Lausuntopyyntö, laki oppivelvollisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyvät lait, opetus- ja kulttuuriministeriö

Kaupunginhallitus päättää antaa seuraavan lausunnon opetus- ja kulttuuriministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi.

Yleiset huomiot

Helsingin kaupunki pitää hallituksen esitystä oppivelvollisuuslain
ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta pääosin perusteltuna
ja selkeyttävänä. Helsingin kaupunki katsoo, että nuorten työpajatoiminnan asemaa oppivelvollisuuden suorittamisessa on tarkoituksenmukaista täsmentää, mutta korostaa resurssien riittävyyttä ja esittää joustoa työpajajakson pituuteen yksilökohtaiseen harkintaan perustuen. Lisäksi Helsingin kaupunki esittää tarkennuksia asuinkunnan ohjaus- ja valvontavastuuseen tilanteissa, joissa kotiopetusta toteutetaan ulkomailla tai opinnot keskeytyvät ulkomailla sijaitsevassa lukiossa, sekä painottaa, että mahdolliset lisäkustannukset tulee korvata täysimääräisesti.

Huomiot oppivelvollisuuslakiin liittyvistä muutosehdotuksista

Helsingin kaupungin näkemyksen mukaan oppivelvollisuuslain
5 §:n 4 momenttiin esitettävä nimenomainen säännös oppivelvollisuuden suorittamisesta tietyissä tilanteissa nuorisolaissa (1285/2016) tarkoitetussa nuorten työpajatoiminnassa vahvistaa työpajatoiminnan aseman selkeyttämistä osana oppivelvollisuuden kokonaisuutta.
Työpajatoiminnan rahoitus perustuu pääosin kunnan omaan rahoitukseen sekä nuorisolain nojalla myönnettyyn valtionavustukseen. Samaan aikaan, kun oppivelvollisuutta voidaan esityksen mukaan suorittaa nuorisolaissa tarkoitetussa työpajatoiminnassa, ei toiminnan rahoitukseen saa käyttää saman nuorisolain perusteella myönnettävää valtionavustusta. Oppivelvollisten kustannukset katetaan koulutuksen järjestäjän saamasta valtionosuusrahoituksesta. Helsingin kaupungin arvion mukaan oppivelvollisten lisääminen työpajatoimintaan ilman koulutuksen järjestäjän valtionosuuksien lisäämistä voi heikentää yli 18- vuotiaiden pääsyä työpajajaksolle ja nuorisolain mukaisten resurssien riittävyyttä.

Koska esityksen tavoitteena on ehkäistä tilanne, jossa nuori jää kokonaan vaille kiinnittymistä palveluihin, kaupunki esittää työpajajakson pituuteen asuinkunnan ohjaus- ja valvontavastuun mukaisen kahden kuukauden ajanjakson lisäksi yksilökohtaiseen harkintaan perustuvaa joustoa. Asuinkunnan ohjaukseen ilmoitetuilla oppivelvollisilla on Helsingissä usein kasaantuneita ja moniammatillista tukea edellyttäviä haasteita jo pitkittyneesti opinpolun ajalta. Esimerkiksi harkinnassa huomioitaisiin opiskelijalle osoitettujen opintojen mahdollinen aloitusajankohta, jotta keskeytymätön siirtymä voidaan varmistaa nuorisolain mukaisen lainsäädännön ehdoilla. Lakimuutoksen myötä työpajoilla voisi olla vain kaksi kuukautta, joka ei jokaisen nuoren kohdalla ole välttämättä riittävän pitkä aika. Osa oppivelvollisista nuorista voisi hyötyä pidemmästä työpajatoimintajaksosta, sillä kaikki nuoret eivät pysty erilaisista terveydellisistä tai mielen hyvinvointiin liittyvistä syistä siirtymään vielä kahden kuukauden jälkeen oppilaitoksen opiskelijaksi. Lisäksi on varmistettava että oppivelvolliset saavat opintososiaaliset etuudet työpajatoiminnan ajan.

Helsingin kaupunki pitää tärkeänä, että työpajatoimintaan ohjautuvien oppivelvollisten osalta toimeenpano ei aiheuta lisäkustannuksia koulutuksen järjestäjälle.

Huomiot tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annettuun lakiin liittyvistä muutosehdotuksista

Esityksen mukaan tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain muutos mahdollistaisi lain 4 §:ssä tarkoitetun järjestämisluvan laajentamista myös perusopetuslain 8 §:n nojalla luvan saaneelle toimijalle (niin sanotut valtion koulut). Helsingin kaupunki toteaa, että ylipäätään pääkaupunkiseudun tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen (TUVA) järjestäjäverkon määrällinen tarkastelu on tärkeää, jotta opiskelija saa tarvittavat tukitoimet ja tarkoituksenmukaisen opiskelupaikan. Helsingin kaupunki edellyttää myös tutkintoon valmistavan koulutuksen laadullista tarkastelua opiskelijoiden yhdenvertaisten koulutusmahdollisuuksien takaamiseksi. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta on riski, että TUVA-koulutuksen laatu ja saatavuus vaihtelevat alueellisesti. Tämä voi johtaa siihen, että kaikkein eniten tukea tarvitsevien nuorten mahdollisuudet edetä koulutuspolulla eivät toteudu yhdenvertaisesti.

