Valtuustoaloite, opetussuunnitelman mukaiset ulkoliikuntamahdollisuudet kaikille Helsingin peruskouluille

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antaa kaupunginhallitukselle lausunnon valtuutettu Tiina Halttusen aloitteesta, jossa esitetään, että kaikkien helsinkiläisten peruskoulujen ulkoliikuntamahdollisuudet kartoitetaan ja jokaiselle koululle pyritään järjestämään mahdollisuus noudattaa opetussuunnitelmaa myös ulkoliikunnan osalta. Lausunto on laadittu yhteistyössä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan sekä kaupunkiympäristön toimialan kanssa.

Yhteenveto

Kasvatus- ja koulutuslautakunta näkee, että lasten ja nuorten liikkumisen edistäminen on ajankohtainen ja eri toimialoja yhdistävä keskeinen tavoite. Kaupunkistrategian mukaisesti hyvinvointisuunnitelmassa 2026–2029 keskitytään hyvinvointierojen kaventamiseen sekä arkiliikkumisen ja liikunnallisen elämäntavan edistämiseen. Hyvinvointisuunnitelman tavoitteena on vähentää vähän liikkuvien lasten ja nuorten osuutta. Lisäksi perusopetuslain muutoksen myötä esi- ja perusopetuksen tulee 1.8.2026 alkaen edistää liikunnallista elämäntapaa.

Vuoden 2027 aikana toteutetaan toimialojen yhteistyönä selvitys peruskoulujen pihojen ja niiden lähiympäristöjen ulkoliikuntaolosuhteista. Kartoituksen tulokset kytketään osaksi kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan yhteistä palveluverkkosuunnittelua. Saatavaa tietoa hyödynnetään koulupihojen, liikuntapaikkojen ja lähiliikuntapaikkojen suunnittelussa sekä investointien ja perusparannusten kohdentamisessa soveltuvin osin.

Opetussuunnitelman tavoitteet

Helsingin perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan liikuntaa opetetaan turvallisesti ja monipuolisesti erilaisissa sisä- ja ulkotilojen oppimisympäristöissä oppilaita osallistaen. Opetuksessa otetaan huomioon vuodenajat, paikalliset olosuhteet sekä koulun ja ympäristön tarjoamat mahdollisuudet. Koulun ulkopuolisille liikuntapaikoille siirryttäessä edistetään turvallista liikennekäyttäytymistä.

Opetuksessa kehitetään tasapaino-, liikkumis- ja välineenkäsittelytaitoja sekä havainto- ja ratkaisuntekotaitoja oppilaiden kehitysvaiheeseen soveltuvilla tehtävillä. Taitoja harjoitellaan monipuolisten liikuntamuotojen ja -lajien avulla esimerkiksi salissa, luonnossa, lumella ja jäällä. Opetussuunnitelmaan kuuluu myös uinnin, vesiliikunnan ja vesipelastuksen opetusta. Tavoitteiden saavuttamista tukevat monipuoliset, turvalliset ja helposti saavutettavat oppimisympäristöt.

Opetussuunnitelma ei aseta yksityiskohtaisia vaatimuksia ulkoliikunnan oppimisympäristöille. Liikunnanopetuksessa hyödynnetään erilaisia rakennettuja ja luonnonympäristöjä vuodenajat, paikalliset olosuhteet ja opetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen huomioiden. Helsingin laaja liikuntapaikka- ja ulkoiluverkosto tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia ulkoliikunnan toteuttamiseen. Mahdollisuudet voivat kuitenkin vaihdella kouluittain esimerkiksi etäisyyksien, kulkuyhteyksien ja liikuntapaikkojen käyttökapasiteetin vuoksi.

Ulkoliikunnan kehittäminen on toimialojen yhteistä toimintaa

Koulujen ulkoliikuntamahdollisuudet muodostuvat koulupihoista, liikuntapaikoista ja lähiliikuntapaikoista sekä puistoista, luontoalueista ja ulkoilureiteistä. Kokonaisuuden suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito jakautuvat kaupungin eri toimialoille ja muille toimijoille.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala vastaa kaupungin liikuntaolosuhteista ja kehittää niitä yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan kanssa. Kaupunkiympäristön toimiala vastaa osaltaan kaavoituksesta, viher- ja virkistysalueista sekä kulkuyhteyksistä. Kaavoituksella ja palveluverkkosuunnittelulla sovitetaan yhteen eri käyttäjäryhmien tarpeita sekä liikuntapaikkojen, koulujen ja muiden palvelujen sijoittumista. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala vastaa päiväkoti-, koulu- ja oppilaitospihojen kehittämisestä. Kaupungin verkostoa täydentävät valtion, yhdistysten, seurojen ja yritysten ylläpitämät liikuntapaikat.

