Hankesuunnitelma, Länsisataman pikaraitiotie, kaupunkiympäristön toimiala

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kaupunginvaltuuston 5.2.2025 tekemän Länsisataman pikaraitiotien yleissuunnitelman hyväksymispäätöksen (30 §) mukaisesti Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy ja kaupunkiympäristön toimiala ovat yhteistyössä Infraohjelma Helsingin kanssa valmistelleet hankesuunnitelman Länsisataman pikaraitiotien infrastruktuurin toteuttamisesta. Hankesuunnitelmassa määritellään toteutettavan hankkeen laajuus, aikataulu, vaiheistus sekä muut hankkeen toteutukseen ja hallintaan liittyvät asiat.

Hankesuunnitelman raportti on esitetty liitteenä 1. Hankesuunnitelman vaikutusten arviointi on liitteenä 2. Samanaikaisesti toteutettavat mutta erikseen päätettävät liittyvät hankkeet on esitetty liitteessä 3.

Länsisataman pikaraitiotie -hankkeen tavoitteena on mahdollistaa pikaraitioliikenne Hakaniemen ja Länsisataman välillä riittävän hyvällä sujuvuudella ja luotettavuudella muun kaupunkiliikenteen rinnalla. Reittiä liikennöitäisiin Yliskylä–Hakaniemi -pikaraitiolinjan (linjanumero 12) jatkeena. Hanke sopeutuu alueella voimassa oleviin asemakaavoihin. Tästä huolehditaan myös suunnittelun tarkentuessa. Hankkeen toteuttamiseksi tullaan vielä laatimaan katusuunnitelmat.

Pikaraitiolinjan suunnitteluperusteina on ollut liikennöinti korkeintaan 45 metriä pitkillä pikaraitiovaunuilla ja viiden minuutin vuorovälillä. Nykyisiä kaupunkiraitiovaunuja pidemmät vaunut ja lisääntyvä vuoromäärä edellyttävät raitiotieinfrastruktuurin kehittämistä, vaikka reitillä liikennöidäänkin jo olemassa olevalla raitiotiellä Hakaniemen ja Länsiterminaalin välillä. Raitiotieinfraa kehitetään mm. pidentämällä pysäkkejä ja parantamalla niiden laatutasoa, liittymä- ja ratageometriamuutoksilla sekä saneeraustoimenpiteillä.

Helsingin kaupunkistrategiassa 2025–2029 todetaan, että toimivan arjen ytimessä on sujuva liikkuminen. Kaupungin tavoitteena on, että yhä useampi helsinkiläinen valitsee liikkumismuodokseen joukkoliikenteen. Länsisataman pikaraitiotie edistää näitä strategian tavoitteita sujuvoittaen liikkumista, sekä kehittäen joukkoliikennettä entistä houkuttelevammaksi. Strategian mukaisesti valtuustokauden aikana edistetään Länsisataman pikaraitiotien toteutusta.

Hankkeen toteutuksessa hyödynnetään rinnakkaishankkeista johtuvia raitioliikenteen katkoja, yhteen sovittaen Länsisataman pikaraitiotien rakennustöitä muiden hankkeiden kanssa. Kiertotalous- ja ilmastotavoitteet ovat hankkeessa tärkeässä roolissa. Elinkaaren ilmastopäästöt tunnistetaan ja niitä vähennetään, jonka lisäksi tavoitteena on luontopositiivisuus sekä resurssiviisaus. Helsingin historiallisen keskustan alueella kulttuuriympäristön ominaispiirteet ja arvot ovat keskeinen suunnittelun lähtökohta. Hanke sisältyy Helsingin seudun MAL 2023 -suunnitelmaan ja on Helsingin seudun liikennejärjestelmän näkökulmasta tärkeä, koska se parantaa yhteyttä Länsisataman ja päärautatieaseman välillä. Päärata ja Helsingin satama kuuluvat myös Euroopan laajuiseen TEN-T -liikenneverkon ydinverkkoon.

