Vahingonkorvaus, ajoneuvovaurio, 10.3.2026, Suutarila

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.
 

Hakijan vaatimus

Hakija on 12.3.2026 vireille tulleessa vahingonkorvausvaatimuksessa esittänyt kaupungille määrältään 360,42 euron vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakija on 10.3.2026 klo 17.30 ajanut Vaskipellontiellä ja osunut ajoneuvollaan kuoppaan. 

Ajorata on ollut kuoppainen ja täynnä suuria vesilätäköitä. Tienpinnan huonon kunnon ja sääolosuhteiden vuoksi hakija on ajanut vahinkopaikalla alhaisella tilannenopeudella. Hakija ei havainnut vesikertymän alla ollutta syvää kuoppaa. Vahinkopaikalla oli suuri ja terävä kivi, johon ajoneuvon rengas osui kuopan kohdalla.

Vaatimuksen mukaan sää on ollut vahinkohetkellä poutainen ja tienpinta vahinkopaikalla märkä. Vaatimuksen liitteenä on toimitettu kartta, josta ilmenee vahinkopaikka ja valokuvia vahinkopaikan kuopasta.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys. 

Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Vaskipellontie on tonttikatu ja luokiteltu III-luokan kunnosapidettäviin väyliin.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. 

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista. 

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Selvityksen mukaan 4.3.2026 kyseisellä tiellä on ollut vielä talvipinnat ja sitä on hiekoitettu. Kohteessa on suoritettu 11.3.2026 sorateiden muokkausta ja pintojen tasausta. Kyseinen soratie on ollut voimakkaasti pinnasta sulanut, mutta ollut pinnan alta roudassa. Saadun selvityksen mukaan vahinkoa ennen kohteessa ei ole tehty toimenpiteitä, koska talvikausi on kääntynyt näihin aikoihin nopeasti kevätkaudeksi. Sää on vaihdellut paljon yöpakkasista korkeisiin päivälämpöihin, joka saa soratiet elämään ja reikiintymään. Kuoppa on sijainnut ajoradalla, ollut kooltaan 50 x 50 cm ja syntynyt arviolta 24 tunnin kuluessa edellä mainitun säävaihtelun seurauksesta.

Kaupungin palautejärjestelmään ei ole saapunut palautteita vahinkopaikalla olevasta kuopasta vahinkopäivältä. Kaupungille ei ole saapunut vahinkopaikalta muita vastaavia vahingonkorvausvaatimuksia.

Ilmatieteen laitoksen mukaan Malmin lentokentän havaintoasemalla tehdyissä mittauksissa vahinkopäivänä 10.3.2026 klo 17.30 lämpötila on ollut 4,7 °C. Aurinko on vahinkopäivänä laskenut Helsingissä klo 18.09.

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Kuoppien syntyminen märkiin ajoratoihin johtuu ajoradalla olevasta vedestä, lämpötilan vaihtelusta 0 °C molemmin puolin sekä ajoneuvojen renkaiden kuluttavasta yhteisvaikutuksesta. Päällystevaurio alkaa tyypillisesti muodostumaan kohtaan, jossa vesi seisoo ja johon kohdistuu kulutusta, kuten ajouraan. Lämpötilan ollessa lähellä nollaa ja ajoradan ollessa märkä, isokin kuoppa voi syntyä hyvin nopeasti, jopa muutamassa tunnissa.

Vaikka päällystevauriot olisivatkin joskus hankalia havaita, tieliikennelain säännökset silti velvoittavat ajoneuvojen kuljettajia. Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Saatujen selvitysten perusteella vahinkopaikkaa on kunnossapidetty käyttötarkoituksensa mukaisessa tyydyttävässä kunnossa.

Vaatimuksen mukaan hakija on ajanut suurien vesikertymien päältä kuoppaisella tiellä. Ajoneuvoa on kuljetettava tien kunnon ja kelin edellyttämällä tavalla, ja ajoneuvo on voitava pysäyttää tarvittaessa edessä olevan tien näkyvällä osalla vahinkojen välttämiseksi. Veteen ajaminen on aina tietoinen riski.

Edellä esitetyin perustein kaupunki ei ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia tehtäviään, eikä ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 § ja 5 § 

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.