Valtakunnallisen liikuntapaikkarekisterin (LIPAS) mukaan Helsingissä on toiminnassa yli 1 400 ulkoliikuntapaikkaa. Verkostoon kuuluu muun muassa 377 pallokenttää, 123 luistelukenttää, 103 lähiliikuntapaikkaa, 32 liikuntapuistoa ja 11 tekojääkenttää. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala hallinnoi liikuntapaikoista yli 40 prosenttia, kaupunkiympäristön toimiala 30 prosenttia ja kasvatuksen ja koulutuksen toimiala 11 prosenttia.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala sekä kaupunkiympäristön toimiala laativat vastuullaan oleville liikuntapaikoille ja ulkoilualueille noin kymmenen vuoden rakentamisohjelmat uudis- ja peruskorjaushankkeita varten. Liikuntaolosuhteiden kehittämistä ohjaavat lisäksi liikuntapalvelukokonaisuuden vision 2022–2033 tavoitteet ja toimenpiteet. Viime vuosina kaupunki on panostanut erityisesti ulkokuntosalien ja tekonurmikenttien kehittämiseen. Toimialojen yhteinen lähiliikuntapaikkatyöryhmä on edistänyt liikunnallisten leikkipaikkojen, kuntoportaiden, skeittipaikkojen ja frisbeegolfratojen toteuttamista eri puolille kaupunkia. OmaStadi on puolestaan lisännyt asukkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa lähiliikuntapaikkojen kehittämiseen.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan hallinnoimia päiväkoti-, koulu- ja oppilaitospihoja sijaitsee yli 500 toimipisteessä. Pihat ovat helposti saavutettavia ja maksuttomia liikkumisympäristöjä, jotka tavoittavat lapset ja nuoret osana heidän päivittäistä arkeaan. Monipuolinen piha tukee fyysistä aktiivisuutta ja toimintakykyä sekä oppimista, hyvinvointia ja turvallisuutta.

Uusien pihojen suunnittelu sisältyy kymmeneksi vuodeksi kerrallaan laadittavaan talonrakentamisohjelmaan. Toteutettavat toiminnalliset pihahankkeet aikataulutetaan kahdelle tai kolmelle seuraavalle vuodelle, ja vuosittain perusparannetaan noin 15 pihaa. Kehittämisessä huomioidaan opetuksen tarpeet, lähiliikuntapaikat ja läheiset viheralueet, pyöräilyn edistäminen sekä kunnossapidon tarpeet.

Kaupungilla on parhaillaan käynnissä useita päiväkoti-, koulu- ja oppilaitospihojen kehittämiseen liittyviä hankkeita. Vuonna 2025 valmistui toimialojen yhteinen selvitys päiväkoti-, koulu- ja oppilaitospihojen liikunnallisuudesta. Selvityksessä määriteltiin liikunnallisen pihan keskeiset ominaisuudet, jotka tukevat lasten ja nuorten fyysistä toimintakykyä ja motorisia perustaitoja. Tarkastelussa painottui välineistö, mutta siinä huomioitiin myös lasten, nuorten ja henkilöstön näkemykset. Liikunnallisen pihan keskeisiksi elementeiksi tunnistettiin lisäksi riittävä tila, pinnanmuodot, luonnonmukaisuus sekä aktiivisiin koulumatkoihin kannustavat ratkaisut. Pihojen luonnonmukaistamishankkeessa laaditaan puolestaan kolmen ja kymmenen vuoden kehittämissuunnitelmat, joiden avulla kartoitetaan nykyiset ja tulevat pihat sekä lisätään niiden luonnonmukaisuutta. Hanke tukee kaupunkistrategian tavoitteita, kuten vihreyden lisäämistä, ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä riittävän suurten ja monipuolisten pihojen rakentamista.

