Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, Hesperianpuisto, Hakasalmenpuisto, kaupunkiympäristön toimiala

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti. 

Ilmoitus  

Ilmoitusvelvollisuus  

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan. 

Ilmoituksen tekijä  

Helsingin kaupunki 

Kaupunkiympäristön toimiala 

Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit 

PL 58213, 00099 Helsingin kaupunki 

Y-tunnus 0201256-6 

Puhdistettavan alueen tiedot 

Alue sijaitsee puistoissa Helsingin Etu- ja Taka-Töölön kaupunginosissa kiinteistöillä 91-432-1-23, 91-14-9903-100, 91-14-9903-1, 91-14-9903-6, 91-14-9909-1, 91-13-9909-100 ja 91-13-9903-103. Kiinteistöt omistaa Helsingin kaupunki ja osin Suomen valtio (kiinteistö 91-432-1-23).  

Asian vireilletulo 

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on tullut vireille 29.5.2026. Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat: Helsingin kaupunki, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Hesperianpuisto ja Hakasalmenpuisto, Töölönlahti, Helsinki, 29.5.2026, Ramboll Finland Oy + 5 liitettä tutkimusraportteja. 

Ilmoitusta on täydennetty 18.6.2026 sähköpostitse koskien Töölönlahden luokittelua herkäksi vesistöksi ja sen huomioimista kunnostussuunnitelmassa sekä erilaisia haitta-ainepitoiselta maa-ainekselta suojaavia päällysrakennetyyppejä. Lisäksi Suomen valtiolta maanomistajana toimitettiin valtakirja ilmoituksen liitteeksi. Ilmoituksessa esitettyä riskinarviota ja siitä johdettuja kunnostustavoitteita on täsmennetty 17.8.2026 toimitetussa täydennyksessä, johon liitetty rakentamisen vaiheistuskartta.   

Muut päätökset ja aikaisemmat puhdistukset 

Puistojen Mannerheimintien rajoittuvalla reunalla on vuonna 2025 puhdistettu maaperää YSL 136 §:n mukaisesta ilmoituksesta tehtyyn päätökseen perustuen (16.3.2023, 8§, HEL 2023-001362). Tässä puistojen kunnostusurakassa on tarkoitus puhdistaa joitain ed. mainittuun ilmoitukseen sisällytettyjä alueita, jotka jäivät toteuttamatta Mannerheimintien perusparannuksen yhteydessä. Mannerheimintien kunnostuspäätöksen alue on osittain päällekkäinen Hesperianpuiston kunnostusalueen kanssa. 

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista: 

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö 

Suunnittelualue rajautuu etelässä Finlandia-taloon, lännessä Töölönlahden vesialueen rantaviivaan, idässä Mannerheimintiehen sekä oopperataloon ja pohjoisessa Helsinginkatuun. Alue (alla rajaus violetilla) on noin 7,9 ha laajuinen. Suunnittelualue on kaavojen mukaisessa puistokäytössä eikä käyttötarkoitus ole muuttumassa. 

Naapurustossa on mm. Oopperatalo ja Töölön musiikkiopisto sekä Finlandiatalo ja Hakasalmen huvila. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 30 metrin etäisyydellä Mannerheimintien varrella ja lähin päiväkoti sijaitsee 60 metrin etäisyydellä. Osa alueesta on ollut puistona 1850-luvulta lähtien. Oopperatalon kohdalla toimi aikaisemmin Töölön sokeritehdas ja alueen läpi on kulkenut raideyhteys tehtaalle.  

Pilaantumisen syy ja ajankohta  

Pilaantuneisuus aiheutuu vanhoista täytöistä ja ulottuu enimmillään noin 1,2 metrin syvyyteen maanpinnasta.  

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi  

Nykyinen maanpinta on tasolla +0,3…+13 mpy. Maaperässä on pinnassa 1–3 metrin paksuinen täyttökerros, jonka alla on hiekan ja saven tai pelkän saven muodostama kerros. Täytössä on todettu hieman puu-, tiili- ja betonijätettä. 

Alueella tai sen läheisyydessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Lähin pintavesi on viereinen Töölönlahti. Töölönlahti luokitellaan herkäksi vesistökohteeksi.  