Kuten kaupunginvaltuusto on edellyttänyt, hankesuunnitelmassa on huomioitu ja mahdollistettu Helsingin yliopiston metroaseman suunnitellun pohjoisen sisäänkäynnin mahdollinen toteuttaminen samanaikaisesti raitiotien kanssa. Käsitellessään hankesuunnitelmaa, kaupunkiympäristölautakunta päätti äänestysten jälkeen esittää kaupunginhallitukselle, että raitiotiehankkeessa ei varauduta samanaikaiseen Helsingin yliopiston metroaseman pohjoisen sisäänkäynnin rakentamiseen. Sisäänkäynnin toteutuksen kustannukset eivät sisälly HKL:n investointibudjettiin muiden kriittisempien metron peruskorjaushankkeiden vuoksi. Siten Helsingin Yliopiston metroaseman pohjoista sisäänkäyntiä ei voida toteuttaa Länsisataman pikaraitiotien edellyttämässä aikataulussa.

HKL:n 10-vuotisessa investointiohjelmassa on lukuisia metron liikennöinnin kannalta välttämättömiä ja hyvin kriittisiä korjausinvestointeja, kuten Rautatientorin metroaseman peruskorjaus ja Junatien metrosillan uusiminen. HKL:lle asetetun investointiraamin puitteissa metron liikennöinnin kannalta kriittiset hankkeet on priorisoitu Helsingin yliopiston metroaseman uuden pohjoisen sisäänkäynnin edelle, eikä tämä noin 40 miljoonan euron investointi ole mahdollinen yhteensovitettavien hankkeiden asettamassa aikataulussa. Erikseen uutta sisäänkäyntiä ei kannata myöhemmin rakentaa, sillä sen rakentaminen avaa Unioninkadun uudelleen yli vuodeksi katkaisten siinä kulkevan liikenteen, myös uuden pikaraitioliikenteen.

Kustannukset ja talousvaikutukset

Länsisataman pikaraitiotien rakentamiskustannukseksi arvioidaan 47,13 miljoonaa euroa, sisältäen raitiotieinfrastruktuurin sekä sen aiheuttamat katujen ja kunnallistekniikan muutokset. Kustannusarvion MAKU-kokonaisindeksi (2015=100) on 129,32 pistettä 01/2026. Kustannusarvio sisältää myös 2,66 miljoonaa euroa Kaupunkiliikenne Oy:n rakentamisen aikaisia rahoituskustannuksia. Hankkeelle on mahdollista hakea rahoitusta EU:n rahoitusinstrumenttien kautta. Liitteessä 3 esiteltyjen erikseen päätettävien liittyvien hankkeiden investointikustannukseksi on arvioitu yhteensä 49,5 miljoonaa euroa.

Hanke ei aiheuta tarvetta uusille varikkoinvestoinneille, ja raitiotieinfran hallinto- ja ylläpitokustannusten arvioidaan pysyvän nykyisellä tasolla. Yleissuunnitelman raitiolinjaston mukaisten liikennöintikustannusten nousu on hieman pienempi kuin hankkeen liikennöinnin tuomien uusien lipputulojen määrä, joten hankkeen arvioidaan olevan liikennöinnin suhteen kustannusneutraali. HSL:n infrakorvaukset ja Kaupunkiliikenne Oy:n palvelukorvaukset huomioiden hanke kasvattaa Helsingin käyttömenoja 790 000 euroa käyttöönottovuonna 2034, vuosittainen vaikutus pienenee ajan myötä.

Hanke on yhteiskuntataloudellisesti kannattava. Hankkeen hyöty-kustannussuhde on 2,5, joka johtuu merkittävistä kuluttajien hyödyistä verrattuna kustannuksiin.