Puistot, metsät, muut luontoalueet ja ulkoilureitit täydentävät rakennettuja liikuntapaikkoja ja tarjoavat kouluille mahdollisuuksia liikkumiseen ja ulkona oppimiseen. Leikkipuistot ja eri puolille kaupunkia toteutetut teemaleikkipuistot monipuolistavat osaltaan lähiympäristön käyttömahdollisuuksia. Koulujen näkökulmasta olennaisia ovat alueiden sijainti, turvalliset kulkuyhteydet ja soveltuvuus opetukseen.

Toimintaympäristö ei kuitenkaan ole pysyvä, vaan se muuttuu nopeasti. Ilmastonmuutos vaikuttaa yhä enemmän ulkoliikunnan olosuhteisiin ja haastaa erityisesti perinteisten talvilajien, kuten hiihdon ja luistelun, opetusta ja harrastamista. Talvien lyhentyessä ja sääolosuhteiden vaihdellessa lumetettujen latujen käyttökaudet voivat lyhentyä ja tekojääkenttien käyttömahdollisuudet supistua. Tämä voi pidentää etäisyyksiä toimiviin liikuntaolosuhteisiin ja heikentää talvilajien saavutettavuutta.

Kartoitus ulkoliikunnan olosuhteista vuonna 2027

Koulujen käytettävissä olevista ulkoliikuntaolosuhteista on tarkoituksenmukaista tuottaa yhteinen tilannekuva. Vuonna 2027 toteutettavassa kartoituksessa arvioidaan, miten peruskoulujen pihat ja niiden lähiympäristön ulkoliikuntamahdollisuudet tukevat oppilaiden liikunnanopetuksen tavoitteiden toteutumista ja liikunnallisen elämäntavan edistämistä. Tarkastelu kattaa nykyiset ja suunnitteilla olevat koulut. Arvioinnissa huomioidaan oppilasmäärät ja oppilaiden ikärakenne, liikunnanopetukseen käytettävissä oleva aika, kulkuyhteydet sekä liikuntapaikkojen käyttökapasiteetti.

Kartoituksessa arvioidaan, mitkä palvelut ja liikuntaolosuhteet on tarkoituksenmukaista sijoittaa koulun välittömään läheisyyteen ja mitä voidaan hyödyntää laajemmalta alueelta. Erityistä huomiota kiinnitetään kaupungin tarveperusteisesti määrittelemiin alueisiin ja kaupunkiuudistusalueisiin. Työssä hyödynnetään vuonna 2025 valmistuneen liikunnallisen pihaselvityksen tuloksia ja tehdään yhteistyötä oppimistilojen pihojen luonnonmukaistamishankkeen kanssa.

Kartoituksen tulokset kytketään osaksi kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan yhteistä palveluverkkosuunnittelua. Koulujen liikuntasalien yhteissuunnittelussa vahvistunutta toimialojen välistä yhteistyötä laajennetaan näin myös ulkoliikuntaolosuhteisiin. Saatavaa tietoa hyödynnetään koulupihojen, liikuntapaikkojen ja lähiliikuntapaikkojen suunnittelussa sekä investointien ja perusparannusten kohdentamisessa soveltuvin osin.

Kaupunginhallitus on pyytänyt kasvatus- ja koulutuslautakunnalta lausuntoa 30.10.2026 mennessä valtuutettu Tiina Halttusen ja 24 muun allekirjoittaneen valtuustoaloitteesta koskien Helsingin peruskoulujen opetussuunnitelman mukaisia ulkoliikuntamahdollisuuksia.

Lausuntoa on pyydetty myös kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta sekä kaupunkiympäristön toimialalta. Tämä lausunto on laadittu yhteistyössä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan sekä kaupunkiympäristön toimialan kanssa.

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n mukaan kaupunginhallituksen on osoitettava aloite vastattavaksi sille lautakunnalle tai johtokunnalle, jonka toimivaltaan tai jonka alaisen viranomaisen toimivaltaan aloitteessa esitetty toimenpide kuuluu. Kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja suoraan kaupunginhallituksen alaisen viranomaisen toimivaltaan kuuluvia toimenpiteitä koskevat aloitteet jäävät kaupunginhallituksen vastattavaksi. Kaupunginhallitus vastaa myös aloitteisiin, jotka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua.