Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Merikasarminpuistossa

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus 

Ilmoitusvelvollisuus 

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ilmoituksen tekijä 

Helsingin kaupunki, Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu

Y-tunnus: 0201256-6

Yhteyshenkilö: Johanna Hytönen, 09-31036414, johanna.hytonen@hel.fi

Puhdistettavan alueen tiedot

Ilmoitus koskee kiinteistöä 91-8-9903-1, pois lukien kiinteistön päiväkotitoimintaan vuokrattu alue. Alue sijaitsee Helsingin 8. kaupunginosassa (Katajanokka), osoitteessa Merikasarminpuisto. Kiinteistön omistaa ja sitä hallitsee Helsingin kaupunki, maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu pois lukien puistoalueen länsiosassa sijaitseva alue, joka on vuokrattu päiväkotitoimintaan.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on tullut vireille 10.3.2026.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:

Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma

Merikasarminpuisto, Helsinki, 9.3.2026, AFRY Finland Oy.

Ilmoitusta on täydennetty 30.3.2026 seuraavilla asiakirjoilla:

Täydennys: Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, 91-8-9903-1, Merikasarminpuisto, HEL 2026-004468, AFRY Finland Oy.

Piirustus YMP 101034744-001, Kunnostusalueen rajaus, Tutkimuspisteet ja todetut haitta-ainepitoisuustasot, 3.3.2026, AFRY Finland Oy.

Muut päätökset ja aikaisemmat puhdistukset

Kiinteistöllä ei ole tiedossa aiempia pilaantuneen maaperän puhdistustöitä.

Ilmoituksen sisältö 

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Kuva 1. Ilmoitusalueen rajaus. Puiston lounaiskulmassa sijaitseva päiväkotikäyttöön vuokrattu alue ei kuulu ilmoitusalueeseen.

Ilmoitusalue on ennen nykyistä käyttöä ollut puolustusvoimien hallinnoima. Sekä puiston länsi- että itäosassa on sijainnut rakennukset, jotka on myöhemmin purettu. Saatavilla olevien ilmakuvien perusteella länsiosan rakennus on purettu 1960-luvulle tultaessa ja itäosan rakennus vuosien 1976 ja 1988 välillä. Lisäksi kohteen itäosassa on säilytetty tai huollettu veneitä 1950-luvulle asti, minkä jälkeen veneille varattu alue näyttää toimineen varastoalueena/hiekkakenttänä ainakin 1970-luvun loppupuolelle. Tämän jälkeen kohdekiinteistö on muutettu puistoksi. Kohteen lähiympäristössä on ollut satama-/ teollista toimintaa 1970-luvun lopulle asti.

Puiston lounaisosassa sijaitsee päiväkotikäytössä oleva rakennus ja alueen itäosassa on edelleen aikanaan puretun rakennuksen perustukset, jotka on sisällytetty osaksi puistoa.

Ilmoitusalue on voimassa olevassa asemakaavassa merkitty istutettavaksi puistoalueeksi (PI). Kohteen käyttö pysyy tulevaisuudessa samana.

Kohde sijaitsee kaupunkialueella ja se rajautuu kiinteistöihin 91-8-141-1 (ulkoministeriön kiinteistöt), 91-8-4-1 (palvelutalo), 91-8-9901-0 (yleisiä katu-, puisto- ja torialueita) sekä 91-8-9903-3 (laivastopuisto).

Kiinteistön 91-8-141-1 omistaa Suomen valtio. Muut ilmoitusalueeseen rajoittuvat kiinteistöt omistaa Helsingin kaupunki.

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Ilmoituksen liitteenä olleen kunnostuksen yleissuunnitelman mukaan maanpinnankorkeus vaihtelee noin +5,2–9,3 mpy, maanpinnan laskiessa kohti etelää. Maanpinta on korkeimmillaan kohteen pohjoisosassa, mistä se alkaa laskea myös pohjoiseen jatkettaessa. Kalliopinta alueella vaihtelee noin 0-4,75 m syvyydellä maanpinnasta.

Tehtyjen tutkimusten mukaan ilmoitusalueen maaperä on pintamaan osalta pääosin täyttömultaa. Tutkimusalueen itäosassa maaperä on lähes kauttaaltaan täyttömultaa, länsiosassa pintamaan multakerroksen alla alkaa hiekka. Alueella sijaitsevan hiekkakentän alueella maa-aines on kauttaaltaan hiekkaa tai soraa. Hiekkakenttää lukuun ottamatta, hiekkamaan arvioidaan olevan luonnonmaata.

Alueen maaperässä esiintyy rakennusjätettä (tiili, kuona, hiili, asfaltti, lasi, laasti), jonka osuus maaperässä vaihtelee 0-5 % välillä.

Ilmoitusalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Santahamina-0109103, sijaitsee kohteesta noin 4 km kaakkoon.

Kohteessa ei sijaitse pintavesiä. Lähin pintavesi, Itämeri, sijaitsee kohteesta noin 100 m pohjoiseen ja noin 200 m länteen ja etelään.

Kohteessa voi muodostua hulevesiä, jotka voivat päätyä hulevesiviemärin kautta tai pintavaluntana Itämereen.

Haitta-aineita koskevat tiedot

Kohteessa on Helsingin kaupungin toimeksiannosta tehty maaperän haitta-ainetutkimukset helmikuussa 2025 AFRY Finland Oy:n toimesta. Tutkimuksissa tehtiin kaivinkoneavusteisesti kahdeksan koekuoppaa, joista otettiin yhteensä 18 maanäytettä. Tutkimukset ulotettiin kalliopintaan asti, lukuun ottamatta yhtä tutkimuspistettä, jossa kaivu lopetettiin louhekerrokseen. Tutkimukset ulotettiin 0,5–1,5 m syvyydelle.

Maaperässä todettujen, pitoisuudeltaan vähintään kynnysarvon ylittävien, haitta-aineiden pitoisuudet on esitetty taulukossa 1.

Taulukko 1. Yhteenveto ilmoitusalueen maaperätutkimuksissa todetuista vähintään kynnysarvot ylittävistä haitta-ainepitoisuuksista.

Kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia on todettu viiden metallisen alkuaineen (Sb, As, Hg, Pb ja Zn) osalta yhteensä viidessä näytteessä ja PAH-yhdisteiden osalta yhteensä kuudessa näytteessä.

Alemman ohjearvotason ylittäviä pitoisuuksia on todettu kahdessa tutkimuspisteessä metallisten alkuaineiden (Cu, Pb ja Zn), PAH-yhdisteiden ja kloorattujen alifaattisten hiilivetyjen (trikloorieteeni) osalta näytteessä.

Ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia on todettu metallisten alkuaineiden (Cu ja Hg) osalta kahdessa näytepisteessä.

Tehdyissä tutkimuksissa on todettu jätejakeita (tiili, laasti, tuhka) 0-5 til-% yhteensä kuudessa tutkimuspisteessä. Pääosin jätteen määrä maa-aineksessa on alhainen, arviolta 1 til-%. Tiiltä havaittiin kuudessa ja laastia sekä tuhkaa yhdessä tutkimuspisteessä. Tuhkaa sisältäneessä näytteessä AF4 0,5-1 todettiin kohonnut TOC-pitoisuus (7,1 %). Tuhka esiintyi omana, noin 5 cm paksuisena täyttökerroksena.

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Ilmoituksessa esitetyn mukaan kohteessa on todettu alemman ja ylemmän ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina metallisten alkuaineiden, PAH-yhdisteiden ja kloorattujen alifaattisten hiilivetyjen pitoisuuksia sekä kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina metallisia alkuaineita ja PAH-yhdisteitä. 

