Maksuhyvitys, rakentamislupamaksu, Vuorilahdentie 5, Majamaja Vuori Oy

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Maksun perusteena oleva rakentamislupapäätös

Helsingin kaupungin rakennusvalvontapalveluiden itäisen lupayksikön viranhaltija on päätöksellään 20.4.2026 (§ 554) myöntänyt hakemuksesta rakentamisluvan laiturin rakentamiselle Laajasalon kaupunginosassa sijaitsevalle kiinteistölle 91-49-9905-1 (Vuorilahdentie 5). Rakentamislupapäätöksen mukaan rakennuspaikka sijoittuu asemakaavan mukaiselle loma-alueelle, jolle saa rakentaa virkistyspalvelurakennuksia yleiseen tai yhteisön käyttöön (RV).

Lupapäätöksen mukaan laituri toimii uima- ja heittolaiturina sekä lomakylän huoltolaiturina. Laituri on jo toteutettu ja hakemuksen liitteeksi on toimitettu selvitys laiturin rakenteista. Hakemuksessa ei ole esitetty poikkeamisia rakentamista koskevista säännöksistä tai määräyksistä.

Rakentamislupa on myönnetty 20.4.2026. Lupapäätöksen mukaan päätös on kuulutettu 21.4.2026, ja siihen on tullut hakea muutosta oikaisuvaatimuksella viimeistään 28.5.2026.

Rakentamislupahakemuksen käsittelyn johdosta hakijalle on määrätty suoritettavaksi Helsingin kaupungin vuoden 2026 rakennusvalvontataksan 3 §:n 2 kohdan ja 6 §:n 3 kohdan nojalla 3 000 euron suuruinen rakentamislupamaksu. Lupahakemuksen käsittelystä perittävän maksun summa on kirjattu lupapäätökseen.

Oikaisuvaatimus

Oikaisuvaatimuksen tutkittavaksi ottaminen

Luvan hakija Majamaja Vuori Oy on 8.5.2026 toimittanut rakennusvalvontaan sähköpostitse määrättyä rakentamislupamaksua koskevan oikaisuvaatimuksen.

Rakentamislain 178 §:n 2 momentissa todetaan, että lupamaksua ja valvontamaksua koskevaan muutoksenhakuun sovelletaan, mitä lupapäätöksen muutoksenhausta säädetään. Saman pykälän 1 momentissa todetaan, että viranhaltijan päätökseen asiassa, joka kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta tai muulta kunnan viranomaiselta on siirretty hänen ratkaistavakseen, saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa.

Rakentamislupamaksun perusteena olevan rakentamislupapäätöksen on tehnyt rakennusvalvontapalveluiden viranhaltija, joten rakentamislupamaksuun on tullut hakea muutosta rakentamislain 178 §:n mukaisesti oikaisuvaatimuksella.

Päätös maksusta kohdistuu luvan hakijaan, sillä rakentamislupamaksu on määrätty hakijan maksettavaksi. Luvan hakijalla on siten asiassa oikaisuvaatimusoikeus hallintolain 49 b §:n 2 momentin mukaisesti.

Vuoden 2026 rakennusvalvontataksan 19 §:n 1 kohdassa todetaan, että muistutus maksusta on tehtävä laskussa ilmoitetussa ajassa. Saman pykälän 2 kohdan mukaan, jos muistutus ei johda muutokseen, [maksusta] voi tehdä oikaisuvaatimuksen ympäristö- ja lupajaostoon.

Oikaisuvaatimus on tehty ennen kuin lupapäätöksessä ilmoitettu määräaika oikaisuvaatimuksen tekemiselle on päättynyt.

Edellä esitetyn perusteella luvan hakijan (jäljempänä myös "oikaisuvaatimuksen tekijän") oikaisuvaatimus on otettava tutkittavaksi.

Esitetty vaatimus ja perusteet

Oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii määrätyn rakentamislupamaksun poistamista taksan 17 §:n 2 kohdan nojalla ja esittää vaatimukselleen seuraavat perusteet:

- laiturin rakentaminen oli 2021 voimassa olleen rakennusjärjestyksen mukaista eikä edellyttänyt erillistä lupaa;
- laituri on ollut rakennusvalvonnan tiedossa kolmen aiemman lupamenettelyn ajan ilman huomautuksia mikä on muodostanut hakijalle hallintolain 6 §:n mukaisen luottamuksensuojan siitä, ettei laituri edellytä erillistä lupaa;
- jälkikäteinen lupahakemus on tehty viranomaisen muuttuneen tulkinnan johdosta hakijan vapaaehtoisen yhteistyön perusteella.

