Yhtymäkokoukset 2026, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Kaupunginhallituksen konsernijaosto kehottaa konserniohjauksen johtaja Atte Malmströmiä tai hänen estyneenä ollessaan konserniohjauksen kehittämispäällikkö Miia Ahoa edustamaan Helsingin kaupunkia Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) kevätyhtymäkokouksessa 26.5.2026 klo 11.30.

Samalla konsernijaosto kehottaa yhtymäkokousedustajaa:

Konsernijaosto tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän yhtymäkokous pidetään 26.5.2026 klo 11.30. Yhtymäkokouksessa käsitellään tarkastuslautakunnan arviointikertomus, tilinpäätös ja sen hyväksyminen, koron maksaminen HSL:n peruspääomalle ja sidonnaisuusilmoitukset.

Tilikauden toiminta

HSL:n matkustajamäärät nousivat neljättä vuotta peräjälkeen. HSL:n liikennevälineiden kyytiin noustiin yhteensä 381 miljoonaa kertaa,
mikä on 5,5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024. Lipputulot kasvoivat vuoteen 2024 verrattuna 4,7 prosenttia ja olivat viime vuonna 389,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2025 myös työmaat vaikuttivat joukkoliikenteeseen, mutta siitä huolimatta asiakastyytyväisyys pysyi hyvällä tasolla.

Vuosi 2025 oli myös edellisen strategiakauden viimeinen vuosi. Edellinen strategian valmistelun aikaan vuonna 2021 HSL oli historiansa pahimmassa kriisissä keskellä koronapandemiaa, ja strategian tavoitteet painottuivat voimakkaaseen kasvuun äärimmäisen epävarmassa tilanteessa. HSL-liikenteen päästöjen väheneminen jatkui vuonna 2025, vaikka jäätiin strategiassa asetetuista tavoitteista. Sähköbusseilla ajettiin jo yli puolet, 51,7 prosenttia, kaikista linjakilometreistä, millä on suuri vaikutus joukkoliikenteen lähi- ja kasvihuonepäästöihin. Kestävän liikkumisen (joukkoliikenne,
kävely ja pyöräily) kulkutapaosuus oli vuonna 2025 edelleen korkealla tasolla, 60 prosentissa.

Tuotot

Toimintatuottoja kertyi yhteensä 925,8 miljoonaa euroa, 15,6 miljoonaa euroa alle talousarviotavoitteen (-1,7 %). Lipputuloja kertyi yhteensä 389,8 miljoonaa euroa, mikä alitti talousarvion 18,2 miljoonalla eurolla (-4,5 %). Matkustajamäärät kasvoivat 5,5 % edellisvuodesta, ja kasvu oli nopeampaa kuin sekä alueen väestönkasvu että HSL-alueen pitkäaikainen keskimääräinen väestönkasvu (+1,1 %). Nousumäärät jäivät kuitenkin asetetun tavoitteen alle. Kehitykseen vaikuttivat erityisesti etätyön yleistyminen sekä työmaiden aiheuttamat häiriöt – merkittävimpänä Pitkäsillan remontti. Lisäksi taloudellinen tilanne on ohjannut matkustajia siirtymään normihintaisista tuotteista edullisempiin vaihtoehtoihin, kuten säästölippuun, sarjalippuun ja opiskelijalippuihin. Tämä kasvattaa nousuja, mutta ei tuota lipputuloja samassa suhteessa.

Kunnat rahoittavat HSL:n toiminnan kuntaosuuksina siltä osin kuin menoja ei voida kattaa lipputuloilla tai muilla tuloilla. Laskutetut kuntaosuudet olivat yhteensä muutetun talousarvion mukaiset 506,4 miljoonaa euroa, ja niillä katettiin 53 % toimintakuluista.

Tukia ja avustuksia kertyi yhteensä 4,9 miljoonaa euroa. Näistä 4,4 miljoonaa euroa on suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuen osuus, ja 0,5 miljoonaa euroa muita tukia ja avustuksia.