VNa:n 214/2007 mukaisten kynnysarvopitoisuuksien ylittyessä on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Pilaantuneisuuden arviointi tehdään lähtökohtaisesti kohdekohtaisella riskintarkastelulla. Pilaantuneisuuden arvioinnissa voidaan käyttää myös VNa:ssa 214/2007 määritettyjä ohjearvoja. Tavanomaiselle maankäytölle, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueille voidaan käyttää alempia ohjearvoja. Tätä epäherkemmillä alueilla, kuten teollisuus-, varasto- tai liikennealueilla voidaan käyttää ylempiä ohjearvoja. 

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa tulee huomioida erikseen erityisen herkät kohteet, kuten esimerkiksi pohjavesialueet, luonnonsuojelualueet, päiväkodit ja lasten leikkipaikat. Tämänkaltaisissa kohteissa ohjearvoja ei voi käyttää yleisinä vertailuarvoina vaan maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa tulee käyttää kynnysarvoja tai muita vertailuarvoja.

Kohdekiinteistö on tällä hetkellä puistoalue, eikä alueen maankäyttö ole muuttumassa. Kohde on tämän perusteella luokiteltu tavanomaisen maankäytön alueeksi. Riskinarvio on laadittu koskemaan tilannetta, kun puiston peruskorjauksen vuoksi tehtävät kaivu- ja täyttötyöt on tehty ja alueen kulkuväylät on päällystetty käyttötarkoituksen mukaisesti asfaltilla, maatiilillä, kivituhkalla, puilla, pensailla ja nurmella.

Riskitarkastelua varten on kunnostuksen yleissuunnitelmassa valittu ns. kriittiset aineet, jotka todettujen pitoisuuksien, määrän tai ominaisuuksien puolesta voivat olla oleellisia terveys-, kulkeutumis- tai ekologisen riskin kannalta alueen käyttötarkoitus huomioiden. Sellaiset aineet, joita arvioidaan olevan vain vähäisinä pitoisuuksina tai määrinä tai joita ei voida ominaisuuksiensa perusteella pitää haitallisina, ei sisällytetä tarkennettuun arviointiin. Kriittisten yhdisteiden valinnassa on huomioitu haitta-aineiden ominaisuudet ja pitoisuustasot. Kunnostuksen yleissuunnitelmassa kriittisiksi haitta-aineiksi on valittu metallit As, Cu, Hg, Pb ja Zn, PAH-yhdisteistä bentso(a)pyreeni ja fluoranteeni sekä trikloorieteeni. Kriittisten haitta-aineiden oleellisia ominaisuuksia on esitetty suunnitelmassa riittävällä tarkkuudella.

Maaperän jätejakeiden on esitetty olevan inertissä muodossa ja laadultaan ja määrältään sellaisia, ettei niistä arvioida aiheutuvan riskiä ympäristölle tai terveydelle.

Asbestin mahdollisesta esiintymisestä maaperässä ja mahdollisen asbestin aiheuttamista terveysriskeistä on ilmoituksen täydennyksessä esitetty, että kohteessa tehtyjen tutkimusten perusteella rakennusjäte alueella on pääosin tiiltä, missä laastin osuus on hyvin vähäinen. Laastia tai tiiltä, jossa laastia on hieman kiinnittyneenä, ei murskata tai käsitellä työmaalla, jolloin riski mahdollisten asbestikuitujen vapautumiselle on pieni. Kyseisessä mittakaavassa, yksittäisissä paloissa, mahdollisesti esiintyvän asbestin ei katsota muodostavan riskiä kohteessa, eikä sen tutkimista nykyisten tutkimustietojen perusteella katsota tarpeelliseksi. Jos kaivun yhteydessä havaitaan laajemmin jätetäyttöä, jossa laastin tai muun asbestia mahdollisesti sisältävän jätteen osuus kasvaa, tehdään kyseisille jätteille asbestianalyysi ja toimitaan kyseisen jätteen osalta analyysitulosten mukaisesti.

Pölyäminen on ilmoituksessa arvioitu kohteessa mahdolliseksi altistumisreitiksi pintamaassa esiintyvien haitta-aineiden osalta. Syvemmällä maaperässä esiintyvien haitta-aineiden ei arvioida aiheuttavan pölyämisen riskiä, sillä ne eivät pääse kosketuksiin ulkoilman kanssa. Suunnitelman mukaan kohde tullaan päällystämään kauttaaltaan puhtailla maa-aineksilla, jotka joko pinnoitetaan tai kylvetään nurmella, jolloin pölyämistä ei enää tapahdu.

Puhdistamisesta esitetyssä suunnitelmassa ihokosketuksen ja maan syömisen on arvioitu olevan mahdollisia altistumisreittejä pintamaassa esiintyvien haitta-aineiden osalta. Syvemmällä maaperässä esiintyvien haitta-aineiden ei arvioida aiheuttavan riskiä ihokosketuksen tai maansyömisen osalta. Kohde tullaan päällystämään kauttaaltaan muun muassa kivituhkalla, asfaltilla ja nurmikolla, minkä arvioidaan vähentävän maansyönnin ja ihokosketuksen riskiä, mutta ei poistavan sitä kokonaan pintamaan osalta.

Ilmoituksessa on esitetty, että kohteen pintamaassa todetuista kriittisistä haitta-aineista elohopea on metallisessa muodossa helposti haihtuva, mutta muuten sitoutuu maapartikkeleihin. Elohopean arvioidaan joutuneen maaperään pitkän aikaa sitten, ja mahdollisten haihtuvien yhdisteiden on arvioitu ajan kuluessa poistuneen pintamaasta. Trikloorieteenin arvioidaan voivan pienissä määrin haihtua hengitysilmaan. ilmoituksessa on esitetty, että trikloorieteeni haihtuu kuitenkin hitaasti, jolloin altistus ulkoilmassa on merkityksetön. Lisäksi yhdisteen oletetaan sijainneen maaperässä pitkään, jolloin mahdolliset haihtuvat yhdisteet ovat ilmoituksen mukaan ajan kuluessa poistuneet ja jäljelle jääneet pitoisuudet ovat kulkeutuneet ja kerääntyneet kalliopintaa vasten.

Trikloorieteeni voi haihtua hengitysilmaan ja kulkeutua maaperässä. Kunnostuksen yleissuunnitelmassa on esitetty kalliopinnan esiintyvän kohteessa kuitenkin hyvin lähellä maanpintaa, ja kalliopinnan päällä todetun trikloorieteenin viittaavan siihen, että haitta-aine on asettunut kallion päälle. Edelleen esitetään olevan epätodennäköistä, että trikloorieteeni olisi merkittävissä määrin kulkeutunut maaperässä laajemmalle.

Alueella todettujen PAH-yhdisteiden esitetään olevan korkeintaan niukkaliukoisia ja heikosti haihtuvia, sekä käytännössä maaperässä kulkeutumattomia, joten niistä ei arvioida aiheutuvat kulkeutumisriskiä.

Kohteessa todettujen metallisten alkuaineiden esitetään olevan niukkaliukoisessa muodossa ja huomioiden niiden sijainti pintakerroksissa (0-1 m), niiden kulkeutumisriski arvioidaan merkityksettömäksi. Elohopean osalta mahdollinen haihtuminen arvioidaan olemattomaksi, aineen sijaittua alueella jo pitkän ajan.

Kohteen pintamaasta (0-0,5 m) tullaan ilmoituksen mukaan poistamaan kynnysarvon ylittävät haitta-ainepitoiset maat, mikäli se säilytettävän infran tai kasviston puolesta on mahdollista. Syvemmältä maaperästä haitta-ainepitoisia maita poistetaan alueella tehtävien peruskorjaustöiden vaatimassa laajuudessa tai sen mukaisesti, mitä alueella olevan infran ja kasviston vuoksi on mahdollista poistaa.