Haitta-aineita koskevat tiedot 

Puistoalueilla on toteutettu useita maaperän haitta-ainetutkimuksia vuosina 2010, 2012, 2014, 2023 ja 2024. Vuosina 2023 ja 2024 otettiin yhteensä 70 maaperänäytettä. Osa kairauksista kohdennettiin vanhalle ratalinjalle. Osasta näytteitä tutkittiin haihtuvia yhdisteitä ja kevyitä öljyhiilivetyjä (11 kpl) sekä PCB-yhdisteitä (4 kpl). Kahdesta näytteestä tutkittiin metallien liukoiset pitoisuudet kaatopaikkakelpoisuuden arvioimiseksi.  

Liitteenä esitetyt tutkimusraportit: 

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi 

Puistoihin on suunnitteilla perusparannustöitä, joiden yhteydessä mm. istutetaan uusia puita. Alueelle rakennetaan leikkipaikka. Lisäksi perusparannukseen sisältyy hulevesien käsittelyrakenteen rakentaminen ja rantarakentamista. 

 Viitearvovertailun perusteella maaperä on pilaantunut niiden kymmenen tutkimuspisteen alueella, joissa on todettu alemman ohjearvon ylittäviä haitta-aineiden pitoisuuksia.  

 Puiston rakentamisen yhteydessä kaivutaso tulee olemaan pilaantuneeksi tiedossa olevilla alueilla enimmillään noin 1,2 metriä nykyisestä maanpinnasta. Tutkimuksissa todetut pilaantuneet maat on todettu 0…3,5 metrin syvyydellä maan pinnasta. Kunnostuksen yhteydessä arvioidaan poistettavaksi noin 800–1000 tonnia pilaantunutta maa-ainesta.  

Kunnostussuunnitelmassa on esitetty kohdekohtainen riskinarvio maaperään kunnostamisen ja uusien rakennekerrosten jälkeen jäävistä pilaantuneista maista. Puistosuunnitelman mukaisen rakentamisen yhteydessä vaihdetaan vähintään 200 mm pintakerrokset.

Arviointi on osin laadullinen ja siinä huomioidaan kohteessa todettujen haitta-aineiden kemialliset ominaisuudet sekä kohteeseen mahdollisten altistusreittien perusteella soveltuvat terveys- ja ekologisperusteiset viitearvot. Kohde sijaitsee Töölönlahden rannalla, joten haitta-aineiden kulkeutuminen Töölönlahteen on mahdollista.  

Alueen maaperässä on todettu heikosti kulkeutuvia metalleja ja orgaanisista yhdisteistä PAH-yhdisteitä ja öljyhiilivetyjä. Haitta-aineista lyijy on ihmisten ravintoketjuun kertyvä ja erittäin haitallinen kehitysiässä oleville lapsille. 

Eräiden todettujen haitta-aineiden (antimoni, lyijy, bentso(a) antraseeni, bentso(a)pyreeni, fluoranteeni) terveysperusteiset viitearvot ylittyvät, mutta eivät pintamaassa. Puistossa liikkuvien ihmisen ei arvioida pääsevän kosketuksiin syvällä maaperässä esiintyville haitta-aineille.  

Suoran kosketuksen tai maan syömisen kautta altistuminen on kohteessa epätodennäköistä, sillä todetut maaperään rakentamisen jälkeen jäävät haitta-aineet eivät sijaitse tutkimuksen perusteella suoraan pintamaassa ja/tai pintamaan haitta-aineiden taso tulee alittamaan kynnysarvot kunnostuksen jälkeen. Alueella ei lähtötietojen perusteella ole elintarvikekäyttöön soveltuvia viljelykasveja. Mahdolliset altistujat kohteessa ovat puiston kaivutöiden yhteydessä maa-ainesta käsittelevät työntekijät. 

Alue tulee jäämään pääosin pinnoittamattomaksi. Pintarakenteet ovat vettä hyvin johtavaa maa-ainesta, joten veden suodattumista maaperään tapahtuu.  

Liukoisuustesteissä metallien liukoisuus oli vähäistä. Todetuista haitta-aineista ainoastaan naftaleeni on luokiteltu liukenevaksi ja hieman kulkeutuvaksi. Naftaleenia on todettu alueella kahdessa näytepisteessä, joista maa-aines tullaan osittain poistamaan rakentamisen yhteydessä.  