Hankkeen toteuttamismalli

Länsisataman pikaraitiotie toteutetaan yhteistoiminnallisena integroituna projektitoteutuksena (allianssi). Hanke on osa Kaupunkiliikenteen ja Helsingin kaupunkiympäristön toimialan sekä HSY:n yhteisprojekteina toteutettavien kaupunkikehitys- ja raitiotieprojektien allianssitoteutusta Infraohjelma Helsinkiä, jonka hankinnasta on päätetty kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaostossa 31.10.2024 (118 §). Hankesuunnitelma on laadittu allianssissa ja jatkosuunnittelu sekä rakentaminen on tarkoitus tehdä myös allianssin toimesta.

Hankkeen kehitysvaiheessa hankekokonaisuudelle määritellään tavoitehinta, johon kaikki osapuolet sitoutuvat. Integroidussa projektitoteutuksessa on tavoitehintaan perustuva kannustinjärjestelmä, joka ohjaa kaikkia osapuolia toimimaan yhteisen edun mukaisesti kustannustehokkaaseen toteutukseen. Sekä mahdolliset kustannusten ylitykset että säästöt jaetaan tilaajan ja toteuttajien kesken.

Hankkeen toteutusaikataulu

Hankkeen rakentaminen voisi alkaa vuonna 2027, ja valmistua pääosin vuonna 2029. Viimeiset osuudet toteutettaisiin Kaivokatu -hankkeen 2. vaiheessa arviolta vuonna 2033, jonka myötä täyteen liikennöintiin pikaraitiotiellä päästäisiin arviolta vuonna 2034. Hankkeen aikataulu on tiiviisti kytköksissä rinnakkaisiin ja liittyviin hankkeisiin. Etenkin raitioliikenteen katkot on suunniteltu niin, että niiden aikana voidaan toteuttaa myös muut katkoja vaativat hankkeet. Länsisataman pikaraitiotie -hankkeen aikataulu on yhteensovitettu Kaivokatu-hankkeen ja Länsiratikat-hankkeen aiheuttamien ratakatkojen kanssa. Hankkeiden yhteensovitusta on tehty myös keskustan eri työmaahankkeita yhteen koordinoivassa niin kutsutussa KRM-yhteistyössä. Kaivokadun remontin vaiheet on puolestaan sovitettu Espan remonttien kanssa niin, että keskustan läpi itä-länsisuuntaisesti, pääkatuverkkoa pitkin on kahdet ajokaistat suuntaansa. Tärkeää on pyrkiä jatkamaan linjanumero 12 liikennettä Hakaniemestä Rautatientorille heti kun hankkeen Kaisaniemen vaihe on valmistunut.

Tarkentuneet suunnitelmat

Yleissuunnitelmassa esitettiin Ruoholahden villat ja Länsilinkki- raitiopysäkkien yhdistämistä. Lautakunnalta saadun ohjeistuksen perusteella on hankesuunnitelmaa laadittaessa jatkettu valmistelua kahden pysäkin ratkaisulla.

Ruoholahdenrannassa Länsilinkki -pysäkkiä ei ole mahdollista pidentää nykyisellä sijainnillaan, joten pysäkki siirretään pohjoisemmaksi. Pysäkin siirto aiheuttaa kadunvarsipysäköinnin poistamista kadun länsilaidalta ja muuttaa joitakin kadun itälaidan tonttien ajoyhteyksiä suuntaisliittymiksi.

Ruoholahden villat -pysäkin pidentämiselle on tutkittu erilaisia vaihtoehtoja. Kaikki nämä vaikuttavat Ruoholahdenkadun liikennejärjestelyihin ja liittymäratkaisuihin. Erityinen huomio ratkaisussa on huoltotunnelin sisään- ja ulosajavan liikenteen sujuvuudessa. Ensisijaisesti on tutkittu järjestelyä, jossa Ruoholahdenkadun läpiajo säilyy molempiin suuntiin.

Vaihtoehtoisena ratkaisuna on tutkittu Ruoholahdenkadun ajoyhteyden katkaisua lännen suuntaan, mikä tehtyjen tarkastelujen perusteella vähentäisi riskiä huoltotunnelin ulosajon tai Ruoholahdenkadun ajoneuvo- ja raitioliikenteen ruuhkautumiseen, mutta vaikuttaisi laajemmin alueen liikennejärjestelyihin. Lopullinen ratkaisu vaikutusarvioineen tehdään katusuunnitteluvaiheessa.