Yksityiskohtaiset perustelut kuuluvat seuraavasti:

1. Laiturin rakentaminen vuonna 2021 oli silloin voimassa olleen rakennusjärjestyksen mukaista eikä edellyttänyt erillistä lupaa

Laituri rakennettiin alkuvuodesta 2021. Tuolloin voimassa olleen Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen 20 §:n mukaan tonttiin kuuluvaa vesialuetta ei saa täyttää eikä tontin luonnollista rantaviivaa muuttaa ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa, mutta lupaa "ei kuitenkaan vaadita, jos toimenpiteen vaikutukset ovat vähäiset", ja edelleen: "Rantaan voidaan rakentaa yksi pienvenelaituri." Saman rakennusjärjestyksen 26 §:n mukaan "Laiturin ja venevajan saa rakentaa rantaviivalle, jollei niistä aiheudu huomattavaa haittaa ympäristölle tai rantamaisemalle." Rakennettu laituri on yksittäinen pienvenelaituri, joka ei ole muuttanut tontin luonnollista rantaviivaa olennaisesti eikä siitä ole aiheutunut huomattavaa haittaa ympäristölle tai rantamaisemalle. Rakentaminen on siten ollut silloin voimassa olleen rakennusjärjestyksen mukainen.

Rakennusvalvonta on aiemmin esittänyt lupavaatimuksen perusteena sitä että kyseisellä tontilla on Villa Wuorion tonttiosuudella entuudestaan jo yksi laituri. Hakija toteaa että kyseistä laituria ei todistetusti ollut olemassa hakijan laiturin rakennushetkellä alkuvuodesta 2021. Villa Wuorion rakennus ja rantasauna oli alkuvuodesta 2021 vielä ilman vuokralaista eikä rannassa myöskään ollut tuolloin laituria. Asia on todennettavissa tontin ilmakuvista 2020 vs. 2021 vs. 2024 jotka ovat esityksen liitteenä.

2. Laituri on esitetty kaikissa hankkeen myöhemmissä lupahakemuksissa ilman rakennusvalvonnan huomautuksia

- Maja2 ja Maja3 -rakennuslupa vuonna 2022
- Maja4- ja Maja5 -rakennuslupa vuonna 2023
- Maja3:n muutoslupa (käyttötarkoituksen ja sijainnin muutos saunaksi)

Rakennusvalvonta on käsitellyt nämä hakemukset asemapiirroksineen eikä ole missään vaiheessa edellyttänyt laiturille erillistä lupaa tai esittänyt sen olemassaolosta huomautusta. Kyseiset lupadokumentit ovat nähtävillä Lupapisteessä. Tämä toistuva ja johdonmukainen viranomaismenettely usean lupakäsittelyn aikana on perustanut hakijalle hallintolain 6 §:n mukaisen luottamuksensuojan siitä, ettei laituri edellytä erillistä lupaa.

Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätösehdotuksen liitteenä.

Oikeudellinen arvio

Taksan soveltaminen

Rakentamislain 79 §:n 1 momentin mukaan luvan hakija tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä kunnalle maksun.

Kaupunginvaltuusto on 27.11.2024 kuntalain (410/2015) 14 §:n 2 momentin 8 kohdan nojalla päättänyt rakennusvalvontataksan yleisistä perusteista.

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on 4.12.2025 hyväksynyt rakennusvalvontataksan vuodelle 2026 (jäljempänä myös "taksa"). Taksasta on kuulutettu 9.12.2025.

Taksan 20 §:n mukaan taksa on voimassa 1.1.2026 alkaen ja se koskee kaikkia sen jälkeen tehtäviä rakennusvalvontapäätöksiä ja viranomaistehtäviä.

Taksan 3 §:n 2 kohdan perusteella vähintään viidelle henkilölle tarkoitetun yleisörakennelman rakentamisluvasta peritään 1 500 euron suuruinen lupamaksu.

Taksan 6 §:n 3 kohdan mukaan luvattoman rakentamisen takia jälkikäteen haettavasta lupapäätöksestä peritään kaksinkertainen taksan mukainen lupamaksu.

Taksan 17 §:n 2 kohdan mukaan rakennusvalvontapäällikkö voi myöntää maksuun vapautuksen tai lykkäyksen perustellusta syystä.

Maksun määrä ja perusteet

Asiassa saadun selvityksen perusteella hakija on hakenut laiturille rakentamislupaa, ja lupa on myönnetty hakemuksen mukaisesti. Rakennusvalvonnalla on siten ollut rakentamislain 79 §:n nojalla oikeus periä hakijalta hyväksytyn taksan mukainen maksu lupahakemuksen käsittelystä.

Hakijalle määrätty maksu perustuu voimassa olevaan rakennusvalvontataksaan. Maksu muodostuu laiturin osalta sovellettavasta yleisörakennelman lupamaksusta sekä luvattomasta rakentamisesta johtuvasta kaksinkertaisena perittävästä lupamaksusta.