Suunnitelmassa esitetään, että alueelta on lähtökohtaisesti mahdollista puhdistaa kaikki pintamaassa todetut alemman ohjearvon ylittävät maa-ainekset. Jos maaperän syvempiin kerroksiin jää haitta-ainepitoisia maita, niiden terveysriskit arvioidaan mitättömiksi, sillä todetut haitta-aineet ovat pääasiassa niukkaliukoisia ja heikosti kulkeutuvia. Trikloorieteenin osalta vähäistä kulkeutumista on voinut tapahtua kallioperän mukaisesti sen laskiessa kohti etelää. Haitta-aineen oletetaan kuitenkin olleen maaperässä jo pitkään, ja sen mahdollinen lisäkulkeutuminen maaperässä tai haihtuminen maaperästä hengitysilmaan (ulkoilmaan) katsotaan ilmoituksessa olevan merkityksetöntä.

Polykloorattujen dibentsodioksiinien ja -furaanien mahdollista esiintymistä maaperässä todetussa tuhkakerroksessa on arvioitu seuraavasti: PCDD/F-yhdisteitä ja PCB-yhdisteitä voi muodostua samantyyppisissä polttoprosesseissa ja niitä voi päästä ympäristöön esimerkiksi vanhan telakkatoiminnan seurauksena. Yksi yleinen PCDD/F-yhdisteiden lähde on ollut puunsuoja-aineet, joita on käytetty erityisesti vanhoilla saha-alueilla. Vanhojen ilmakuvien perusteella kohteessa on ollut telakkatoimintaa ja siellä on varastoitu puutavaraa, mutta sahatoimintaa alueella ei ole ollut, sillä kohde on toiminut rahtiliikenteen varastona, eli varsinaista PCDD/F-yhdisteitä sisältäviä käsittelyaineita ei kohteessa uskota käytettäneen. Kohteessa on tutkittu PCB-yhdisteiden pitoisuudet, jotka alittavat laboratorion määritysrajat. Tästä syystä PCDD/F-yhdisteiden esiintyminen kohteessa arvioidaan epätodennäköiseksi. Kyseisessä tuhkaa sisältävässä maa-aineksessa on todettu alemman ohjearvon ylittäviä alkuaineiden ja PAH-yhdisteiden pitoisuuksia, jolloin kaikki kaivettavat kyseiset massat puhdistetaan alueelta.

Kunnostuksen yleissuunnitelmassa esitetään, että jos pintamaasta ei olosuhteiden takia saada poistettua kaikkia kynnysarvomaita, haitta-aineille on mahdollista altistua maansyönnin, suoran ihokosketuksen tai pölyämisen seurauksena. Kohteessa ei ole suunniteltu viljeltävän ravintokasveja, joten maaperään mahdollisesti jäävistä haitta-aineista ei aiheudu haittaa syötäväksi tarkoitetun kasvillisuuden välityksellä ihmiselle.

Alueen todetaan toimineen puistona usean vuosikymmenen ajan, eikä alueella ole merkittäviä luontoarvoja, kasvillisuutta tai eliöstöä. Kohteesta ei myöskään arvioida kulkeutuvan haitta-aineita merkittäviä luontoarvoja sisältäville alueille. Tehtyjen tutkimusten mukaan kohteen maaperä on pääosin täyttömaata, joissa maaeliöiden arvioidaan sopeutuneen vallitseviin olosuhteisiin. Kohteessa on todettu kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, joiden vaikutukset ovat suurimpia vesieliöihin. Kohde ei kuitenkaan sijaitse vesistön tai pohjavesialueen läheisyydessä ja riskit on tältä osin arvioitu merkityksettömiksi. Kohteessa todetuilla alkuaineilla voi liukoisessa muodossa olla vaikutuksia alueen kasvistoon, kaikki todetut alkuaineet ovat kuitenkin niukasti liukenevassa muodossa, eikä niistä arvioida aiheutuvan merkittävää riskiä kasveille.

Ilmoituksessa arvioidaan, että alueen pintamaahan mahdollisesti jäävät haitta-aineet voivat aiheuttaa terveysriskejä puistoa käyttäville ihmisille. Haitta-aineille on mahdollista altistua suoran ihokosketuksen, maan syönnin tai pölyämisen kautta.

Syvemmällä maaperässä olevien haitta-aineiden esitetään olevan niukkaliukoisia, heikosti haihtuvia ja kulkeutuvia, tai ne ovat sijainneet maaperässä jo niin kauan (trikloorieteeni), ettei niistä arvioida aiheutuvan riskiä.

Ympäristöhallinnon julkaisun, Pilaantuneen maa-alueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta (OH 6 / 2014), mukainen suositus on, että tavanomaiseksi maankäytöksi luokitellulla alueella, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueella, puhdistustavoitteena käytetään VNa:n 214/2007 mukaista alempaa ohjearvotasoa. Kohteessa on kuitenkin tulossa tehtäväksi laaja peruskorjaus, jonka yhteydessä alueen pintamaita (0-0,5 m) kaivetaan. Osassa pintamaista on todettu VNa:n 214/2007 mukaisia kynnysarvotason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, jotka suositellaan poistettavaksi.

Edellisessä kappaleessa esitetyn ja laaditun riskinarvion perusteella alueen maaperän puhdistustavoitteeksi esitetään ilmoituksessa VNa:n 214/2007 kynnysarvoja pintamaiden (0-0,5 m) sekä putkia ja kaapeleita ympäröivän (0,3 m putken/kaapelin ympärillä) maa-aineksen osalta. 

Suunnitelman mukaan pilaantuneen maan poisto tehdään alueella tehtävän maarakentamisen mukaisessa laajuudessa eikä puhdistustavoitteita esitetä 0,5 metriä syvemmälle maanpinnasta. Kohteessa sijaitsee säilytettäviä puita ja infraa, joita ei saa vahingoittaa, jolloin maaperään jää mahdollisesti haitta-aineita.

Esitetty puhdistustavoite ei koske päällystettyjä alueita (kivetyt alueet) tai kivituhkakenttiä, joissa kivituhkan paksuus on vähintään 0,5 m. Kohteen puistosuunnitelmat on esitetty kunnostussuunnitelman liitteenä.

Maaperään mahdollisesti jäävien haitta-ainepitoisten maiden osalta tehdyn riskitarkastelun perusteella, haitta-aineista ei arvioida aiheutuvan merkityksellistä kulkeutumis-, ekologista tai terveydellistä riskiä. Maaperään jäävien haitta-aineiden määrä riippuu puhdistuksen toteutustavasta ja rakentamisen vaatimien kaivujen laajuudesta. Haitta-ainepitoisuudet tulee huomioida, mikäli alueella rakennetaan tai tehdään kaivuja tulevaisuudessa.

Puhdistusmenetelmä, niiden valintaperusteet ja työn toteutus 

Merikasarminpuisto on voimassa olevassa asemakaavassa merkitty istutettavaksi puistoksi (PI), jollaisena alue säilyy myös jatkossa. Nykyisiä maa- ja pinnoitekerroksia sekä rakenteita tullaan kaivamaan/poistamaan puiston peruskorjauksen vaatimassa laajuudessa ja kaivannot täytetään pilaantumattomilla maa-aineksilla vastaamaan puistosuunnitelmien mukaisia maanpinnankorkoja. Osalle alueista tehdään uusia kulkuväyliä ja pinnoitekerroksia.