Maaperäekosysteemille merkityksellisiä ekologisia vaikutuksia aiheutuu, kun haitallisia aineita esiintyy haitallisina pitoisuuksina biologisesti aktiivissa kerroksessa. Biologisesti merkittävänä kerroksena pidetään maanpinnan juurivyöhykettä, jonka on arvioitu ulottuvan keskimäärin 0,5 m syvyyteen. Pilaantuneiden maa-ainesten poistaminen kaivamalla ja toimittaminen loppusijoitettavaksi aiheuttaisi alueen mahdolliselle maaperäeliöstölle suurempaa haittaa kuin niiden paikalleen jättäminen. 

Pintamaassa ylittyy sinkin ekologinen viitearvo. Syvemmissä kerroksissa ylittyvät sinkin lisäksi kuparin ja PAH-yhdisteiden viitearvot. Maan pintakerroksessa mahdollinen ekologinen riski sinkin osalta poistuu kunnostuksen yhteydessä. Maan syvemmissä kerroksissa riskiä ei arvioida olevan, vaikka viitearvot ylittyvät, sillä pilaantuma on vanhaa ja alueen eliöt ovat sopeutuneet vallitsevaan tilanteeseen. 

Haitta-aineiden Töölönlahteen kulkeutumista on arvioitu myös laskennallisesti. Laskenta- ja määritysperiaate ovat samat kuin viereisen Karamzininrannan kunnostustavoitteiden määrittelyssä. 

Koska Töölönlahti on luokiteltu herkäksi kohteeksi, on laskennassa pyritty valitsemaan käytetyt parametrit haitta-aineiden kulkeutumista yliarvioiden. Töölönlahden kunnostusjuoksutus ei ole ympäri vuoden toiminnassa ja siksi määräävänä laimenemiskertoimena on laskennallisten tulosten viitearvovertailussa käytetty suhdetta 1: 533. Kunnostusjuoksutuksen aikana arvioidut laskennalliset haitta-ainepitoisuudet laimenevat entisestään. Laskennassa on huomioitu myös sellaiset haitta-aineet, joita ei suunnittelualueella ole todettu VNa 214/2007 mukaisen kynnysarvotason ylittäviä pitoisuuksia (mm. Cr, Ni, V sekä joitain PAH-yhdisteitä). Koska kohteen pilaantuma on vanhaa, on arvioinnissa haluttu huomioida myös ne haitta-aineet metallien ja PAH-yhdisteiden osalta, joita mahdollisesti voi suunnittelualueella esiintyä lähtötiedoista poiketen. 

Puhdistustavoitteet

Maaperää puhdistetaan rakentamisen edellyttämässä laajuudessa sekä huomioiden Töölönlahteen kulkeutumis- ja altistuslaskentaan perustuvat kunnostustavoitteet, erilliset rakentamisalueiden pintamaalle asetettavat kunnostustavoitteet ja erillisen leikkialueen kunnostustavoitteet (koottu erilliseen taulukkoon 1). 

Kulkeutumislaskentaan perustuvat kunnostustavoitteet perustuvat erilliseen ilmoituksen liitteessä esitettyyn laskentaan tai, mikäli laskennan perusteella on saatu terveysperusteisia viitearvoja (SHPter) korkeampi pitoisuus, niin sovellettavaksi kunnostustavoitteeksi on esitetty terveysperusteisia viitearvoja (Sb, Pb ja bentso(a)pyreeni).  

Rakentamisalueiden pintamaakerrokselle (0–0,5 m) esitetään erikseen kunnostustavoitteet sellaisille alueille, joissa suojaava uusi rakennekerros voi herkästi kulua. Tällaisia alueita ovat esim. puistosuunnitelmassa esitetty puiston keskivaiheilla sijaitseva kivituhkalla päällystettävä kenttäalue (PR2b) sekä rantahiekka (PR3). Pintamaalle asetetut kunnostustavoitteet eivät koske sellaisia rakentamisalueita, johon tulee tiivis päällyste, kuten esimerkiksi asfaltti tai kiveys, jonka alla on maakostea betoni. Puistosuunnitelmassa näitä ovat PR1c, PR1d, PR4a, PR4b, PR4c ja PR4e. 

Alla on ote puistosuunnitelmasta, johon on rajattu suunnitelman rantahiekka-alue ja esimerkki kivituhkaväylistä rannan läheisyydessä. 