Muut toimintatuotot olivat yhteensä 24,7 miljoonaa euroa. Ne koostuvat pääosin tarkastusmaksutuloista. mediamyynnin tuloista sekä liikennöitsijöiltä laskutettavista matkakorttilaitteiden ja taukotilojen vuokrista. Tarkastusmaksutuloja kertyi 8 miljoonaa euroa, ja niistä kirjattiin 2,9 miljoonan euron luottotappiovaraus. Muihin tuottoihin sisältyy myös 6,5 miljoonan euron kirjanpidollinen oikaisu matkakorttien
arvoon siirryttäessä uuteen lippujärjestelmään.

Kulut

Toimintakuluja kertyi yhteensä 955,8 miljoonaa euroa, mikä alitti talousarvion 8,7 miljoonalla eurolla (-0,9 %). Toimintakuluista 913,3 miljoonaa euroa (95,6 %) muodostui palvelujen ostoista

Joukkoliikenteen operointikustannukset olivat yhteensä 625,6 miljoonaa euroa, mikä vastaa 65,5 prosenttia HSL:n toimintakuluista. Operointikustannukset kasvoivat 34,7 miljoonaa euroa (5,9 %) edellisvuoteen verrattuna, mutta alittivat talousarvion 7,8 miljoonalla eurolla (-1,2 %).

Bussiliikenne on suurin operointikulujen kokonaisuus, 57,7 prosenttia kaikista operointikustannuksista. Vuonna 2025 sen kustannukset olivat 361,0 miljoonaa euroa, mikä ylitti talousarvion 8,6 miljoonalla eurolla (2,4 %). Ylitys johtui pääosin liikennöitsijöiden indeksisopimusten muutoksista aiheutuneista lisäkustannuksista. Junaliikenteen kustannukset olivat 102,0 miljoonaa euroa ja ylittivät talousarvion 0,4
miljoonalla eurolla (0,4 %). Suurin ero johtui lippujen yhteiskäyttöisyydestä maksettavan korvauksen ennakoitua suuremmasta määrästä. Metroliikenteen kustannukset olivat 59,7 miljoonaa euroa, mikä alitti talousarvion 5,5 miljoonalla eurolla (-8,4 %). Säästöt syntyivät erityisesti alemmista suoritekorvauksista sekä
Sammalvuoren varikosta maksettavien korvausten jäämisestä ennakoitua pienemmiksi. Raitioliikenteen kustannukset olivat 76,5 miljoonaa euroa, 8,8 miljoonaa euroa talousarviota vähemmän (-10,3 %). Säästöjä saavutettiin erityisesti alempien suoritekorvausten sekä Ruskeasuon varikon ennakoitua pienempien kustannusten ansiosta. Pikaraitioliikenteen kustannukset olivat 21,2 miljoonaa euroa, mikä alitti
talousarvion 1,8 miljoonalla eurolla (-7,7 %). Vaunujen ja varikoiden kustannukset jäivät arvioitua alhaisemmiksi. Lauttaliikenteen kustannukset olivat 5,1 miljoonaa euroa ja alittivat talousarvion 0,8 miljoonalla eurolla. Arvioitua pienemmät kustannukset johtuivat erityisesti maltillisemmista polttoaine- ja huoltomenoista.

Jäsenkunnat ilmoittavat vuosittain HSL:lle infralaskutuksensa kustannukset. Kustannuksiin sisältyy 50 prosenttia pääoman poistoista, joille lasketaan 5 prosentin korko sekä infran hallinto- ja ylläpitokulut täysimääräisesti. Joukkoliikenneinfrasta maksettavat käyttöoikeuskorvaukset olivat yhteensä 239,0 miljoonaa euroa, mikä ylitti talousarvion 2,8 miljoonalla eurolla (1,2 %). Helsingille maksettavan infrakorvauksen ylitys käsiteltiin yhtymäkokouksessa 25.11.2025 (§ 13) infrakorvaussopimusten mukaisena talousarvion ylityksenä. Infrakorvaukseen hyväksytty talousarviomuutos ei
vaikuttanut talousarvion hyväksyttyihin sitoviin eriin. Jäsenkunnille maksettavien infrakorvausten lisäksi HSL ostaa Leppävaarassa ja Eirassa sijaitsevien sähköbussien latausinfran palvelut.