Ilmoituksen täydennyksen mukaan kaivutöitä tehdään pääosin alueilla, joille ennakkotutkimusten tutkimuspisteet on sijoitettu, lukuun ottamatta kohteen itäisintä kulmaa, jossa tutkimuspistettä ei saatu tehtyä alueella sijainneen suuren puun vuoksi. Lisäksi pienimuotoista pintakaivua tehdään Merikasarminkadun mukaisen tammikujan alueella nurmen kunnostuksen ja uusimisen vuoksi. Puita poistetaan ulkoministeriön edustalta melko tasaisesti, mutta tammikujan itä- ja länsipäästä puita ei poisteta. Kohteen länsiosan urheilukentällä tehdään kivituhkakerroksen kunnostusta, ei laajempaa kaivua.

Jätelain mukainen etusijajärjestys on esitetty kunnostuksen yleissuunnitelmassa.

Pilaantuneen maan puhdistus esitetään toteutettavan massanvaihtona haitta-aineiden ominaisuuksien vuoksi. Mikäli puhdistuksen yhteydessä epäillään alueella olevan aikaisemmin toteamattomia haitta-aineita, tehdään tarvittavat analyysit, kartoitetaan esiintymislaajuus, arvioidaan puhdistustarve, sekä ilmoitetaan asiasta välittömästi Helsingin kaupungin ympäristönseuranta- ja -valvontayksikölle.

Suunnitelman mukaan ympäristötekninen valvoja ohjaa puhdistustyötä maaperän pilaantuneisuustutkimuksissa todettujen ja puhdistuksen aikana otettavien tarkentavien näytteiden analyysitulosten perusteella. 

Ilmoituksessa on esitetty, että kohteessa sijaitsee vanhoja puita ja maanalaista infraa, joita ei saa vaurioittaa. Tämä vaikuttaa puhdistuksen kulkuun siltä osin, että puiden ja infran läheisyydessä suoritettava kaivu esitetään tehtäväksi niiden mahdollistamassa laajuudessa. Puistoon istutetaan uusia kasveja ja rakennetaan uusia kasvualustoja. Olemassa olevat suuret puut säästetään eivätkä rakentamistyöt saa vahingoittaa puiden runkoja, oksia tai juuristoa.

Suunnitelman mukaan pilaantuneiden maiden kuormat peitetään ja autojen renkaat puhdistetaan tarvittaessa pilaantuneiden massojen leviämisen estämiseksi. Alueelta poistettavien maakuormien kuljettajille annetaan pilaantuneen maaperän siirtoasiakirjat. Asiakirjat palautuvat valvojalle vastaanottopaikan allekirjoittamina kuorman toimittamisen jälkeen. Kuorma-/siirtoasiakirjat säilytetään vähintään kolme vuotta työn hyväksymisestä valvojan arkistossa.

Puhdistustöiden esitetään päättyvän, kun kohteen maaperä on puhdistettu kunnostuksen yleissuunnitelmassa esitettyjen kunnostustavoitteiden mukaisesti tai kun kaivualueen reuna saavutetaan. Jos alueelle jää kunnostustavoitteet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, riskinarvio päivitetään ja suunnitellaan riskienhallintatoimenpiteet altistusriskien poistamiseksi.

Kohteen sijainnin takia maamassojen käsittelyyn ja välivarastointiin ei arvioida välttämättä olevan tilaa. Tarkempaa suunnitelmaa tai arviota käsittelystä ja/tai välivarastoinnista ei ole esitetty.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kohdealueelta kaivettujen maamassojen hyötykäytön esitetään olevan rajallista. Tarkempaa hyötykäyttösuunnitelmaa ei ole esitetty.

Veden tutkiminen ja käsittely

Kunnostuksen yleissuunnitelmassa on arvioitu, ettei puhdistettavalla alueella synny merkittävästi kaivantovesiä. Kalliopinta alueella sijaitsee lähellä maanpintaa ja se viettää kohti etelää, jolloin maaperässä sijaitseva vesi kulkeutuu pois puhdistettavalta alueelta. Mikäli kohteessa todetaan kaivantovesiä, ne käsitellään lähtökohtaisesti pääkaupunkiseudun työmaavesiohjeen mukaisesti. Kaivantovesien käsittelyssä varaudutaan kiintoaineen erottamiseen laskeuttamalla. Jos kaivantovedessä todetaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia eikä niitä voida johtaa hulevesiviemäriin haetaan kohteeseen viemäröintilupa HSY:ltä.

Suunnitelman mukaan peruskorjauksen yhteydessä alueelta poistetaan kaksi olemassa olevaa pohjavesiputkea.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Kaivun ohjausnäytteet esitetään otettavaksi noin 10 osanäytteen kokoomanäytteinä vastaamaan kaivettavaa ja pois vietävää maa-ainesta. Näytteet lähetetään analysoitaviksi laboratorioon, jossa näytteistä analysoidaan tutkimuksissa kyseisellä kaivualueella kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina todetut haitta-aineet. Haitta-aineilla, joille on soveltuviksi todetut kenttämittauslaitteet, osa ohjaavista analyyseista voidaan tehdä kenttämittareilla. Tällöin kuitenkin osa kenttäanalyyseista varmistetaan aina laboratorioanalyyseilla. Mikäli puhdistuksen aikana maaperässä aistinvaraisesti epäillään aikaisemmissa tutkimuksissa toteamattomia haitta-aineita, otetaan kyseisistä maamassoista erilliset näytteet laboratorioanalyysejä varten. Puhdistuksen aikaisia näytteitä otetaan siten, että haitta-aineita sisältävät maat voidaan luotettavasti ohjata pitoisuustasojen mukaisesti vastaanottopaikkoihin.

Kaivun ohjausnäytteillä tarkoitetaan puiston peruskorjauksen vaatimilta kaivualueilta otettavia näytteitä. Kaivu ulottuu paikoin alueille, joita ei ole tutkittu. Näillä alueilla kaivumassat tutkitaan ennen niiden toimittamista muualle tai hyötykäyttöä alueella.

Puiden juurien ja kaapeleiden vuoksi Merikasarminkadun tammikujaa ei ole pystytty ennakkoon tutkimaan kattavammin. Tammikujalta tullaan poistamaan joitakin puita, minkä yhteydessä voidaan tutkia puiden alapuolista maata ottamalla niistä jäännösnäytteet, jos puut poistetaan kantoineen.

Jos alueella tehtävä puhdistus ulottuu kentän kivituhkakerroksen alapuoliseen maakerrokseen, otetaan sieltä jäännöspitoisuusnäyte ennen kivituhkakerroksen uusimista.

Ilmoituksessa on esitetty, että alueilla, joilla ei voida tehdä syvempiä kaivuja, esimerkiksi puiden vahingoittumisriskin vuoksi, otetaan jäännöspitoisuusnäytteet alueilta, joilta pintamaita vaihdetaan esimerkiksi nurmikon kunnostuksen tai muun pintamaan käsittelyn vuoksi.

Ilmoituksen täydennyksessä on esitetty, että jos peruskorjauksen vaatiman kaivun jälkeen maaperään jää tuhkaa sisältäviä maa-aineksia, kyseisistä maa-aineksista otetuista jäännöspitoisuusnäytteistä voidaan analysoida myös PCDD/F-yhdisteet.

Jos jäännöspitoisuusnäytteissä todettaisiin huomattavasti tutkimuksissa todettuja pitoisuuksia korkeampia pitoisuuksia haitta-aineita, kaivun laajentamisen tarve arvioidaan uudelleen.