Kaupunginvaltuuston 6.5.2026 (134 §) hyväksymässä asemakaavassa Kaivokadun muutos joukkoliikennekaduksi mahdollistaa päätöksestä seuraavien laajempien liikennejärjestelymuutosten suunnittelun ja toteuttamisen Länsisataman pikaraitiotie -hankkeen liittyvinä hankkeina mm. Kaisaniemenkadulla ja Unioninkadulla.

Vaikutusten arviointi

Vaikutusten arvioinnissa tarkasteltiin hankkeen rakentamisen aikaisia ja käytön aikaisia vaikutuksia. Niitä arvioitiin laaja-alaisesti liikenteellisten, sosiaalisten, maiseman ja kulttuuriympäristön sekä ympäristön ja elinkeinoelämän osalta.

Hankkeen vaikutukset rakentamisen aikana keskittyvät rakentamiskohteiden välittömään läheisyyteen. Merkittävimmät vaikutukset rakentamisen aikana kohdistuvat raitioliikenteen operointiin. Raitioliikenteessä esiintyy tilapäisiä, mutta pitkäkestoisia katkoja, joita korvataan bussiliikenteellä. Hankkeen vaikutukset ajoneuvoliikenteelle ovat vähäiset, koska keskusta-alueen muiden hankkeiden vaikutukset vaikuttavat Länsisataman pikaraitiotie -hanketta laajemmin ajoneuvoliikenteen viivytyksiin ja reitinvalintaan. Rakentamisen aikana jalankulku- ja pyöräilyreittejä kavennetaan tai siirretään, mutta muuten vaikutukset ovat kävelyyn tai pyöräliikenteeseen vähäisiä. Rakentamisen aikana rakentamistoimet heikentävät jonkin verran alueen viihtyvyyttä kaupunkikuvan ja -tilan muutosten myötä. Rakentamistoimien tuottama melu ja pöly sekä muuttuvat liikennejärjestelyt heikentävät tilapäisesti saavutettavuutta ja esteettömyyttä.

Käytönaikaiset vaikutukset ovat lähtökohtaisesti positiivisia. Keskeisimmät positiiviset vaikutukset syntyvät uuden raitiotieyhteyden tuottamasta keskustan, Jätkäsaaren, Kalasataman ja Laajasalon saavutettavuuden parantumisesta joukkoliikenteellä sekä kaupunkiympäristön uudistusten tuomasta kaupunkitilakokemuksen parantumisesta. Uusi pikaraitiotielinja parantaa keskustatoimintojen saavutettavuutta joukkoliikenteellä ja sujuvoittaa läpikulkevien joukkoliikennematkustajien matkaketjuja reitillä, joka on jo nykytilassa matkustajamääriltään merkittävä yhteys. Uudet raitiotiepysäkit ja niiden lähialueiden uusi liikenneinfra parantavat liikenneturvallisuutta sekä esteettömyyttä paikallisesti. Pyöräilyn ja kävelyn turvallisuus paranee osin liikennemäärien vähenemisen myötä. Kokonaisuutena hanke sujuvoittaa joukkoliikennettä ja selkeyttää keskustan liikennejärjestelyjä.

Rakentamisen aikana elinkeinoelämän toimintojen saavutettavuus heikkenee paikallisesti. Keskeisimmät vaikutukset rakentamisen aikana ovat negatiivisia, mutta arvioinnin perusteella pääosa vaikutuksista on vähäisiä. Yrityksille voi aiheutua rakentamisen aikana merkittäviä paikallisia haittoja saavutettavuuden, kulkureittien ja työmaiden vuoksi. Yritysten näkyvyys, pysäköinti, kulkuyhteydet sekä huolto- ja jakeluliikenne on tunnistettu keskeisiksi huolenaiheiksi. Nämä otetaan huomioon työnaikaisia järjestelyitä suunniteltaessa. Valmistuessaan hankkeella on sen vaikutusalueella kaupallista vetovoimaa parantava vaikutus. Pikaraitiotieyhteys parantaa myös satamatoimintojen saavutettavuutta ja tukee matkailun kehittämistä.

