja tuotantorakenteen uudistamista. Tiekartta edistää vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia asua itsenäisemmin, huomioiden samalla toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset, kuten asiakasmäärien ja erityisen vaativan ja ympärivuorokautisen tuen kysynnän kasvun sekä palvelutarpeiden monimuotoistumisen. Tiekartan keskeisiä toimenpiteitä toteutetaan sekä suomeksi että ruotsiksi.

Vammaispalvelujen kehittämissuunnitelmassa puolestaan on toimenpiteinä muun muassa palvelurakenteen keventäminen, tuetun ja yhteisöllisen asumisen lisääminen, kotiin vietävien moniammatillisten palvelujen ja digitaalisten palvelujen kehittäminen, lasten asumisen monipuolinen tuki sekä asumisvalmennuksen kehittäminen.

Ruotsinkielisten kehitysvammaisten henkilöiden asumispalveluiden turvaamiseksi on päätetty, että vuonna 2027 valmistuvasta Mellinintien ryhmäkodista tulee kaksikielinen vaativan tuen asumisyksikkö. Ryhmäkodin palvelut molemmilla kansalliskielillä turvataan muun muassa palkkaamalla ruotsin kielen taitoista henkilöstöä asiakastarpeiden mukaisesti. Toimintaa kehitetään myös toimialan nykyisissä ruotsinkielisissä asumisyksiköissä. Osa kehitysvammaisten henkilöiden ruotsinkielisistä asumispalveluista tuotetaan ostopalveluina. Kielelliset oikeudet on huomioitu kirjaamalla asumisyksikön henkilökunnan ruotsin kielen taidon vaatimukset hankinta-asiakirjoihin.

Ympäristöministeriön selvitys kehitysvammaisten henkilöiden asumisesta valmistui tiekartan jälkeen, joten selvitystä ei ole voitu suoraan hyödyntää tiekartan valmistelussa. Helsingin vammaispalvelun edustajia kuitenkin haastateltiin selvitystä varten. Toimialan omissa vammaisten henkilöiden asumisyksiköissä on jo asiakasraateja sekä suomeksi että ruotsiksi, ja kielelliset oikeudet huomioidaan jatkossakin asiakasosallisuuden kehittämisessä.

Toimialan vammaispalvelujen asumisen tiekartta esiteltiin kaupungin vammaisneuvostolle toukokuussa 2026. Vammaisneuvosto esitti toiveenaan, että asumisen kehittäminen kytketään ympäristöministeriön selvityksen suosituksiin. Tiekarttaa muokataan jatkuvasti vastaamaan vallitsevaa tilannetta, ja selvityksen suositukset on huomioitu suurelta osin jo aiemmin toimialan kehittämistyössä.

Yhteistyö kaksikielisten hyvinvointialueiden ja HUSin kanssa sekä yhteisen asumisstrategian laatiminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021, jäljempänä sote-järjestämislaki) 39 §:ssä säädetään kaksikielisten hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUSin yhteistyösopimuksesta. Yhteistyösopimuksessa sovitaan työnjaosta ja yhteistyöstä sellaisten ruotsinkielisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen toteuttamisessa, joissa tämä on välttämätöntä kielellisten oikeuksien toteutumisen varmistamiseksi tehtävän vaativuuden, harvinaisuuden tai siitä aiheutuvien suurten kustannusten takia. Helsingin kaupunki myy asumispalveluja sekä päivä- ja työtoimintaa yhteistyösopimukseen liitettyjen palvelusopimusten perusteella Länsi-Uudenmaan, Itä-Uudenmaan ja Vantaa-Keravan hyvinvointialueille. Lisäksi Helsinki ostaa asumis- ja laitospalveluita ja päivä- ja työtoimintaa muilta hyvinvointialueilta, pääosin Varsinais-Suomen hyvinvointialueelta.

Yhteistyösopimusta koordinoi Varsinais-Suomen hyvinvointialue sote-järjestämislain 39 § mukaisen erityistehtävän nojalla. Varsinais-Suomen hyvinvointialue ylläpitää myös yhteistyösopimuksen verkostoryhmää, jossa käsitellään sopimuksen piiriin kuuluvia yhteistyötarpeita. Verkostoryhmä on keväällä 2026 päättänyt vahvistaa sopimusosapuolten välistä yhteistyötä palvelukohtaisilla työryhmillä, jotka aloittavat työskentelyn syksyllä 2026. Yksi työryhmistä on vammaispalvelujen työryhmä. Työryhmät kokoavat yhteen asiantuntijoita eri hyvinvointialueilta arvioimaan oman palvelualueensa ruotsinkielisten palveluiden nykytilaa, tunnistamaan kehittämis- ja yhteistyötarpeita sekä jakamaan hyviä käytäntöjä. Työryhmien avulla voi syntyä myös uusia, yhteistyösopimukseen perustuvia palvelusopimuksia.

