Lausunto Lentorata Oy:lle Lentoradan yleissuunnitelmasta

Helsingin kaupunginhallitus antaa Lentorata Oy:lle Lentoradan yleissuunnitelmasta seuraavan lausunnon:

Hankkeen tavoite ja merkitys

Helsingin kaupunki pitää Lentoradan strategisia tavoitteita kannatettavina. Hanke tukee MAL 2023 -suunnitelman tavoitetta vahvistaa Helsingin seudun valtakunnallisia ja kansainvälisiä yhteyksiä. Jos hanke myöhemmin päätetään rakentaa, se tulee edellyttämään merkittäviä taloudellisia panostuksia sekä valtiolta että osallistuvilta kunnilta.

Yleissuunnitelmavaiheen mukainen hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 2,9 miljardia euroa ja yhteiskuntataloudellista kannattavuutta kuvaava hyöty-kustannussuhde 0,25–0,27. Koska rakentamisen rahoitusmalli ja osallistuvien kuntien mahdolliset rahoitusosuudet ovat vielä avoimia, tulee hankkeen kustannusten hallintaan sekä hankkeen yhteiskuntataloudellisen vaikuttavuuden edelleen parantamiseen kiinnittää erityistä huomiota jatkosuunnittelussa.

Helsingin kaupunki pitää tärkeänä, että hankkeen jatkosuunnittelun ja mahdollista rakentamispäätöstä koskevan valmistelun yhteydessä esitetään täsmällinen rahoitusmalli sekä arvioidaan myös hankkeen kuntataloudelliset vaikutukset, vaikutukset osallistuvien kuntien investointikykyyn ja suhde muihin Helsingin seudun liikenne- ja kaupunkiympäristöinvestointeihin

Yleissuunnitelmassa esitetty ratkaisu on Helsingin kaupungin näkökulmasta kannatettava. Suunnitelmaratkaisu toteuttaa sekä valtakunnallisen että seudullisen (ns. MAL-suunnitelma) liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteiden toteutumista Helsingin alueella. Helsingin seudun MAL 2023 -suunnitelmassa todetaan mm. että ”valmistaudutaan hankeyhtiöiden suuriin ratahankkeisiin Turun Tunnin junaan, Lentorataan, Suomirataan ja Itärataan”.

Yleiskaavat

Yleissuunnitelman mukaisen ratalinjauksen kohdalla on pääosin voimassa Yleiskaava 2016, jossa lentorata on osoitettu merkinnällä Rautatie asemineen. Kaavamääräyksen mukaan radan sijainti on ohjeellinen. Ilmalan ratapihan alueella Yleiskaava 2016 on kumottu ja tältä osin voimassa on Yleiskaava 2002, jossa ratalinjaus kulkee liikennealueella. Yleiskaavaan osana ovat oikeusvaikutteiset Kulttuuriympäristöt sekä Kaupunkiluonto-teemakartat, joiden merkinnät tulee ottaa huomioon jatkosuunnittelussa. Lisäksi ratalinjauksen kohdalla on voimassa Maanalainen yleiskaava 2021, johon Lentorata on osoitettu merkinnällä Ohjeellinen suunniteltu liikennetunneli. Hankealue sijoittuu eteläpäässä osin myös Keski-Pasilan osayleiskaavan (2006) alueelle. Ratalinjaus sijoittuu kaavan liikennealueille. Suunnitelma on yleiskaavojen mukainen.

Lentoradan maanalaisella osuudella Yleiskaava 2016 osoittaa maan pinnalle asuntovaltaista aluetta sekä viher- ja virkistysaluetta. Pasilan ja Ilmalan alueella ratalinjauksen suuntaisena kulkee nopean pyöräliikenteen baanaverkon yhteys. Lentoradalla voi olla vaikutuksia alueiden käyttöön ratayhteyden maanpäällisten tilavarausten ja liikenneyhteyksien, rakentamisvaiheen lisääntyvän liikenteen sekä käyttövaiheen runkomelun kautta. Jatkosuunnittelussa on varmistettava myös yleiskaavan mukaisen baanayhteyden säilyminen. Jatkosuunnittelussa tulee varmistaa Helsingin maanalaisessa yleiskaavassa esitetyn Tallinnan raskaan raideliikenteen tunnelin linjauksen yhteensovitus.