Asiassa on siten arvioitava lähinnä sitä, onko oikaisuvaatimuksessa esitetyillä perusteilla aihetta vapauttaa hakija maksusta tai poistaa maksu rakennusvalvontataksan 17 §:n nojalla.

Laiturin luvanvaraisuus

Oikaisuvaatimuksen tekijä on vedonnut siihen, ettei laiturin rakentaminen olisi sen rakentamisajankohtana vuonna 2021 edellyttänyt lupaa. Perusteluna on esitetty, että tuolloin voimassa olleen, vuonna 2010 hyväksytyn rakennusjärjestyksen 20 §:n ja 26 §:n perusteella laituri olisi voitu rakentaa ilman lupaa. Kyseinen rakennusjärjestys on sittemmin korvattu 7.6.2023 voimaan tulleella rakennusjärjestyksellä.

Vuonna 2021 voimassa olleen rakennusjärjestyksen 20 §:n mukaan tonttiin kuuluvaa vesialuetta ei saanut täyttää eikä tontin luonnollista rantaviivaa muuttaa ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa, elleivät toimenpiteen vaikutukset olleet vähäisiä. Määräyksen mukaan rantaan voitiin rakentaa yksi pienvenelaituri. Sisällöltään vastaava määräys sisältyy myös nykyisin voimassa olevaan rakennusjärjestykseen.

Asiassa käytettävissä olevien ilmakuvien perusteella kiinteistölle 91-49-9905-1 ja osittain sitä ympäröivälle vesialueelle on rakennettu useita laitureita, joista osa oli toteutettu jo ennen vuotta 2021. Koska rakennusjärjestys salli ilman lupaa vain yhden pienvenelaiturin rakentamisen, kyseinen mahdollisuus oli käytetty jo ennen nyt arvioitavana olevan laiturin rakentamista. Uuden laiturin rakentaminen olisi siten jo vuonna 2021 edellyttänyt rakennusvalvonnan lupaa.

Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi vedottu rakennusjärjestyksen 26 §:ään. Kyseinen määräys sisältyy sekä vuonna 2021 voimassa olleessa että nykyisessä rakennusjärjestyksessä asemakaava-alueen ulkopuolisia alueita koskevaan lukuun. Koska kiinteistö 91-49-9905-1 sijaitsee asemakaava-alueella, rakennusjärjestyksen 26 §:ää ei voida soveltaa nyt käsiteltävään asiaan.

Edellä esitetyin perustein asiassa ei voida sen enempää vuonna 2021 voimassa olleen kuin nykyisenkään rakennusjärjestyksen perusteella katsoa, etteikö nyt kyseessä oleva laituri olisi edellyttänyt lupaa.

Hallintolain 6 §:n mukaisen luottamuksensuojan muodostuminen

Oikaisuvaatimuksessa on vedottu siihen, että hakijalle olisi muodostunut hallintolain 6 §:n mukainen luottamuksensuoja siitä, ettei laiturin rakentaminen edellyttäisi erillistä lupaa.

Asiakirjoista ilmenee, että rakennusvalvonta on 26.1.2024 hakijan lomamajan muutoslupaa (LP-091-2023-04091) koskevassa päätöksessä asettanut lupaehdoksi, että asemapiirustuksessa esitetylle laiturille on ennen rakennuksen käyttöönottoa haettava erillinen lupa rakennusvalvonnasta tai laituri on poistettava. Lisäksi lupaehdon mukaan laituria koskeva lupa on esitettävä ennen lopullista loppukatselmusta. Hakija ei tästä huolimatta hakenut laiturille lupaa tai poistanut laituria.

Koska muutosluvan lupaehtoja ei noudatettu eikä laiturin osalta ryhdytty tarvittaviin toimenpiteisiin, rakennusvalvonta toimitti hakijalle 20.8.2025 päivätyn tarkastuslausunnon. Tarkastuslausunnossa todettiin muun ohella, että ympäristö- ja lupajaostolle tultaisiin esittämään hakijalle velvoitteen asettamista luvattoman laiturin purkamiseksi ja että velvoitetta voitaisiin tehostaa uhkasakolla. Hakija jätti laituria koskevan lupahakemuksen vasta tarkastuslausunnon vastaanottamisen jälkeen 15.12.2025.

Asiassa ei ole perusteita katsoa, että viranomaisen menettely olisi muodostanut oikaisuvaatimuksen tekijälle hallintolain 6 §:n mukaisen luottamuksensuojan siihen, ettei laiturille tarvittaisi lupaa tai ettei luvattomaan rakentamiseen puututtaisi. Todettakoon, että luvaton rakentaminen ei muutenkaan lähtökohtaisesti voi muodostaa perusteltua luottamusta siihen, että viranomainen hyväksyisi lainvastaisen tilanteen tai ettei rakentamiselle myöhemmin edellytettäisi lain mukaista lupaa.

