Talousarvioaloite, oppimisen tuen resurssien ja tarveperustaisen rahoituksen lisääminen

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon liitteenä olevasta Vesa Korkkulan talousarvioaloitteesta oppimisen tuen resurssien ja tarveperusteisen rahoituksen lisäämiseksi:

Aloitteessa esitetään, että oppimisen yleisen, tehostetun ja erityisen tuen resurssien ja koulujen sekä varhaiskasvatuksen tarveperustaisen rahoituksen parantamiseksi varataan ensi vuoden talousarvioon 20 miljoonan euron suuruinen määräraha.

Helsingissä on viime vuosina ollut nähtävissä alueiden välisen eriytymiskehityksen lisääntyminen. Helsingin kaupungin päiväkodeissa ja kouluissa ratkaistaan syrjäytymistä ja segregaatiota jokapäiväisessä toiminnassa, kun segregaation juurisyihin vastataan varmistamalla yhdenvertaiset mahdollisuudet kasvaa ja oppia kaikille oppijoille. Myös henkilöstön koulutus ja osaaminen edesauttavat toimintaa erilaisissa toimintaympäristöissä ja opetus- ja kasvatushenkilöstö osaa tukea erilaisista lähtökohdista tulevia oppijoita.

Oppimisen tuki

Varhaiskasvatuslaissa säädetään lapsen oikeudesta varhaiskasvatuksessa annettavasta tuesta ja tuen toteutuksesta sekä tuen tarpeen arvioinnista, tuen muodoista, tukipalveluista, hallintopäätöksen antamisesta sekä muutoksenhausta. Varhaiskasvatuksessa tukea annetaan yleisenä, tehostettuna tai erityisenä tukena. Tukitoimet jaetaan pedagogisiin, rakenteellisiin ja hoidollisiin toimiin.

Perusopetuslain mukaan annettava esi- ja perusopetuksen oppimisen ja koulunkäynnin tuki perustuu oppimisen edellytyksiä tukeviin opetusjärjestelyihin, ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin ja oppilaskohtaisiin tukitoimiin. Pidennetyn oppivelvollisuuden sijasta 1.8.2026 alkaen esiopetusta voidaan antaa varhennettuna oppivelvollisuutena (oppivelvollisuuslaki 2 §) ja perusopetusta voidaan antaa oppimiskykyyn vaikuttavan vamman, sairauden tai toimintakyvyn rajoitteen perusteella (perusopetuslaki 20 i §).

Lainsäädännön asettamien velvoittavien perusopetuksen oppimisen tuen tukimuotojen ja -toimien toteuttamiseksi opetuksen järjestäjille osoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusta valtionosuuksina. Lisärahoitusosuudessa huomioidaan oppilasmäärät varhennetussa oppivelvollisuudessa ja perusopetuksen järjestämisessä oppimiskykyyn vaikuttavan vamman, sairauden tai toimintakyvyn rajoitteen perusteella.

Tarveperusteinen rahoitus

Helsingissä alueellisen eriytymiskehityksen vaikutuksia ehkäistään kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla tarveperusteisella rahoituksella. Lähtökohtaisesti tarveperusteista rahoitusta kohdennetaan varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen siten, että rahoituksella voidaan toteuttaa eriarvoisuuskehitystä ehkäiseviä toimia. Ensisijaisesti rahoitusta kohdennetaan henkilöstön palkkaamiseen. Päiväkodit ja koulut voivat myös palkata yhdessä henkilöstöä ja tehdä alueellista yhteistyötä rahoituksen käytössä. Tarveperusteista rahoitusta voidaan käyttää myös muihin eriarvoisuutta vähentäviin toimenpiteisiin päiväkodin ja koulun harkinnan mukaan. Lisäksi tarveperusteista rahoitusta jaetaan keskitetysti rahoitusta saaville kouluille syrjäytymistä ehkäisevään toimintaan, kuten kouluvalmentajien ja monikielisten ohjaajien palkkakuluihin.

Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tarveperusteinen rahoituksen määräraha vuoden 2026 tulosbudjetissa on 4 582 000 euroa. Rahoitusta saavia varhaiskasvatusyksiköitä on yhteensä 52 ja leikkipuistoyksikköjä on 3. Varhaiskasvatuksessa rahoitusta on jaettu 1.1.2025 lähtien syksyllä 2024 päivitettyjen muuttujien mukaan. Muuttujina ovat yksikön vieraskielisten lasten määrä ja 0-maksuluokkaan kuuluvien lasten määrä. Kunkin yksikön rahoitusosuus lasketaan painottamalla yksikön lapsimäärää standardoidun tarveperusteisen indeksin muunnoksella.

Perusopetuksen tarveperusteinen rahoituksen määräraha vuoden 2026 tulosbudjetissa on 10 236 000 euroa. Rahoitusta saavia kouluja on 39. Tarveperusteinen rahoitus on jaettu kouluille 1.8.2025 alkaen laskentamallilla, joka huomioi entistä paremmin rahojen kohdentumisen koulujen tarpeisiin. Laskentamallissa koulujen oppilasmäärät painotetaan tarveperusteisesta indeksistä muodostetulla painokertoimella. Vuoden 2027 talousarvioehdotuksessa perusopetuksen tarveperustainen rahoitus on 10 736 000 euroa.

Kustannusvaikutukset

Talousarvioaloitteen kustannusvaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen resurssien ja tarveperusteisen rahan lisäämiseksi on 20 miljoonaa euroa. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan talousarvioehdotuksessa 2027 ei ole varauduttu aloitteen mukaisiin 20 miljoonan euron lisämäärärahatarpeisiin.

Yhteenveto

Kasvatus- ja koulutuslautakunta pitää tärkeänä oppimisen tuen ja eriarvoisuuden vähentämiseen kohdistettavaa resursointia talousarvion laatimisohjeiden mukaisin määrärahoin, jotka perustuvat toimialan tekemiin arvioihin tarpeista. Lapsen oikeus saada tukea varhaiskasvatuksessa perustuu varhaiskasvatuslakiin. Esi- ja perusopetuksen oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestäminen perustuu perusopetuslakiin. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan palveluissa on varauduttu lainsäädännön edellyttämien oppimisen ja koulunkäynnin tuen lakisääteisten palvelujen resursointiin.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan talousarvioehdotuksessa 2027 ei ole varauduttu aloitteen mukaisiin lisämäärärahatarpeisiin oppimisen ja koulunkäynnin tuen resurssien ja tarveperustaisen rahan lisäämiseksi.