Virkasuhteen täyttäminen, polkupalvelut, kohtaantopalvelut, asiantuntija, TYPA-04-12-26

Työllisyyspalveluliikelaitoksen johtokunta päättää hylätä toimitusjohtajan päätöksestä 28.5.2026 § 18 tehdyn oikaisuvaatimuksen, koska oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen kumoamiseen.

********** on tehnyt oikaisuvaatimuksen toimitusjohtajan päätöksestä 28.5.2026, § 18 jolla toimitusjohtaja päätti 21 asiantuntijan virkaan ottamisesta työllisyyspalveluihin.

Kuntalain 134 §:n 1 momentin mukaan kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua.

Saman pykälän 2 momentin mukaan, jos hallintosäännössä on kuntalain 92 §:n nojalla määrätty, että päätös voidaan ottaa liikelaitoksen johtokunnan käsiteltäväksi, oikaisuvaatimus johtokunnan ja sen alaisen viranomaisen päätöksestä tehdään johtokunnalle.

Hallintosäännön 19 luvun 3 §:n 4 momentin mukaan liikelaitoksen johtokunta voi ottaa käsiteltäväkseen asian, jossa sen alainen viranhaltija on tehnyt päätöksen.

Kuntalain 137 §:n 1 momentin mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Kuntalain 138 §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä tai kolmen päivän kuluttua sähköisen viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Kuntalain 140 §:n 3 momentin mukaan kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Oikaisuvaatimus on tehty perustuen asianosaisuuteen ja se on saapunut 11.6.2026 Helsingin kaupungin kirjaamoon. Pöytäkirja on ollut nähtävänä yleisessä tietoverkossa 29.5.2026, ja se on lähetetty sähköisesti tiedoksi oikaisuvaatimuksen tekijälle antamansa suostumuksen mukaisesti 29.5.2026. Oikaisuvaatimus on osoitettu oikealle viranomaiselle ja se on saapunut säädetyssä määräajassa.

Oikaisuvaatimus

Oikaisuvaatimuksen mukaan toimitusjohtajan tekemä virkaan ottamispäätös 28.5.2026 § 18 on kumottava, koska sen valmistelussa on tapahtunut menettelyvirhe. Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, ettei virkaan valittujen ansioituneisuudesta ole esitetty sellaisia perusteluja, joiden perusteella olisi mahdollista arvioida heidän ansioituneisuuttaan ja soveltuvuuttaan tehtävään.

Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, ettei rekrytointi ole täyttänyt hallintolain tasapuolisuuden ja selvittämisvelvollisuuden vaatimuksia, koska valinta videohaastatteluun edenneistä hakijoista on tehty hakuajan päättymistä seuraavana päivänä. Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo sen olevan osoitus siitä, ettei 782 hakijan ansioiden ja soveltuvuuden vertailua ole toteutettu, tai se on vähintäänkin toteutettu huolimattomasti. Lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että tästä osoituksena on myös se, ettei hän ole pyynnöistä huolimatta saanut riittävää perustelua siihen, miksi videohaastatteluvaiheeseen edenneet 70 hakijaa ja haastatteluvaiheeseen edenneet 49 hakijaa olivat valittu jatkamaan rekrytoinnissa, tai miksi tehtäviin valitut ovat olleet kaikista kelpoisuusehdon täyttäneistä 670 hakijasta kaikkein ansioituneimmat hakijat. Lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijä vetoaa siihen, ettei hakijayhteenvetoa ole toimitettu siihen mennessä, kun hän on jättänyt oikaisuvaatimuksen.

Viran nimitysperusteet ja kelpoisuusvaatimukset

Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaan virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Lisäksi virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty tai kunnan päättämä erityinen kelpoisuus.

Perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.

Asiantuntijan viran kelpoisuusvaatimuksena oli alempi korkeakoulututkinto tai muu vastaava osaaminen. Lisäksi asiantuntijalta vaadittiin hyvää suomen kielen suullista ja kirjallista taitoa, hyvää englannin kielen suullista taitoa ja tyydyttävää ruotsin tai muun kielen taitoa.