Yhteistyösopimuksen verkostoryhmässä on havaittu, että sopimusosapuolet pyrkivät yhä useammin tuottamaan palvelunsa itse ostopalveluiden sijaan, muun muassa kustannussyistä ja koska asiakkaille pyritään tarjoamaan asumispalvelua mahdollisimman lähellä kotipaikkakuntaa. Alueiden välisestä yhteistyöstä käydään keskusteluja eri verkostoissa, mutta yhteisen asumisstrategian laatiminen ei ole noussut keskusteluissa esille. Toimialan tekemissä alustavissa tiedusteluissa muiden alueiden kanssa laadittavaa yhteistä strategiaa ei ole myöskään pidetty tarkoituksenmukaisena.

Lautakunnan näkemyksen mukaan toimiala tekee jo nyt tiivistä yhteistyötä Uudenmaan kaksikielisten hyvinvointialueiden kanssa. Yhteistyön kehittäminen olemassa olevien verkostojen puitteissa on lautakunnan näkemyksen mukaan vaikuttavampaa kuin erillisen strategian laatiminen. Helsinki toimii aktiivisesti Varsinais-Suomen hyvinvointialueen koordinoimassa yhteistyösopimuksen verkostoryhmässä ja juuri perustetuissa verkostoryhmän alaisissa työryhmissä. Lisäksi Helsinki osallistuu Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen koordinoimaan kaksikielisten hyvinvointialueiden verkostoon, jonka toiminta perustuu Länsi-Uudenmaan lakisääteiseen erityistehtävään tukea ruotsinkielisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämistä koko maassa (sote-järjestämislaki 33 §). Toimialalla ja kansallisessa yhteistyössä huomioidaan myös sosiaali- ja terveysministeriön tuoreen ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen toteutumista koskevan selvityksen suositukset.

Kansalliskielilautakunnan osallistaminen

Helsingin kaupungin kansalliskielilautakunta on tutustunut ryhmäaloitteeseen kokouksessaan 10.6.2026. Kansalliskielilautakunta merkitsi asian tiedoksi ja esitti kommenttinaan, että aloitteessa esitetyn suunnitelman tekeminen olisi kannatettavaa. Kansalliskielilautakunta on vuosikertomuksessaan 2025 kiinnittänyt huomiota ruotsinkielisten vammaispalvelujen puutteisiin.

Yhteenveto

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta ei pidä Uudenmaan hyvinvointialueiden yhteisen asumisstrategian laatimista tarkoituksenmukaisena. Lautakunta katsoo, että ruotsinkielisten kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämistä tulee edistää osana toimialan vammaispalvelujen asumisen kokonaiskehittämistä. Erillisen kieliperusteisen asumisstrategian sijaan keskeistä on jo olemassa olevien suunnitelmien, yhteistyösopimusten ja kansallisten verkostojen kautta tehtävän työn vahvistaminen. Lisäksi lautakunta toteaa, että toimialan tulee varmistaa kielellisten oikeuksien toteutuminen käytännön tasolla palvelujen suunnittelussa, henkilöstöjärjestelyissä, asiakasosallisuudessa ja palvelujen seurannassa.

Lisäksi lautakunta toteaa, että Helsinki tekee ehdotuksen kaksikielisten hyvinvointialueiden yhteistyötä koordinoivalle Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle, että laadittaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 39 §:n mukaisten olemassa olevien yhteistyörakenteiden puitteissa yhteinen alueellinen tilannekuva ruotsinkielisten kehitysvammaisten henkilöiden asumisesta ja siihen liittyvistä palveluista. Tilannekuvassa huomioidaan nykyinen palvelutarjonta ja kapasiteetti, jonot sekä nykyiset ja tulevat palvelutarpeet. Tilannekuvan pohjalta laaditaan konkreettinen, aikataulutettu ja seurattava alueellinen toimintasuunnitelma ruotsinkielisten kehitysvammaisten henkilöiden asumisen ja siihen liittyvien palvelujen turvaamiseksi. Kansalliskielilautakunnat sekä palvelujen käyttäjät ja heidän läheisensä osallistetaan valmisteluun. Jatkotyössä huomioidaan sosiaali- ja terveysministeriön tuoreen ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen toteutumista koskevan selvityksen suositukset.