Ilmoitusalueen rajaamaksi jäävän päiväkotikäyttöön vuokratun rakennuksen alueelle suunnitellaan toteutettavaksi maaperän huokosilmatutkimus päiväkotirakennuksen ympärille. Täydennyksessä esitetään, että trikloorieteenin pitoisuuksia selvitetään muutamasta pisteestä päiväkotirakennuksen seinustalta. Tutkimus toteutetaan ennen puhdistusta tai sen aikana, jotta tutkimusten tulokset saadaan esitettyä puhdistustyön loppuraportissa.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi ja riskien arviointi

Alueille, joissa jäännöspitoisuusnäytteiden pitoisuudet ylittävät alemmat ohjearvot esitetään asennettavaksi huomiorakenne (keltainen huomioverkko tai vastaava). Kohteen mahdolliset muut eristerakenteet suunnitellaan tapauskohtaisesti.

Ilmoituksen täydennyksen mukaan alueilla, joilla todetaan pintamaassa merkittäviä haitta-ainepitoisuuksia ja joiden pintamaita ei vaihdeta säästettävien puiden juurten vahingoittumisriskin tai muun syyn takia, suoritetaan alueilla tällöin pintamaiden puhdistus siinä syvyydessä, mikä puita vahingoittamatta on kaivuteknisesti mahdollista tehdä. Jos tämän kaivun jälkeen otettavissa jäännöspitoisuusnäytteissä todetaan yli alemman ohjearvotason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, asennetaan alueelle huomioverkko ilmoittamaan kohonneista haitta-ainepitoisuuksista, mikäli huomioverkko on mahdollista asentaa. Poistettavien massojen tilalle tuodaan pilaantumattomia, nurmen kasvualustaksi sopivia täyttömassoja, kuten multaa, joka sijoitetaan huomioverkon päälle. Edelleen täydennyksessä todetaan, että on kuitenkin huomioitava, että tässä tapauksessa pintamaan osalta ei todennäköisesti päästä yleisesti pinnoittamattomille alueille sovellettavaan 0,5 metrin pilaantumattomaan kerrostavoitteeseen. Tällaisessa tapauksessa arvioidaan ja suunnitellaan tapauskohtaisesti, voidaanko kyseiselle jäännöspitoisuusalueelle asentaa soveltuva eristerakenne. Suunnitelma eristerakenteesta toimitetaan ympäristöviranomaiselle hyväksyttäväksi.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Kunnostuksen yleissuunnitelman mukaan puhdistettavassa kohteessa tulee noudattaa työsuojeluohjetta, joka soveltuu metalleilla, PAH-yhdisteillä ja klooratuilla alifaattisilla hiilivedyillä pilaantuneelle alueelle.

Suunnitelmassa on esitetty yleiset pilaantuneen maaperän puhdistustyömaalla työterveyden ja -turvallisuuden puolesta huomioitavat asiat.

Ilmoituksessa esitetään, että ympäröivä maankäyttö (mm. asutus) tulee huomioida melua ja pölyä aiheuttavissa työvaiheissa.

Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin

Toimitetussa suunnitelmassa on esitetty, että mikäli pilaantuneen alueen laajuus tai pilaantuneen maan määrät kasvavat oleellisesti ennakkoarvioista tai kohteessa todetaan tutkimuksissa todetuista haitta-aineista poikkeavia haitta-aineita, asiasta ilmoitetaan Helsingin kaupungin ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. 

Kohteessa ei ilmoituksen mukaan arvioida olevan tarvetta jälkiseurannalle.

Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi

Ilmoituksessa esitetään, että pilaantuneen maaperän puhdistamisesta vastaavan henkilön ja ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot ilmoitetaan ennen työn aloittamista. Ilmoituksessa kerrotaan myös puhdistuksen aloitusajankohta.

Työmaavalvoja seuraa ja ohjaa puhdistustyön etenemistä ja kirjaa suoritetut toimenpiteet ja tapahtumat työmaapäiväkirjaan. Myös poikkeamat ja poikkeustilanteet kirjataan. Suoritetuista ja otetuista kontrollinäytteistä (määrä ja sijainti) pidetään kirjaa.

Puhdistamisen jälkeen laaditaan loppuraportti, jossa esitetään vähintään seuraavat asiat:

Loppuraportissa esitetään myös piirustus puhdistetuista alueista ja mahdollisesti maaperään jääneistä pilaantuneista maa-alueista, massaseuranta, yhteenveto mittaustuloksista ja laboratorion analyysitodistukset.

Loppuraportti toimitetaan hyväksyttäväksi Helsingin kaupungin ympäristöseuranta ja -valvontayksikölle.

Puhdistustyön ajankohta

Puhdistamisen esitetään alustavan aikataulun mukaan alkavan toukokuussa 2026.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, eikä kuultavia asianosaisia ole.

Viranomaisen ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun ympäristönsuojelulain136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Merikasarminpuistossa, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

1.    Rakentamisalueelta on poistettava pilaantuneet maa-ainekset rakentamisen vaatimassa laajuudessa sekä ilmoituksessa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti. Puiston päällystämättömillä alueilla haitta-ainepitoisuudet maaperän ylimmässä, vähintään 0,5 metrin maakerroksessa eivät saa esitetyn mukaisesti ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaista kynnysarvoa. Puiston säilytettävien puiden alueella puhdistaminen tulee toteuttaa rakentamisen vaatimalta laajuudelta. Puiden ympäriltä haitta-ainepitoinen maa-aines on poistettava niin laajasti kuin puita vahingoittamatta on mahdollista. Rakenteilla, istutuksilla ja puiston hoidolla on varmistettava, etteivät puistoa käyttävät lapset pääse kosketuksiin haitta-ainepitoisten maa-ainesten kanssa puiston käytön aikana. Suunnitelma lasten suojaamiseksi on toimitettava ympäristöseuranta ja -valvontayksikölle ennen puiston puhdistustyön lopettamista. (VNa 214/2007 2, 3, 4, 5 §, YSL 135 §)

2.    Ilmoitusalueen istutusalueilta, puiden istutusalueet ja nurmialueet mukaan lukien, on poistettava maa-aines, jossa haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ja jätetäyttö riittävän syvältä, jotta istutuksen ja hoitotöiden yhteydessä ei jouduta käsittelemään haitta-ainepitoisia tai jätteitä sisältäviä maa-aineksia. (JL 5, 13 §, VNa 214/2007 2, 3, 4 §)

3.    Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että niitä ympäröi pilaantumattoman maan kerros, jossa haitta-aineiden pitoisuudet alittavat kynnysarvot. Pilaantumattoman maan kerroksen tulee olla paksuudeltaan sellainen, etteivät haitta-aineet pääse kulkeutumaan putkiin tai haitta-aineille ei altistu kaivun aikana. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot. Ko. maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNa 214/2007 2, 3, 4, 5 §)

4.    Pilaantuneet maa-ainekset on poistettava siten, että kaivutöitä voidaan myöhemmin jatkaa nyt puhdistettavan alueen rajalta rakenteita vaarantamatta. (YSL 135 §)

5.    Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JL  5, 12, 13 §)

6.    Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, tai jo aiemmin todettuja haitta-aineita selvästi aiemmin todettua enemmän, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset  maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNa 214/2007; 2, 3, 4 § YSL 135 §)

7.    Mikäli alueella todetaan maa-aineksia, jotka sisältävät POP- yhdisteitä vähintään Vna 214/2007 mukaisten kynnysarvojen tai EU:n POP-asetuksessa esitetyn alemman pitoisuusrajan ylittäviä pitoisuuksia ja kyseisiä maa-aineksia ei ole rakentamisen vuoksi tarpeen poistaa, on tilanteesta esitettävä riskinarvion sisältävä selvitys. ((EU) 2019/1021))
 

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

8.    Puhdistustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa puhdistustyön valvonnasta ja jolla on tarvittava asiantuntemus ja kokemus pilaantuneen maaperän puhdistukseen ja puhdistustöiden valvontaan. (YSL 6, 8 §)