Muodollisen kelpoisuusvaatimuksen lisäksi hakuilmoituksessa hakijoilta odotettiin kykyä nopeatempoiseen ja tavoitteelliseen työskentelyyn, asiakaslähtöistä ja ratkaisukeskeistä työotetta sekä erinomaisia vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja. Lisäksi odotettiin ymmärrystä asiakkaiden erilaisiin työnhakuun vaikuttaviin tilanteisiin, kykyä johtaa omaa työtä ja omaksua uutta tietoa ja työtapoja. Eduksi luettiin erinomainen ruotsin kielen taito.

Hakuilmoituksen mukaan asiantuntija vastaa itsenäisesti asiakastyöstä. Asiantuntija ottaa kokonaisvaltaisen vastuun oman asiakaskuntansa palvelutarpeen arvioinnista, palveluohjauksesta ja työttömyysturvaan liittyvistä ratkaisuista sekä esimerkiksi työnhakuvelvollisuuden seuraamisesta. Asiantuntija välittää työtä ja ohjaa asiakkaita työllistämistä edistäviin palveluihin sekä neuvoo, ohjaa ja valmentaa tavoitteellisesti työllistymiseen liittyvien ratkaisujen löytämisessä.

Valintamenettely

Asiantuntijan virat (21 kpl) ovat olleet julkisesti haettavana ajalla

8.4.2026 - 22.4.2026 Helsingin kaupungin sähköisessä rekrytointijärjestelmässä osoitteessa helsinkirekry.fi.

Rekrytointi toteutettiin anonyymillä hakumenettelyllä, jonka tavoitteena on kohdentaa huomio hakijan osaamiseen ja työkokemukseen. Anonyymin vaiheen periaatteet oli kuvattu hakuilmoituksessa.

Määräajassa virkaan jätti hakemuksensa 782 henkilöä. Hakijoista 670 täytti asetetut kelpoisuusvaatimukset.

Hakemusten läpikäynti on aloitettu hakuajan alettua 8.4. Hakemukset käytiin läpi yhtenäisellä arviointimallilla, jossa hakemuksille annettiin pisteitä hakuilmoituksessa painotettuihin osa-alueisiin pohjaavien arviointikriteerien perusteella. Haastatteluun kutsuttiin hakijat, joiden hakemukset saivat arvioinnin perusteella suurimmat pisteet. Koska hakijat olivat voineet muokata hakemuksia hakuaikana, muokattujen hakemusten arviointi tarkistettiin hakuajan päättymisen jälkeen. Hakemuksia on arvioitu ajalla 8.4.-23.4.2026.

Hakemuksia arvioitaessa huomioitiin hakemuksessa esitetty näyttö kyvystä nopeatempoiseen ja tavoitteelliseen työskentelyyn, hyvin kuvattu ja perusteltu asiakaslähtöinen ja ratkaisukeskeinen työote, monipuolinen kokemus asiakkaiden erilaisista työnhakuun vaikuttavista tilanteista sekä selkeät esimerkit kyvystä johtaa omaa työtä ja omaksua uutta tietoa ja työtapoja.

Hakemusten arviointi suoritettiin yhtenäisellä, kaikille hakijoille tasapuolisesti sovelletulla pisteytysmallilla. Hakemuksille annettiin pisteitä neljässä arviointikategoriassa (1–5 pistettä / kategoria) sen mukaan, miten hakija hakemuksessaan kuvasi hakuilmoituksessa ilmoitettuja vaatimuksia. Pisteytys perustui yksinomaan hakemustekstiin ja kuvaukseen aiemmasta työkokemuksesta.

Hakijat asetettiin pistejärjestykseen, ja seuraavan vaiheen videohaastatteluun kutsuttiin hakijat, joiden pisteet olivat 13 tai enemmän. Videohaastatteluihin kutsuttiin 72 hakijaa, joista kaksi perui hakemuksensa ja haastatteluihin osallistui 70 hakijaa.