Asemakaavat

Lentorata on valtakunnallisesti merkittävä liikennehanke, jonka toteuttaminen edellyttää huolellista yhteensovittamista Helsingin nykyisen ja tulevan maankäytön kanssa. Yleissuunnitelman perusteella hanke edellyttää asemakaavojen muuttamista sekä uuden maanalaisen asemakaavan laatimista. Niiltä osin kuin yleissuunnitelma on voimassa olevien asemakaavojen vastainen Helsingin kaupungin asemakaavoitus puoltaa suunnitelmaa.

Kaavoituksen tavoitteena on sovittaa yhteen hankkeen toteuttamisen edellyttämät tilavaraukset sekä kaupungin maankäytön kehittämistavoitteet. Erityistä huomiota tulee kiinnittää maanpäällisten rakenteiden, kuten huolto- ja pelastusyhteyksien, ilmanvaihtorakenteiden sekä muiden teknisten rakennelmien sijoittamiseen ja toteutustapaan siten, että ne soveltuvat ympäröivään kaupunkirakenteeseen ja maisemaan sekä aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa alueiden nykyiselle ja tulevalle käytölle. Maanpäälliset rakenteet tulee suunnitella ja toteuttaa kaupunkikuvallisesti korkeatasoisina sekä ympäristöönsä huolellisesti sovitettuina.

Suunnittelun jatkaminen tiiviissä yhteistyössä kaupungin kanssa on tärkeää, jotta hankkeen toteuttaminen voidaan sovittaa yhteen Helsingin kaupungin maankäytön tavoitteiden kanssa. Lentoradalle laadittavilla maanpäällisillä ja maanalaisilla asemakaavoilla ja niiden määräyksillä varmistetaan, että lentoradasta ei aiheudu sellaisia vaikutuksia, jotka estäisivät tai merkittävästi rajoittaisivat maanpäällisten alueiden käyttöä yleiskaavassa osoitettuun tarkoitukseen.

Tällä lausunnolla ei oteta kantaa suunnitteluratkaisujen lopulliseen hyväksyttävyyteen, vaan niitä arvioidaan asemakaavaprosessien ja hankkeen jatkosuunnittelun edetessä

Pohjarakentaminen, kaivannot ja pohjavesi

Yleissuunnitelma on pohjarakentamisen osalta hyvin karkeatasoinen. Piirustusaineistoista ei käy ilmi toteutustapoja, eikä leikkauksia ole tehty vaikeimmin pohjarakennettavilta kohdilta. Periaatetasoisia geoteknisiä leikkauksia ei aineistossa ole. Selostuksessa mainitaan kaivantojen toteutustapoja yleispiirteisesti. Jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että esimerkiksi kaivantojen vesitiiviys voi toteutua.

Pohjarakennussuunnittelijoiden pätevyyden tulee hankkeen kaikissa vaiheissa vastata kaivantojen vaativuutta. Kaivantosuunnitelmat tulee hyväksyttää Maa- ja kallioperäyksikössä. Myös kaupungin rakenteiden, kuten taitorakenteiden tai baanalinjausten, siirtämisen tai muokkaamisen geotekniset ratkaisut tulee hyväksyttää Maa- ja kallioperäyksikössä.