9.    Puhdistettavalta alueelta on otettava lisänäytteitä maaperän haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseksi. Maanäytteitä tulee ottaa sellaisilta alueilta, joita ei ole aiemmin kyetty tutkimaan riittävän kattavasti esimerkiksi säilytettävien puiden juuristojen tms. syiden vuoksi. Maanäytteistä on määritettävä luotettavalla menetelmällä / laboratoriossa vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita on todettu alueen aiemmissa tutkimuksissa Vna (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. (YSL 6 § VNA (214/2007) 2 §)

10.    Kohteen selkeästi rakennusjätepitoisesta maa-aineksesta on otettava näytteitä, joista on selvitettävä luotettavalla tavalla asbestin esiintyminen. (JL 12, 13 §, YSL 6, 16, 172 §)

11.    Alueella todetusta tuhkakerroksesta on tutkittava PCDD/F-yhdisteiden pitoisuus. Jos tuhkakerroksessa todetaan PCDD/F-yhdisteitä on lisätutkimuksia tehtävä alueella, jossa näitä yhdisteitä on todettu. Näytteitä on otettava kattavasti, jotta PCDD/F - yhdisteiden esiintymisalue voidaan rajata. (YSL 6 §)

12.    Alueelta kaivettavista maa-aineksista on määritettävä haitta-ainepitoisuudet edustavasti siten, että ne voidaan ohjata vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. tavalla pilaantuneita maa-aineksia. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä, maanäytteiden haitta-ainepitoisuudet tulee määrittää riittävällä määrällä laboratoriotutkimuksia. Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (VNA (214/2007) 5 §, YSL 6 ja 209 §)

13.    Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneiden alueiden laajuuden, kaivusyvyyksien ja kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Alueelta kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet tulee tutkia siten, että maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet ovat edustavasti selvitetty. Maa-aineksista tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ko. kaivualueella on aiemmin todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. (YSL 6 §)

14.    Kloorattujen alifaattisten hiilivetyjen mahdollinen kulkeutuminen ja mahdolliset terveyshaitat puhdistettavan alueen ympäröivän päiväkotirakennuksen alueella tulee selvittää. (YSL 6, 172 §)

Puhdistustyön lopputuloksen toteaminen

15.    Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen on otettava edustavia jäännöspitoisuusnäytteitä ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa vähintään jokaisella kaivualueella tutkimuksissa todettujen pitoisuuksiltaan kynnysarvon ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet sekä asbestin esiintyminen, jos sitä on kaivualueen maaperässä aiemmin todettu. (YSL 6 § VNA 214/2007 5 §)

16.    Mikäli kenttä- ja laboratoriotestien tulosten välillä ilmenee merkittäviä eroja, tulee siitä ilmoittaa viipymättä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maa-ainesten vastaanottajalle. (JL 13 §, YSL 172 §)

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi ja riskien arviointi

17.    Jos puhdistetulle alueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin kulkeutuvan ja/tai haihtuvan haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on arvioitava eristysrakenteen tarve. Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Ilmoituksesta poikkeavista eristys- ja huomiorakenteista on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastettavaksi suunnitelma 2 viikkoa ennen kyseisten rakenteiden asentamista. (JL 12, YSL 7, 16 §)

18.    Eristys- ja huomiorakenteet tulee dokumentoida puhdistuksen loppuraportissa. (YSL 139 §)

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

19.    Ulkopuolisten pääsy alueelle tulee estää (JL 13 §)

20.    Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, mahdollinen esikäsittely, välivarastointi ja kuljetus sekä muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata ja haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. Puhdistustyön aikana on huolehdittava, ettei puhdistamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Kuljetus ja kuormaus on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kuljetettaessa kosteita ja valuvia maamassoja tulee kuljetuskaluston olla riittävän tiiviitä, jottei kuljetuksissa pääse valumaan haitallisia aineita ympäristöön. (YSL 7, 16 §, JL 13 §)

21.    Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 5,17 §)

22.    Jätejakeita ei tule seuloa puhdistamisalueella. Karkeaa erottelua, kuten välppäämällä tehtyä jätejakeiden erottelua voidaan tehdä. (JL 13 §, YSL 27 §)

23.    Kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet tulee tutkia ennen niiden kuljettamista lopulliseen vastaanottopaikkaan. (JL 12,13 §)

24.    Poistettavat pilaantuneet ja/tai haitta-ainepitoiset sekä jätteensekaiset maa-ainekset on toimitettava kuormat peitettyinä ja ominaisuuksiensa mukaisesti luvanvaraiseen vastaanottopaikaan ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi. (JL 8, 13, 29 §)

25.    Vaarallista jätettä sekä pilaantunutta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on pääsääntöisesti laadittava sähköisenä, jätelain 121 §:n rajauksin. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121 §)

26.    Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain lupa- ja valvontaviraston ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §) 

Veden tutkiminen ja käsittely

27.    Työmaa on järjestettävä niin, että pinta/hulevesien pääsy alueen kaivantoihin on mahdollisimman vähäistä. Mikäli kaivantoon kertyy vettä, on sen haitta-ainepitoisuudet selvitettävä ennen kuin vedet johdetaan pois. Vedestä on analysoitava vähintään maaperätutkimuksissa ja orsi- tai pohjavedessä todetut haitta-aineet. (YSL 155 §).

28.    Kaivantovedet tulee toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin. Veden johtamisesta jätevesiviemäriin on haettava lupa Helsingin seudun ympäristöpalveluilta (HSY). HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §)

29.    Kaivantoveden poistamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on toimitettava ympäristöseuranta- ja –valvontayksikölle tarkastettavaksi erillinen suunnitelma vähintään kaksi viikkoa ennen veden poistamisen aloittamista. (YSL 155, 172 YSA 41 §)

Pilaantuneen maa-aineksen välivarastointi alueella

30.    Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

31.    Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. Jos haitta-ainepitoisia maa-aineksia välivarastoidaan päällystämättömällä alueella, on alueen maaperän pintakerroksen pilaantumattomuus varmistettava edustavalla näytteenotolla välivarastoinnin päätyttyä. (YSL 16 §, JL 13 §)

32.    Voimakkaasti haitta-aineilta haisevien maa-ainesten välivarastointia alueella on vältettävä. Varastokasat on peitettävä, mikäli varastointi kestää vähintään vuorokauden. (YSL 7 §, JL 13)

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

33.    Alueelle muualta tuotavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja. Puhdistusalueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat tutkitusti edustavin näytteenotoin kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä voidaan käyttää puhdistusalueella hyödyksi ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. (YSL 136 §)

34.    Maa-ainesten hyötykäytöstä on toimitettava yksityiskohtainen suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön vähintään kaksi viikkoa ennen hyötykäytön aloittamista. Suunnitelmaan tulee sisältyä arvio hyötykäytettävien maa-ainesten sisältämien haitta-aineiden ympäristö- ja terveysvaikutuksista. (YSL 32, 136 §, JL 8 §)

35.    Selvästi haitta-aineelta haisevia, haihtuvia haitta-aineita, maa-aineksia, jotka sisältävät kynnysarvopitoisuuden ylittäviä pitoisuuksia POP-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei kuitenkaan saa käyttää hyödyksi. (YSL 32, 136 §, JL 5, 6, 8 §)

36.    Kynnysarvomaita saa käyttää hyödyksi vain alueella, jossa on jo valmiiksi vastaavia pitoisuuksia ja ominaisuuksiltaan vastaavia haitta-aineita. Hyötykäytettävän maa-aineksen yläpuolella tulee olla vähintään 0,5 metrin paksuinen pilaantumattoman maan kerros tai tiivis rakennekerros (tiivis asfaltti). Hyötykäytettäviä maa-aineksia ei saa sijoittaa mahdolliseen orsi- tai pohjavesikerrokseen. (YSL 16, 32, 136 §, JL 5,6,8, §)