Lopputulos

Edellä esitetyillä perusteilla oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden perusteella määrättyä rakentamislupamaksua olisi aihetta poistaa tai muutoin muuttaa. Oikaisuvaatimus tulee siten hylätä.

Sovelletut oikeusohjeet

Perusteluissa mainittujen lisäksi

rakentamislaki 17 § ja 42 §

Toimivalta

Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan KHO 7.7.2026/1887 ottanut kantaa rakentamislain mukaisen oikaisuvaatimuksen käsittelijään poikkeamispäätöstä koskevassa asiassa. Kyseinen KHO:n päätös ei ole luonteeltaan ennakkopäätös. Rakentamislain 57 §:n mukaan toimivalta poikkeamispäätöksen tekemiseen on kunnalla. Nyt käsiteltävä oikaisuvaatimus koskee rakennusvalvontaviranomaisen toimivallassa olevaa rakentamislupapäätöstä.

Hallintolain 49 d §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti sille viranomaiselle tai muulle julkista hallintotehtävää hoitavalle, joka on tehnyt päätöksen. Hallintolaissa ei ole yksiselitteisesti määritelty, mitä viranomaisella tarkoitetaan. Hallintolain esitöissä (HE 72/2002) on todettu, että kunnallisen viranomaisen määritelmä on viime kädessä johdettavissa siitä, onko orgaanilla oikeudelliseen normiin perustuvia tehtäviä ja toimivaltaa. Kunnan yksittäinen viranhaltija, kuten kunnanjohtaja tai rakennustarkastaja, taikka luottamushenkilö, esimerkiksi lautakunnan puheenjohtaja, on kunnallinen viranomainen, jos hänellä on itsenäistä toimivaltaa. Rakentamis- ja purkamislupapäätöksiä tekevillä rakennusvalvonnan viranhaltijoilla ei ole oikeudelliseen normiin perustuvaa itsenäistä toimivaltaa, vaan päätöstoimivalta on siirretty rakennusvalvontaviranomaisena toimivalta ympäristö- ja lupajaostolta. Yksittäistä rakennusvalvonnan viranhaltijaa ei näin ollen voida pitää itsenäisenä viranomaisena, vaan rakennusvalvontaviranomaisena toimiva ympäristö- ja lupajaosto ja rakennusvalvonnan lupapäätöksiä tekevät viranhaltijat muodostavat hallintolain 49 d §:n näkökulmasta yhden viranomaisen.

Hallintolain esitöissä (HE 230/2014) hallintolain 49 d §:n mukaiseksi muuksi julkista hallintotehtävää hoitavaksi on määritelty esimerkiksi julkista hallintotehtävää hoitava laitos tai yhdistys, joka ei ole viranomainen. Näin ollen yksittäistä viranhaltijaa ei voida pitää myöskään muuna julkista hallintotehtävää hoitavana tahona, joka ratkaisisi itsenäisesti päätöksestä tehdyn oikaisuvaatimuksen.

Helsingin kaupungin voimassa olevan hallintosäännön 16 luvun 2 §:n 1 momentin 8 kohdan mukaan, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päättää maankäyttö- ja rakennuslain 21.4 §:n tarkoittamista sekä rakentamislain tarkoittamista hallintopakkoa ja oikaisuvaatimusta koskevista asioista. Ympäristö- ja lupajaosto katsoo, että se on edellä mainitusta korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisusta huolimatta toimivaltainen ratkaisemaan rakentamislupapäätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Päätös tullut nähtäväksi 17.09.2026

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta valituksella se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta valituksella myös:

1) Rakentamislupaa ja sijoittamislupaa koskevassa asiassa asemakaava-alueella sekä sellaisella asemakaavoittamattomalla alueella, joka ei ole suunnittelutarvealuetta:

2) Rakentamislupaa ja sijoittamislupaa koskevassa asiassa suunnittelutarvealueella:

3) Maisematyölupaa koskevassa asiassa:

Jos päätöksen mukaisella maisematyöluvalla toteutetaan lainvoimaista asema- tai yleiskaavaa, päätökseen saa hakea muutosta:

4) Purkamislupaa koskevassa asiassa

5) Erillistä toteuttamislupaa koskevassa asiassa

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä päätöstä koskevan kuulutuksen julkaisemisesta viranomaisen verkkosivulla.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00–16.15.

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi, postiosoite ja muut yhteystiedot. Hallintotuomioistuimelle on soveltuvalla tavalla ilmoitettava myös valittajan henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Jos jokin tieto myöhemmin muuttuu, siitä on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös sähköinen tai mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Valituksen tai muun asiakirjan toimittaminen hallintotuomioistuimen sähköiseen asiointipalveluun katsotaan ilmoitukseksi sähköisen asiointipalvelun käyttämisestä prosessiosoitteena. Jos valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, hallintotuomioistuin voi valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.

Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.