Hakemuksia arvioivat tiimipäälliköt ********** HR-asiantuntija ********** sekä trainee **********

Videohaastatteluita arvioitiin yhtenäisellä pisteytysmallilla, jossa arvioitiin hakijoiden kykyä nopeatempoiseen ja tavoitteelliseen työskentelyyn, asiakaslähtöistä ja ratkaisukeskeistä työotetta sekä kykyä johtaa omaa työtä. Videoille annettiin pisteitä (1–3 pistettä / kategoria) sen mukaan kuinka hakija kuvasi videovastauksessaan hakuilmoituksessa ilmoitettuja vaatimuksia. Ryhmähaastatteluun kutsuttiin 49 hakijaa, jotka saivat videohaastattelujen arvioinnissa kuusi pistettä tai enemmän ja menestyivät näin parhaiten.

Videohaastatteluita arvioivat tiimipäälliköt ********** HR-asiantuntija ********** sekä trainee **********

Ryhmähaastatteluita arvioitiin yhtenäisellä pisteytysmallilla, jossa arvioitiin hakijoiden kykyä nopeatempoiseen ja tavoitteelliseen työskentelyyn, asiakaslähtöistä ja ratkaisukeskeistä työotetta, vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, ymmärrystä asiakkaiden erilaisista tilanteista, kykyä johtaa omaa työtä ja omaksua uutta tietoa sekä suomen kielen suullista ja kirjallista taitoa. Hakijoille annettiin pisteitä 1-5 kussakin kategoriassa ryhmäkeskustelun sekä haastattelun yhteydessä toteutetun kirjallisen tehtävän perusteella. Suomen kielen taito arvioitiin tehtävän vaatimuksiin nähden joko riittäväksi tai ei riittäväksi.

Ryhmähaastattelut järjestettiin 4.–7.5.2026 Haastattelut toteuttivat tiimipäälliköt ********** sekä trainee **********

Päätöksen perusteleminen ja virkaan valinnalle asetettujen edellytysten täyttyminen

Hallintolain 45 §:n 1 momentin mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.

Perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaiset yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Lain esitöiden yksityiskohtaisten perustelujen (HE 1/1998 vp, s. 180) mukaan taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. Kyvyllä viitataan yleisesti tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilön ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetellulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhteydessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin, joihin liittyen on otettava huomioon myös viran nimi ja tehtäväpiiri sekä virkaan kuuluvat konkreettiset työtehtävät.

Hakijoita perustuslain 125 §:n 2 momentin perusteella vertailtaessa on nimitysperusteita oikeuskäytännön mukaan arvioitava kokonaisuutena, jossa koulutuksen ja työkokemuksen ohella on otettava huomioon myös hakijan viran hoitamisen kannalta merkitykselliset henkilökohtaiset ominaisuudet (KHO 2005:44).

Ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisukäytännön perusteella virkaan nimittävällä on harkintavaltaa muun ohella sen suhteen, miten virkaan kuuluvien tehtävien asettamia vaatimuksia ja hakijoiden ansioita painotetaan. Tämä koskee myös esimerkiksi hakijoiden koulutuksen, työkokemuksen sekä viran tehtäviin perehtyneisyyden keskinäistä painotusta hakijoita vertailtaessa. (AOA sij. 5.10.2017, dnro EOAK/3992/2017). Yksityiskohtainen ansiovertailu voidaan useiden hakijoiden joukosta ylimpien laillisuusvalvojien kannanottojen perusteella rajata sellaisiin hakijoihin, joita pidetään varteenotettavimpina (EOA 22.6.2006, dnro 13/4/05). Viranhakumenettelyn luonteeseen kuuluu lisäksi se, että vain osa hakijoista kutsutaan haastatteluun.

Hakuilmoituksen mukaisesti asiantuntijan viran kelpoisuusehtona oli alempi korkeakoulututkinto tai muu vastaava osaaminen. Haettavina olleiden asiantuntijatehtävien hoidossa edellytettiin hyvää suomen kielen suullista ja kirjallista taitoa, hyvää englannin kielen suullista ja kirjallista taitoa sekä tyydyttävää ruotsin tai muun kielen taitoa.

Muodollisten kelpoisuusvaatimusten lisäksi painotettiin hakuilmoituksessa ilmoitettuja osa-alueita: kykyä nopeatempoiseen ja tavoitteelliseen työskentelyyn, asiakaslähtöistä ja ratkaisukeskeistä työotetta, erinomaisia vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, ymmärrystä asiakkaiden erilaisiin työnhakuun vaikuttaviin tilanteisiin sekä kykyä johtaa omaa työtä ja omaksua uutta tietoa ja työtapoja.