Muita toimintakuluja kuin operointi- ja infrakustannuksia toteutui 91,2 miljoonaa euroa, ja ne alittivat talousarvion 3,6 miljoonalla eurolla (-3,8 %). Muut palveluostot olivat yhteensä 48,8 miljoonaa euroa, mikä on 3,4 miljoonaa euroa (-6,6 %) talousarviota vähemmän. Ulkopuolelta ostettuihin, omaa osaamista täydentäviin asiantuntijapalveluihin käytettiin 5,7 miljoonaa euroa vähemmän kuin talousarviossa oli varauduttu. Henkilöstökuluja toteutui 31,5 miljoonaa euroa, ja ne alittivat talousarvion 1,3 miljoonalla eurolla (-3,9 %). Talousarviossa oli varauduttu 456 henkilön palkkakuluihin, kun vuoden lopussa palveluksessa oli 442 henkilöä. Vuokrakuluja toteutui talousarvion mukaisesti 6,1 miljoonaa euroa. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankintaan käytettiin 1,0 miljoonaa euroa ja muihin kuluihin 3,8 miljoonaa euroa. Muut kulut sisältävät 2,9 miljoonan euron luottotappiovarauksen vuoden 2025 tarkastusmaksutuloista.

Tilikauden tulos

Tilikauden tulos rahoituserien ja poistojen jälkeen on 46,1 miljoonaa euroa alijäämäinen. Talousarviossa oli varauduttu 38,4 miljoonan euron alijäämään. Alijäämä esitetään kirjattavaksi edellisten tilikausien yli-/alijäämätilille.

Vuoden 2025 investointimenot olivat yhteensä 23,2 miljoonaa euroa, mikä on 3,8 miljoonaa euroa (-14,2 %) talousarviota vähemmän. Investointeihin kirjattiin valtion rahoitusosuuksia 1,4 miljoonaa euroa, jolloin nettoinvestointimenot olivat 21,8 miljoonaa euroa.

Taseen loppusumma oli 164,3 miljoonaa euroa, ja se pieneni edellisvuodesta 58,7 miljoonalla eurolla.

Vuoden 2026 talousarvion muuttaminen

Hyväksyessään 25.11.2025 HSL:n vuoden 2026 talousarvion yhtymäkokous päätti, että sitovia määrärahoja talousarviossa ovat toimintamenot ja investointimenot ja sitova tuloarvio on kuntaosuudet. Talousarvion hyväksymisestä ja muuttamisesta päättää yhtymäkokous.

Talousarvion 2026 hyväksymisen jälkeen havaittiin junaliikenteen
operointikustannusten jakoperusteena käytetyissä suoritteissa virhe, jonka seurauksena junaliikenteen operointikustannukset ovat kohdentuneet kuntien kuntaosuuksiin epäjohdonmukaisesti. Tästä on tehty erillinen hallinnollinen selvitys.

Talousarvion 2026 mukaiset laskutettavat kuntaosuudet esitetään korjattavaksi tarkistetun laskennan perusteella siten, että korjaukset huomioidaan kuntaosuuksien laskutuksessa kesäkuusta 2026 alkaen.
Laskutusmuutoksen toteutustapa sovitaan erikseen kunkin kunnan kanssa. Muutos voidaan toteuttaa joko suoraan laskutuksessa tai huomioimalla se kunnan kertyneessä ylijäämässä tai alijäämässä. Muutoksen toteuttamisessa noudatetaan yhtenäisiä periaatteita siten, että korjaukset tehdään ensisijaisesti laskutuksessa. Poikkeavasta menettelystä voidaan sopia kunnan kanssa perustellusta syystä, ja
menettely dokumentoidaan.

HSL:n omistajaohjaustavoitteet vuodelle 2026

Muu omistajalinjaus: Kuntayhtymän talousarviovalmistelussa otetaan huomioon peruspääomalle maksettava 1,5 %:n korvaus.

Toimivalta

Hallintosäännön 8 luvun 3 §:n mukaan kaupunginhallituksen konsernijaosto päättä toimiohjeiden antamisesta kaupunkia eri yhteisöissä edustavalle kaupungin kannan ottamiseksi käsiteltäviin asioihin, silloin kun kyseessä on taloudellisesti merkittävä tai periaatteellisesti laajakantoinen asia.