Vuorovaikutus ja viestintä

Projektin viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelmaa päivitetään hankkeen edetessä. Suunnitelmassa määritetään mm. viestinnän ja vuorovaikutuksen tehtävät, aikataulu, kanavat, hankkeen ydinviestit, viestinnän teemat, tarkennetaan viestinnällisten vastuiden jakoa sekä tunnistetaan viestinnässä ja vuorovaikutuksessa huomioitavia alueellisia erityispiirteitä.

Yleissuunnitelmavaiheessa vuorovaikutusta tehtiin kerro kantasi -palvelun kautta tehdyllä kyselyllä koskien pysäkkimuutoksia. Hankesuunnitteluvaiheessa pidettiin 2.3.2026 asukastilaisuus verkkotapahtumana Länsiratikat-hankkeen kanssa yhdessä. Tilaisuudessa esiteltiin Ruoholahdenkadun suunnitelmaehdotuksia. Lisäksi KRM-yhteistyössä on aloitettu yhteisviestintä lähestymällä keskustan yrityksiä ja avaamalla keskusteluyhteys siitä, mitä yritykset haluavat viestinnältä rakennusvaiheessa.

Jatkotoimenpiteet

Käsitellessään hankesuunnitelmaa kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi seuraavat evästykset:

• Lautakunta kehottaa mahdollisimman ripeään rahoituksen hakemiseen EU:n rahoitusvälineiden kautta.
• Lautakunta edellyttää, että jatkosuunnittelussa huolehditaan siitä, että huoltotunnelin ulostulo ei pysyvästi muutosten takia ruuhkaudu ja että raitiotien liikennöinti on sujuvaa. Samalla pyritään siihen, että huoltotunnelin käyttö lisääntyy.
• Rakennusvaiheen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huolehtia siitä, että yritysten toimintaedellytykset alueella eivät heikkene liiallisesti. Lautakunta kehottaa hyvään ja etupainotteiseen vuorovaikutukseen vaikutusalueella toimivien yritysten kanssa.
• Lautakunta edellyttää, että jatkosuunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota jalankulun turvallisuuteen ja sujuvuuteen niin rakentamis- kuin käyttöaikana.

Kaupunginhallitus toteaa, että vaikka Helsingin yliopiston metroaseman pohjoista sisäänkäyntiä ei nykyisen investointiraamin ja muiden korjausinvestointien vuoksi voida toteuttaa Länsisataman pikaraitiotien rakentamisen yhteydessä, sisäänkäynnin toteuttamista voidaan arvioida uudelleen myöhemmin tulevaisuudessa huomioiden kaupungin investointitarpeiden ja joukkoliikennejärjestelmän kehittämisen kokonaisuus.

Toimivalta

Hallintosäännön 7 luvun 1 §:n 3 momentin mukaan kaupunginvaltuusto päättää kaupungin hankkeita koskevista hankesuunnitelmista, kun kustannusarvio ylittää 10 miljoonaa euroa.

Päätös tullut nähtäväksi 09.10.2026

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava fyysisesti tai postitse valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitus on toimitettava sähköisesti valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi, postiosoite ja muut yhteystiedot. Hallintotuomioistuimelle on soveltuvalla tavalla ilmoitettava myös valittajan henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Jos jokin tieto myöhemmin muuttuu, siitä on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös sähköinen tai mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Valituksen tai muun asiakirjan toimittaminen hallintotuomioistuimen sähköiseen asiointipalveluun katsotaan ilmoitukseksi sähköisen asiointipalvelun käyttämisestä prosessiosoitteena. Jos valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, hallintotuomioistuin voi valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.