Oikaisuvaatimuksen tekijää ei kutsuttu haastatteluun, koska hän sai ensimmäisen vaiheen arvioinnissa 12 pistettä ja pisteiden määrä jäi siten seuraavaan vaiheeseen kutsuttavien hakijoiden pisterajan alle.

Toimitusjohtajan päätöksen 28.5.2026 § 18 perusteluista ilmenee kunkin virkaan valitun täyttävän muodolliset kelpoisuusvaatimukset sekä arvio valittujen ansioituneisuudesta ja soveltuvuudesta tehtävään edellä kuvattujen ja ennalta ilmoitettujen valintaperusteiden pohjalta. Valittuja hakijoita arvioitiin systemaattisesti läpi hakuprosessin hakuilmoituksessa ilmoitettujen kriteerien pohjalta ja arvio hakijan soveltuvuudesta tehtävään perustui rekrytointiprosessista saadun tiedon kokonaisarvioon.

Hakemuksien arvioinnissa, videohaastattelussa ja haastattelussa hakijoiden soveltuvuutta tehtävään on arvioitu yhtenäisen pisteytysmallin avulla, jossa arviointi perustuu hakuilmoituksessa ilmoitettuihin kriteereihin. Hakijoiden soveltuvuuden arvioinnissa ratkaisevaa oli hakemuksessa sekä haastatteluissa esitetty soveltuvuus ja hakuilmoituksessa kuvattujen osaamisedellytysten täyttyminen. Pisteytysmalli toimi hakijoiden keskinäisen vertailun välineenä.

Kunnan viranomaisella on lähtökohtaisesti laaja harkintavalta valita kenet tahansa kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista. Tätä harkintavaltaa kaventavat perustuslain 125.2 §:n yleiset nimitysperusteet. Perustuslain säännös edellyttää hakijoiden ansioiden vertailua, joka on suoritettu asiantuntijoita valittaessa. Niin suhteessa hakuilmoituksessa ilmoitettuihin edellytyksiin kuin hakijoiden keskinäisessä vertailussa virkaan valittujen henkilöiden on katsottu olevan ansioituneimpia sekä soveltuvimpia ja omaavan siten parhaat edellytykset asiantuntijan virkaan kuuluvien tehtävien hoitamiseen.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Virkaan valitut ovat täyttäneet viralle asetetut muodolliset kelpoisuusvaatimukset, yleisten nimitysperusteiden asettamat vaatimukset sekä muut hakuilmoituksessa esitetyt edellytykset. Liikelaitoksen johtaja on tehnyt päätöksen hallintosäännön 11 luvun 2 § 2 kohdan mukaisesti toimivaltaisena viranhaltijana.

Hakijoiden haastatteluun kutsuminen ja ansiovertailu on suoritettu asianmukaisesti ja päätös on perusteltu hallintolain edellyttämällä tavalla. Virkaan ottaminen on perustunut hakijoiden vertailuun, jossa koulutuksen ja työkokemuksen lisäksi on otettu huomioon hakuprosessin aikana esille tulleet seikat sekä hakijoiden viran hoidon kannalta merkitykselliset henkilökohtaiset ominaisuudet. Virkoihin on valittu kokonaisarvioinnin perusteella hakuilmoituksen kelpoisuusvaatimukset ja muut edellytykset parhaiten täyttävät eli ansioituneimmat ja soveltuvimmat hakijat.

Oikaisuvaatimuksen tekijää ei ole ollut perusteltua kutsua haastatteluun, koska hänen saamansa pisteet ovat jääneet alle haastattelun etenemisen edellyttämän pisterajan.

Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole esittänyt sellaisia seikkoja, jotka osoittaisivat, että päätöksen tehnyt toimitusjohtaja olisi käyttänyt harkintavaltaansa muuhun kuin mihin se tässä asiassa on ollut käytettävissä. Toimitusjohtajan päätös ei ole lainvastainen, eikä se ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, ja se on tarkoituksenmukainen. Oikaisuvaatimus tulee näin ollen hylätä perusteettomana.