Pasilan suuaukon kaivanto on vaativuusluokitukseltaan erittäin vaativa ja alueen pohja- ja orsiveden hallinta on tärkeää. Jatkosuunnittelussa tulee tarkentaa pohjaveden hallintaa ja huomioida mahdollisesti pilaantuneet pohja- ja orsivedet. Kaivannon läheisyydessä sijaitsee nykyisen ratapiha-alueen alla vanha kaatopaikka. Kaatopaikasta ei ole mainintaa yleissuunnitelman tunnistettujen merkittävien pilaantuneen maan riskikohteiden taulukossa. Kaivannon tuentatavan valinta ja kaivannon tiiviys ovat oleellisia edellä mainituista syistä. Kaivantojen A4 ja K4 vesitiiviys on erityisen tärkeää Pasilan suuaukon kaivannon lisäksi.

Kuilu K2 sijaitsee D400 maakaasuputken käyttöoikeusrajoitusalueella, ja tämä on otettava huomioon suunnittelussa. Lisäksi välittömässä läheisyydessä on lasten päiväkoti.

Meluvaikutukset

Runkomelu

Lentoradan yleissuunnitelmavaiheessa on laadittu junaliikenteen tärinä- ja runkomeluselvitys, jossa on tarkennettu aikaisemman selvityksen runkomelutarkasteluja ja vaimennustarpeita. Lisäksi esitetään periaatetasolla tekniset ratkaisut, joilla Lentoradan liikenteestä aiheutuva runkomelu on tarkoitus saada vaimennettua mm. asuinrakennuksissa suositusarvon tasolle.

Runkomeluvaikutukset ja vaimennustarpeet

Selvityksen lähestymistapa, jossa runkomeluvaikutusten ja vaimennustarpeiden arvioinnissa on huomioitu sekä kohtaavien junien että rakennusten perustamisen kannalta pahin mahdollinen tilanne, on hyvä.

Ilman riittävää ja toimivaa runkomelun vaimennusta suositusarvotaso ylittyisi Helsingissä yli tuhannessa rakennuksessa ja altistuvia asukkaita olisi reilusti yli 9 000, mikä olisi valtaosa Lentoradan kokonaisaltistujien määrästä. Vaimennustarpeet, joilla kaikissa rakennuksissa saavutettaisiin runkomelun suositusarvot, ovat pääosin huomattavan suuria ja laaja-alaisia. Alustava arvio suurimmasta runkomelun vaimennustarpeesta yleissuunnitelmavaiheen mallinnuksessa on yli 20 dB. Helsingissä vaimennustarpeet ovat lähes kauttaaltaan suurimmissa luokissa 15–21 dB.

Yleissuunnitelman mukaan sepelinalusmatot ovat Suomessa käytetyimpiä vaimennusratkaisuja ja tämänhetkisen tiedon perusteella myös Lentoradalla tarkoituksenmukaisin vaimennusratkaisu. Myös yleissuunnitelman kustannusarviot perustuvat pohjainpölkkyihin ja sepelinalusmattoihin.

Helsingin kaupunki korostaa, että riittävien vaimennustasojen saavuttaminen esitetyllä ratkaisulla ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, eikä yleissuunnitelmavaiheessa ole vielä riittävällä varmuudella osoitettu torjuntaratkaisujen toimivuutta. Epävarmuus tulee esiin myös runkomelumallinnusta varten tehdyissä lähtötietomittauksissa. Mitattujen kohteiden perusteella sepelinalusmatoilla saavutettava lisäyshäviö eli runkomelun vaimennus jäi tavoitevaimennuksista. Myös muistutuksissa korostetaan vaimennusmattojen tehoon liittyvän huomattavaa epävarmuutta.

Runkomeluvaikutusten arviointia ja haittojen lieventämistoimia tulee edelleen tarkentaa jatkosuunnittelussa. Esimerkiksi mallinnusten lähtötietoja tulee tarkentaa, selvittää eri vaimennusratkaisujen vaikutuksia mittauksin, mallinnuksin ja vertailuin referenssikohteisiin sekä täsmentää maanperää, maankäyttöä ja rakennuskantaa koskevia tietoja. Tarvittavat torjuntatoimenpiteet ja niillä saavutettavat vaimennukset tulee kyetä arvioimaan riittävän luotettavasti, jotta runkomelun hallinnan onnistuminen varmistuu etukäteen.