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

37.    Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta puhdistuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 135, 136, 172 §, JL 13 §)

38.    Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksen tarkoittaman alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta siinä kohdassa esitettävä suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Asiasta on myös viipymättä ilmoitettava sen maa-alueen omistajalle, jonka puolelle pilaantuneisuus jatkuu. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Pohjaveden ja huokoskaasujen tarkkailu

39.    Jos alueelta poistettavat pohjavesiputket ovat soveltuvia näytteenottoon, on niistä otettava vesinäytteet ennen niiden poistamista. Vesinäytteistä on määritettävä alueella todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. (YSL 172 §, VNa 214/2007 135 §)

40.    Näytteenoton tulosten sekä puhdistuksen aikaisten maaperän tutkimustulosten ja muiden havaintojen perusteella on tehtävä arvio pohjaveden ja/tai huokoskaasun tarkkailutarpeesta sekä tarvittaessa suunnitelma pohjavesi- ja/tai huokoskaasutarkkailun toteuttamisesta. Suunnitelmassa on esitettävä mm. pohjavesi- ja/tai huokoskaasuputkien paikat ja rakenteet, näytteenoton tiheys ja analysoitavat aineet sekä seurannan lopettamisen ehdot. Lisäksi on selvitettävä, mikä on ollut alueelta puhdistustöiden vuoksi poistettavien pohjavesiputkien käyttötarkoitus ja tullaanko niitä korvaamaan uusilla. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi muuttaa tai tarkentaa tarkkailusuunnitelmia, mikäli muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, päätöksen määräysten valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. (YSL 136 §) (YSL 6, 7, 14 §)

Tiedottaminen ja raportointi

41.    Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Mikäli puhdistaminen tehdään useassa osassa, jokaisesta puhdistamisvaiheesta tulee tehdä aloitusilmoitus. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi puhdistamisen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja puhdistamisen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Puhdistamisesta pidettävän kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja valvovan viranomaisen saatavilla työn aikana. (YSL 172 §)

42.    Varsinaisen puhdistamistyön aikana ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee tiedottaa työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §)

43.    Puhdistamisesta on laadittava loppuraportti. Loppuraportti on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maanomistajalle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä.

44.    Loppuraportissa on esitettävä vähintään tiedot alueelta kaivetuista pilaantuneista maista ja niiden sijoituspaikoista (karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja syvyyksistä koordinaatistoon (ETRS-TM35FIN) sidotulla kartalla, energiakaivojen toteutuksesta, tutkimusmenetelmistä, näytteiden analysoinnista, puhdistuksen seurannasta, mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskinarvio, johdetuista vesistä, niiden pitoisuuksista ja käsittelystä, yhteenveto kuorma- ja siirtoasiakirjoista sekä esitys mahdollisesta jälkiseurannasta. (YSL 172 §)
 

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Viranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen takia päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään. 

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperästä ei voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve. 

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. 

Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. 

Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä. 

Määräysten perustelut

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä (perustelut määräyksille 1-7)

Kiinteistöillä on tarve pilaantuneen maaperän poistamiselle puistojen perusparannuksen yhteydessä. Maaperän puhdistustavoitteet on määritetty riskinarvioperusteisesti. Puhdistustyö on esitetty tehtäväksi 0,5 metrin syvyyteen tai sillä laajuudella ja syvyydellä, kuin se on olemassa olevien puiden juuristoja ja säilytettäviä rakenteita vaarantamatta mahdollista, koska kunnostussuunnitelman perusteella alueella todetut haitta-aineet eivät aiheuta riskiä ympäristölle tai terveydelle tulevassa käytössä. Puhdistettavan alueen ympäröimänä ja länsipuolella sijaitsee päiväkotikiinteistöjä, joiden päiväkotiryhmät hyödyntävät puistoa ulkoilussaan. Alueelle jäävien isojen puiden ympäristössä, pois lukien Merikasarminkadun viereisen ja suuntaisen tammikujanteen alue, on rakentein tai istutuksin varmistettava, etteivät lapset pääse tahattomasti altistumaan haitta-aineille. Tätä varmistamaan on annettu määräys näiden rakenteiden ja kasvillisuuden suunnittelemisesta ja hoidosta. Merikasarminkadun viereisen ja sen suuntaisen tammikujanteen ei arvioida olevan maankäytön herkkyydeltään muuta puistoa vastaava, koska se ei ole päiväkotilasten todennäköistä ulkoilualuetta.

Riittävän suurilla kasvien istutuskuopilla ja pilaantuneiden maa-ainesten poistamisella juurien läheisyydestä estetään pilaantuneen maan esiintulo hoitotoimenpiteiden yhteydessä ja altistuminen haitta-aineille ravintokasvien kautta. 

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille. Vesijohtoverkoston materiaaleissa on tarpeen ottaa huomioon alueella todetut haitta-aineet, jotta haitta-aineiden kulkeutumista talousveteen ei pääse tapahtumaan. Lisäksi haitta-aineet voivat vaikuttaa esimerkiksi materiaalien kestävyyteen.

Puhdistamista on tarpeen jatkaa niin pitkälle, että kaivutöitä on mahdollista jatkaa tulevaisuudessa esimerkiksi katualueen vieressä vaarantamatta tien tai rakennuksen rakenteita.

Erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Tarkastelu jätteiden haitattomuudesta on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja terveysturvallisuuden takaamiseksi. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle ja terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä. 

Puhdistustyön aikana mahdollisesti todettavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli haitta-aineita todetaan selvästi aiempaa enemmän tai tavoitepitoisuuksia korkeampina pitoisuuksina, ei aiemmin tehty riskinarvio kuvaa riittävän luotettavasti muuttunutta tilannetta. 

Alueelta on määrätty tutkittavaksi POP-yhdisteiden pitoisuuksia. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021, eli ns.

POP-asetuksessa jätteille on asetettu kaksi pitoisuusrajaa. Jätteet, jotka sisältävät POP-yhdisteitä vähintään alemman pitoisuusrajan verran, on käsiteltävä asetuksessa säädetyillä menetelmillä. Ylemmän pitoisuusrajan ylittyminen tuo mukanaan jätteen käsittelyä koskevia lisärajoituksia. Polyklooratuille dibentsodioksiineille ja -furaaneille (PCDD/PCDF) ja dioksiinien kaltaisille PCB-yhdisteille (dl-PCB:t) alempi jätteen käsittelyä ohjaava pitoisuusraja on 5 μg/kg. POP-asetus ei suoraan koske pilaantunutta maaperää, mutta sekä asetuksen, että ympäristöhallinnon ohjeen (6/2014) mukaan PBT- ja vPvB-aineiden hävittäminen ja poistaminen kierrosta tulisi olla tavoitteena. Tämän vuoksi em. Haitta-aineiden osalta tarkempi riskinarvio on tarpeen.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta (perustelut määräyksille 8-14)

Ympäristönsuojelulain mukaan lain edellyttämät mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Myös lain 6 §:n mukainen selvilläolovelvollisuus edellyttää, että toimijalla on riittävä osaaminen tunnistaa ja ehkäistä pilaantumisen riskit.   

Lisätutkimukset ovat tarpeen, koska alueen maaperää ei ole ollut mahdollista tutkia aiemmin kokonaisuudessaan säilytettävien puiden juuristojen ja rakenteiden vuoksi.