Huomiot perusopetuslakiin, ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin ja lukiolakiin liittyvistä muutosehdotuksista

Helsingin kaupunki puoltaa tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain 9 §:ään, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 39 §:ään ja lukiolain 22 §:ään ehdotettua muutosta
siitä, että oppivelvolliset hakijat olisi otettava opiskelijaksi ensisijaisesti. Tämä toteutuu jo Helsingin kaupungilla sekä asuinkunnan tilastojen perusteella myös kaupungissa laajalti.

Oppivelvollisuuslain 7 §:n 1 momentin 3 kohdassa määritellään oppivelvollisen oikeudesta keskeyttää oppivelvollisuuden suorittaminen määräajaksi vähintään kuukauden kestävän tilapäisen ulkomailla oleskelun ajaksi, jos oppivelvollinen osallistuu oppivelvollisuuden suorittamista vastaavaan koulutukseen ulkomailla tai hänen muutoin voidaan katsoa suorittavan oppivelvollisuutta ulkomailla oleskelun aikana. Esityksen mukaan oppivelvollisuuslain 7§ muutetaan niin, että kotiopetusta voisi jatkossa antaa myös ulkomailla. Perusopetuslain mukaan asuinkunnan tehtävänä on valvoa kotiopetusoppilaiden edistystä oppivelvollisuudessa. Käytännössä tämä on toteutettu valvovan opettajan toteuttamilla tapaamisilla, joissa oppivelvollinen osoittaa hallitsevansa hyväksytysti opetussuunnitelman sisällöt kyseisen vuosiluokan osalta. Jos kotiopetusta voi toteuttaa ulkomailla, tätä samaa ohjaavan opettajan tapaamisen valvonnan mallia ei ole mahdollista toteuttaa ulkomaille. Esityksessä jää epäselväksi, miten asuinkunta voisi toteuttaa velvollisuuttaan valvoa oppivelvollisuuden etenemistä. Epäselväksi jää myös se, mikä olisi viimeisimmän Suomessa sijaitsevan asuinkunnan vastuu tilanteessa, jos opinnot keskeytyvät ulkomailla sijaitsevassa lukiossa sekä olisiko ko. lukiolla ilmoitusvelvollisuus Suomessa olleelle viimeisimmälle asuinkunnalle. Edellä mainituin perustein kaupunki ei pidä esitettyä muutosta tarkoituksenmukaisena.

Muilta osin Helsingin kaupungin näkökulmasta esitetyt muutokset selkeyttävät erityisen tutkinnon (erityinen tutkinto tarkoittaa oppivelvollisuutta varten hyväksyttyä poikkeavaa tai yksilöllistä tapaa suorittaa oppivelvollisuus) olemassa olevia haasteita oppivelvollisuuden ohjauksen ja valvonnan osalta.

Esityksessä tarkennetaan myös oppivelvollisuuslain 16 § sanamuotoa oikeudesta maksuttomaan koulutukseen koskemaan myös opiskelijan samanaikaista ammatillisen koulutuksen ja lukion oppimäärän tai siihen sisältyvien opintojen suorittamista. Tämä vahvistaa koulutuksellisen tasa-arvon sekä koulutustason nostamisen tavoitteita ja toteutuu Helsingin kaupungissa.

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi oppivelvollisuuslakia, tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annettua lakia, perusopetuslain 46 §:ää, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 39 §:ää ja lukiolain 22 §:ää.

Esityksessä ehdotetaan tarkennettavaksi oppivelvollisuuslain säännöksiä, jotka koskevat oppivelvollisuuden suorittamista perusopetuksen suorittamisvelvollisuuden jälkeen, oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttämistä, asuinkunnan ohjaus- ja valvontavastuuta, maksuttomuutta sekä majoituskorvausta.

Esityksessä ehdotetaan tarkennettavaksi tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain säännöksiä, jotka koskevat järjestämisluvan myöntämistä, koulutuksen laajuutta ja muodostumista, opiskelijan yksilöllisiä valintoja sekä perusopetuslain, lukiolain ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain soveltamista.

Esityksessä ehdotetaan täsmennettäväksi myös perusopetuslain sääntelyä aikuisten perusopetuksen maksuttomuudesta.

Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja lukiolain säännöksiä siten, että niihin lisättäisiin velvollisuus ottaa opiskelijoiksi ensisijaisesti oppivelvolliset hakijat.

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2027.

Asiasta on saatu kasvatus- ja koulutuslautakunnan lausunto ja ministeriölle annettava lausunto perustuu kasvatus- ja koulutuslautakunnan lausuntoon.

Lausunnon määräaika oli 8.5.2026. Lausunnolle saatiin lisäaikaa 19.5 asti.