Muistutuksissakin nostetaan esiin se, että runkomeluvaikutusten arvioinnissa tulee myös arvioida epävarmuuksia, kertoa millaisilla marginaaleilla arviointia on tehty ja miten arvioinnissa on huomioitu mm. radan ja kaluston kuluminen siten, että suunnittelut vaimennusratkaisut ovat riittäviä myös pitkällä aikavälillä.

Runkomelun suositusarvot

Junaliikenteestä maaperän kautta rakennuksen perustukseen ja runkorakenteeseen siirtyvä runkoääni voi olla häiritsevää ja se voi aiheuttaa terveys- ja viihtyisyyshaittoja. Runkomelu ja sen torjuntaa tulee siksi ottaa huomioon suunniteltaessa ja rakennettaessa uutta rataa.

Yleissuunnitelmassa runkomelun tunnuslukuna ja haitan arvioinnin kriteerinä käytetään nyt alkuperäisestä YVA-vaiheen arviointiselostuksesta poiketen vakiintuneesti käytössä olevia VTT:n suosituksen ja ääniympäristöasetuksen ohjeen mukaisia suositus-/ohjearvoja. Maaperäisen runkomelutason Lprm ohjearvo esim. asuinrakennuksessa on 30 dB ja avoradoilla 35 dB. Runkomelun tunnusluku Lprm on määritelty tilastollisesti siten, että 95 % mittaustuloksista alittaa kyseisen arvon. Sovellettuja suositusarvoja voidaan pitää tarkoituksenmukaisina. Mikäli rata suunnitellaan ja toteutetaan siten, että suositusarvo saavutetaan kauttaaltaan, tätä voidaan pitää asianmukaisena haittojen riittävän hallinnan kannalta.

Edellä mainittuja suositusarvoja sovelletaan yleisesti sekä suunniteltaessa ja rakennettaessa uutta asumista ratojen läheisyyteen, että uusia ratoja olemassa olevan rakennuskannan ympäristöön. Suositusarvojen alittumisella osoitetaan hankkeen luovan edellytykset terveelliselle ja viihtyisälle asuin- ja elinympäristölle. Helsingissä esim. Länsimetron suunnittelun tavoitearvot ja runkomelueristysten mitoitus perustuivat samaan suositusarvoon.

Runkomelu voi olla rakennuksessa kuultavissa kuitenkin jo suositusarvoja alhaisemmilla tasoilla. Ja se voidaan kokea häiritsevänä etenkin, jos taustamelutaso on hiljainen.

Lentoradan runkomelun torjunnan tavoitteena ei siten tulisi olla vain ehdottaman minimivaatimustason täyttyminen, vaan suositusarvoja parempi ääniympäristö. Runkomelun torjuntaan tulee käyttää mahdollisimman tehokkaita, teknistaloudellisesti toteuttamiskelpoisia vaimennusratkaisuja, jotka täsmentyvät seuraavissa suunnitteluvaiheissa. Tämä on jatkossa varmistettava myös riittävillä kustannusvarauksilla. Samalla on huomioitava, että riittämättömästä runkomeluntorjunnasta mahdollisesti aiheutuvilla terveys- ja viihtyisyyshaitoilla voi myös olla merkittäviä kustannusvaikutuksia. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että runkomelun torjuminen olemassa olevassa rakennuskannassa ja haittojen lieventäminen jälkikäteen on erittäin haastavaa, ellei jopa mahdotonta.