Asbestia on käytetty rakentamisessa 1920-luvulta lähtien vuoden 1993 loppuun, jolloin sen käyttö pääasiassa kiellettiin. Asbestipurun sääntely astui voimaan 1.4.1995. Rakennusjätteessä saattaa esiintyä asbestia, jos se on peräisin vuosien 1920-1994 välillä rakennetusta tai ennen 1.4.1995 puretusta kohteesta. Maa-aineksen seassa esiintyvän asbestin tunnistaminen on tärkeää, koska hienojakoinen asbestikuitu aiheuttaa terveysvaaran, mikäli kuituja pääsee ilmaan hengitettävässä muodossa esimerkiksi kaivutöiden yhteydessä. Kohteen läheisyydessä on ollut telakkatoimintaa ja aluetta on käytetty veneiden huoltoon ja säilytykseen. Laivojen rakenteissa on aikaisemmin hyödynnetty asbestia palonsuojamateriaalina, jota on voinut ajan tavan mukaisen jätteenkäsittelyn seurauksena päätyä maaperään huoltotöiden yhteydessä. Purkamisen ja maantäyttötöiden seurauksena, tai ajan kuluessa pehmenneet ja pulveroituneet asbestipitoiset materiaalit voi olla vaikea erottaa sekalaisen täyttömaan seasta silmämääräisesti. Maaperässä esiintyvät yksittäiset rakennusjätteen kappaleet, tai suuremmat erikseen purettavissa olevat rakenteet eivät lähtökohtaisesti aiheuta tarvetta maaperän asbestiselvitykselle, eikä myöskään, jos todettu rakennusjäte koostuu sellaisista jätejakeista, joissa asbestia ei tiedetä käytetyn.

Dioksiineja tai furaaneja sisältävät, kaivetut maa-ainekset tulee käsitellä EU:n POP-asetuksen (EU) 2019/1021) mukaisesti. PCDD/F-yhdisteiden riittävällä tutkimisella alueen maaperästä voidaan varmistaa ko. haitta-aineiden riittävä poistaminen ympäristöstä.

Pitoisuuksien mittaamisessa laboratoriomenetelmät ovat tarkempia kuin kenttämenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin.

Puhdistettavalla alueella on todettu trikloorieteeniä päiväkotikäyttöön vuokratun alueen rajalla. Kyseisellä alueella kallion arvioitu viettosuunta ja kloorattujen alifaattisten yhdisteiden arvioitu kulkeutumissuunta on kohti päiväkotirakennusta. Em. yhdisteiden mahdollinen kulkeutuminen ja mahdolliset päiväkotikiinteistölle aiheuttamat terveysriskit on tärkeä selvittää ennen puhdistustöiden päättymistä.

Puhdistamistyön lopputuloksen toteaminen (Perustelut määräyksille 15 ja 16)

Maa-ainesten ja riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Kaivua ohjaavista näytteistä ja jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

Tuloksissa esiintyvien poikkeuksien ilmoittaminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi ja riskien arviointi (Perustelut määräyksille 17-18)

Eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle. Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen. 

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy (Perustelut määräyksille 19-26)

Määräyksellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana. 

Määräyksellä haitta-aineiden leviämisen estämisestä ilman, veden tai muun altistusreitin kautta ehkäistään niistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen syntyminen.

Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.

Seulomista ei tule tehdä mm. sen aiheuttaman pölyämisen vuoksi. Seulominen on luvanvaraista ja sen vuoksi tulee tehdä alueella, jolla on lupa.

Maa-ainesten tutkimisella varmistetaan oikea vastaanottopaikka tai hyödyntämiskohde.

Määräys on tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Jätelain mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava etusijajärjestystä.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

Siirtoasiakirjan käytöllä turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan. Siirtoasiakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.
 

Veden tutkiminen ja käsittely (Perustelut määräyksille 27-29)

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Tutkimalla vesinäytteistä niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita maaperässä on todettu laboratorion määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina, voidaan varmistua siitä, että myös vesiliukoiset haitta-aineet, jotka ovat jo liuenneet orsi-/pohjaveteen tulevat otetuksi huomioon.

HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelmien esittäminen ympäristöseuranta- ja - valvontayksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa. 

Veden johtamissuunnitelman toimittamisella valvontaviranomaiselle tarkastettavaksi varmistetaan, ettei vesien ympäristöön johtamisessa aiheuteta ympäristön pilaantumisen vaaraa. 

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella (Perustelut määräyksille 30-32)

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella (Perustelut määräyksille 33-36)

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella. Kohteen arvioinnin yhteydessä on tarpeen selvittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) 2 §:n mukaisesti alueelta kaivettujen, haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvot ylittävien, mutta alemmat ohjearvot alittavien maa-ainesten soveltuvuus hyödynnettäväksi. Maa-ainesten hyötykäyttöön tarvitaan ympäristölupa, jos alueelle muualta tuotavien kaivumaiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Lisäksi maa-ainesten hyödyntäminen edellyttää, että maa-aines on käyttötarkoitukseen teknisesti soveltuvaa eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle.

Hyötykäyttösuunnitelman toimittaminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa ja jotta varmistetaan, ettei hyödyntäminen aiheuta haittaa ympäristölle- ja/tai terveydelle.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa hajuhaittaa. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella. Haihtuvia haitta-aineita, PCDD/PCDF-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia. 

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021, eli ns. POP-asetuksen mukaan POP-yhdisteitä sisältävän jätteen osalta on varmistettava jätteen sisältämien POP-yhdisteiden hävittäminen tai muuntaminen palautumattomasti siten, että jäljelle jäävillä jätteillä ja päästöillä ei ole POP-yhdisteiden ominaisuuksia. PBT- ja vPvB-aineiden hävittäminen ja poistaminen kierrosta tulisi olla tavoitteena. Näin ollen ko. yhdisteiden kynnysarvon ylittävät pitoisuudet tulisi lähtökohtaisesti rajata hyötykäytön ulkopuolelle.

Maa-ainesten hyödyntämisessä on tarpeen huomioida maaperän pilaamiskielto. Hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Pintamaan puhtaudella varmistetaan, ettei haitta-ainepitoisen maa-aineksen hyödyntäminen aiheuta altistumista ja mahdollista ympäristö- tai terveyshaittaa.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa (perustelut määräyksille 37-38)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella. 

Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

Pohjaveden ja huokoskaasun tarkkailu (perustelut määräykselle 39-40)

Ilmoitusalueella ja sen välittömässä läheisyydessä on todettu kulkeutuvia haitta-aineita. Pohjavesinäytteenotolla voi saada oleellista tietoa alueen pohjaveden mahdollisesta pilaantuneisuudesta.

Oikein suunnitellulla ja toteutetulla tarkkailulla ennen ja jälkeen puhdistamisen, varmistutaan riskinarvion toteutumisesta sekä siitä, ettei alueelle jäävä pilaantunut maa-aines tai orsi- ja pohjavesi aiheuta pohjaveden eikä maaperän pilaantumista ilmoitusalueella eikä sen ulkopuolella tai haittaa terveydelle.

Tiedottaminen ja raportointi (perustelut määräyksille 41-43)

Aloitusilmoitus ja tiedotus työn eri vaiheiden etenemisestä on tarpeellista viranomaisvalvonnassa. 

Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt puhdistustoimenpiteet. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa sekä tiedon kulkemisen varmistamisessa kiinteistön omistajalle maaperän tilasta.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 8, 14, 16, 27, 32, 85, 134, 135, 136, 139, 155, 172, 200, 205, 209 § 

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 41 §

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 § 

Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 15, 17, 29, 121 § 

Hallintolaki (434/2003) 34 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1021

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ilmoituksen käsittelystä peritään 2250,00 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.

Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 4.12.2025) perusteella. 

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset 

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta. 

Päätös on voimassa viisi vuotta.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.