Rakentamisen aikaiset haitat asukkaille

Lentoradan rakentamisesta aiheutuvista vaikutuksista keskeisimpiä ovat louhinnan ja louhekuljetusten aiheuttamat häiriöt asutukselle ja muille herkkien väestöryhmien toiminnoille ja ne ovat ymmärrettävästi asukkaiden huolenaiheena etenkin Oulunkylän, Pakilan ja Tuomarinkylän kaupunginosissa. Pitkäkestoiset louhinta- ja louheenkuljetustyöt aiheuttavat mm. melu-, tärinä- ja ilmanlaatuvaikutuksia ja raskaan liikenteen lisääntymisen myötä myös liikenneturvallisuusriskejä. Pitkäaikaisimmat melu- ja ilmanlaatuvaikutukset syntyvät ajotunnelien suuaukkojen läheisyyteen ja ajoreittien ympäristöön eikä häiriövaikutusta voitane kokonaan poistaa. Suuaukkojen sijoittelulla sekä kuljetusten hyvällä suunnittelulla ja ajoittamisella voidaan häiriötä kuitenkin huomattavasti vähentää.

Yleissuunnitelman mukaan kuljetuksista aiheutuvan pölyämisen ei arvioida aiheuttavan merkittävää haittaa ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen ja terveyteen. Kaupunkiympäristön toimiala korostaa, että ilman lieventämistoimia ajotunnelien suuaukoilla ja kuljetusreittien lähiympäristössä voi pölyyntyminen aiheuttaa merkittävää haittaa. Pölyämistä voidaan vähentää melko tehokkaasti esimerkiksi kastelulla ja pölynsidonnalla.

Rakentamisen aikaisten vaikutusten arviointia ja lieventämistoimien suunnittelua tulee tarkentaa jatkosuunnittelussa.

Rakentamisen aikaisia töitä ohjataan toteutusvaiheessa useilla erilaisilla lupaprosesseilla, valvonnalla, määräyksillä ja ohjeistuksilla. Tässä vaiheessa myös määritellään rajoitukset sekä esim. melu- ja ilmanlaatuvaikutusten ehkäisy- ja seurantatoimenpiteet.

Ulkopuolinen laadunvarmistus

Lentorata on haastava ja laajavaikutteinen hanke, jonka runkomelun torjunnan mitoitus ja suunnittelu on erittäin vaativa tehtävä. Etenkin radan käytönaikaisista runkomeluvaikutusten arvioinnista ja runkomelun vaimennuskeinoista sekä sovellettavista raja-, ohje- tai suositusarvoista on tullut huomattavan runsaasti palautetta ja kysymyksiä ja aihe aiheuttaa merkittävää huolta asukkaissa. Näistä syistä Lentoradan jatkosuunnittelussa tulee harkita mahdollisuutta käyttää ulkopuolista, puolueetonta asiantuntijaa laadunvarmistajana.

Muistutukset

Traficom oli asettanut Lentoradan yleissuunnitelman nähtäville kesällä 2026. Helsingin alueelta muistutuksia saapui määräaikaan mennessä 47 kappaletta. Kaupunkiympäristön toimiala on tutustunut muistutusten sisältöön. Muistutusten sisältö kohdistui vahvasti runkomeluun, sen torjuntaan ja vaikutuksiin. Terveellisyyteen ja viihtyisyyteen kohdistuvien vaikutusten ohella useassa muistutuksessa huolta herättivät myös mahdollisen melun vaikutukset kiinteistöjen arvoon. Monissa muistutuksissa ehdotettiin tutkittavaksi vaihtoehtoisia linjauksia, joissa rata alittaisi keskuspuiston tai Tuusulanväylän tai kulkisi syvemmällä kalliotunnelissa. Hankkeen tarpeellisuudesta esitettiin osin epäilyjä ja tarpeellisuuteen toivottiin lisäperusteluja ja -arvioita.

Helsingin kaupunki pitää meluvaikutusten riittävää selvittämistä ja torjuntaa erittäin merkityksellisenä. Kiinteistöjen mahdollisiin arvonmuutoksiin lisääntyvien meluhäiriöiden vuoksi on yksityiskohtaisemmin ennenaikaista ottaa kantaa. Helsingin kaupungin näkemys on, että rata tulee vaikutuksiltaan pystyä suunnittelemaan ja toteuttamaan niin, ettei asukkaiden elinoloihin ja sitä myöten kiinteistöihin kohdistu merkittäviä haitallisia vaikutuksia.

Lentoradan yleissuunnitelman linjaus on voimassa olevien yleiskaava 2016 ja maanalaisen yleiskaavan mukainen. Helsingin kaupunki on käynnistämässä sekä maanpäällistä että maanalaista asemakaavoitusta, jonka yhteydessä voidaan tehdä tarvittavia tarkennuksia yhteensovituksen ja yksityiskohtaisempien ratkaisujen osalta.

Lausuntopyyntö

Lentorata Oy pyytää Helsingin kaupungin lausuntoa Lentoradan yleissuunnitelmasta. Lausuntoa on pyydetty 25.8.2026 mennessä. Lausunnolle varattua määräaikaa on pidennetty 8.9 2026 asti.

Yleissuunnitelma

Lentoradan tavoitteena on mahdollistaa suora kaukojunayhteys ja lyhyempi matka-aika Helsinki Vantaan lentoasemalle, jolloin se parantaa Suomen kansainvälistä saavutettavuutta. Lentorata mahdollistaa myös nykyistä nopeamman lähijunayhteyden lentoasemalle, jolloin se parantaa saavutettavuutta erityisesti muualta Helsingin seudulta. Lisäksi Lentorata tuo lisäkapasiteettia pääradan ruuhkaiselle Pasila–Kerava-välille.

Petteri Orpon hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus vie eteenpäin lentoratahanketta varaamalla määrärahat lentoratahankkeen suunnitteluun ja valmistellen lentoradan toteuttamispäätöksen. Helsinki-Vantaan lentokenttä on myös osa TEN-T-asetuksen (Trans-European Transport Network) mukaista ydinverkkoa. Lentorata kytkee lentoaseman kaukojunaliikenteeseen tuoden merkittävän parannuksen eurooppalaiseen liikenneverkkoon.

Yleissuunnitelman tarkoitus ja hankkeen tavoitteet

Lentorata on uusi ratayhteys, joka erkanee pääradasta Pasilan aseman pohjoispuolella ja liittyy siihen Keravalla, Savion aseman pohjoispuolella. Lentoradan kokonaispituus on noin 25 kilometriä, josta noin yksi kilometri on kaksiraiteista avorataa ja noin 24 kilometriä kulkee kahdessa erillisessä ratatunnelissa. Radalla on tunneliasema Helsinki-Vantaan lentoasemalla, nykyisen Kehäradan aseman luoteispuolella.

Helsinki–Vantaan lentoasemalta puuttuu nykyisin suora kaukojunayhteys Suomen rataverkkoon. Lisäksi pääradan kapasiteetti Pasilan ja Keravan välillä on nykyisin lähes kokonaan käytössä, mikä tarkoittaa, että liikenne on herkkä häiriöille eikä junatarjontaa voida merkittävästi lisätä. Lentorata muodostaa uuden raideparin Pasila–Kerava-välille ja siten kaksinkertaistaa kaukoliikenneraiteiden kapasiteetin tällä välillä.

Lentoradan tavoitteena on mahdollistaa suora kaukojunayhteys ja lyhyempi matka-aika Helsinki-Vantaan lentoasemalle, jolloin se parantaa Suomen kansainvälistä saavutettavuutta. Lentorata luo vaihdottoman raideliikenneyhteyden pääradalta ja Lahden oikoradalta lentoasemalle, ja tuo siten uusia kaupunkiseutuja alle kolmen tunnin junamatkan päähän lentoasemasta.

Saatu lausunto

Asiasta on saatu kaupunkiympäristön toimialan lausunto.