Taulukko 1. Kunnostustavoitteet

Aidatulle leikkialueelle tehdään vähintään 0,5 m suojakerros pilaantumattomista maa-aineksista ja/tai pintarakenteista. Suojakerroksella estetään suora kontakti mahdollisten haitta-ainepitoisten maa-ainesten kanssa. Leikkipuistossa säilytettävien arvokkaiden puiden alueilla kaivu toteutetaan puustoa säästävänä kaivuna ja näillä alueilla kaivusyvyys on vähintään 0,2 m. 

Johtojen, kaapeleiden, salaojien yms. kunnallisteknisten rakenteiden sekä hulevesialtaan ympärille toteutetaan suojakerros riittävällä määrällä maa-aineksia, joissa haitta-aineet ovat alle kynnysarvotason tai arseenin osalta alle alueellisen taustapitoisuuden. 

Jos kohteessa todetaan rakentamisen yhteydessä sellaista pilaantuneisuutta, joka merkittävästi poikkeaa aiemmin todetusta tai mikäli rakentamisen yhteydessä ei jostain syystä saavuteta kunnostustavoitteita, arvioidaan näistä haitta-aineista aiheutuva riski työn aikana. Arviointia ei tehdä, mikäli maat poistetaan rakentamisen yhteydessä kohteesta. 

Puhdistusmenetelmät, niiden valintaperusteet ja työn toteutus  

Kunnostus toteutetaan massanvaihdolla puiston kunnostamisen yhteydessä. Pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan ulkopuoliseen luvanvaraiseen loppusijoituspaikkaan. 

Pilaantuneet maat kaivetaan ns. lajittelevana kaivuna. Alueella ei varastoida pilaantuneita maa-aineksia. Alueella voidaan kuitenkin lyhytaikaisesti kasata maa-aineksia niiden laadun varmentamisen vaatimaksi ajaksi. 

Suojeltavan arvokkaan puuston kohdalla kaivu tehdään juuristoa säilyttäen. Maiden poisto arvokkaiden puiden ympäriltä tehdään lapiolla tai imukalustolla. Työ tehdään varoen, puiden juuria vahingoittamatta. Puuston ympäriltä poistetaan pilaantunutta maata n. 0,2…0,5 m paksuudelta. Pintamaakerroksen poiston jälkeen puuston ympäriltä maasta otetaan jäännöspitoisuusnäytteet ja kaivualue merkitään huomiorakenteella. Puiden ympärille tehdään suojakerros, jonka paksuus on n. 0,2…0,5 m.  

Rakennettavan hulevesialtaan kaivun aikana otetaan tarvittavat näytteet haitta-ainepitoisuuksien havaitsemiseksi ja varmistetaan, ettei valmiin altaan alueelle jää haitta-ainepitoista maata. Salaojien ympärille toteutetaan riittävä suojakerros puhtaista maa-aineksista.  

Pilaantuneiden maiden ja jätteiden kuormat peitetään ulkopuolisiin käsittelypaikkoihin tapahtuvan kuljetuksen ajaksi. Pilaantuneen maan kuljetuksissa käytetään yritystä, joka on merkitty tai hyväksytty jätehuoltorekisteriin. 

Jätelain (646/2011) 121§ mukaan pilaantuneen maan kuormille laaditaan kuormakohtaiset siirtoasiakirjat ja kuormat punnitaan vastaanottopaikoissa. Siirtoasiakirjoina käytetään lähtökohtaisesti sähköisiä siirtoasiakirjoja. 

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella 

Rakennusteknisiltä ominaisuuksiltaan sekä haitta-ainepitoisuuksien perusteella hyödyntämiskelpoisia maa-aineksia pyritään hyödyntämään suunnittelualueella. Maa-ainekset voivat sisältää pieniä määriä (< 2 %) mineraalisia rakennusjätejakeita (betoni, tiili). 

Hyötykäyttöön soveltuvia kaivumaita voidaan välivarastoida alueella rakentamisen aikana. Ne peitetään pölyämisen estämiseksi, mikäli niitä joudutaan varastoimaan pidempiä aikoja (> 1 vko). 

Hyödyntäminen toteutetaan suunnittelualueella seuraavin periaattein: 

Kynnysarvot ylittävien maa-ainesten hyödyntäminen dokumentoidaan (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta) ja raportoidaan kunnostuksen loppuraportissa. 

Veden tutkiminen ja käsittely    

Viereinen herkkä vesistökohde huomioidaan kaivantovesien käsittelyssä ja työmaalle laadittavassa työmaavesien hallintasuunnitelmassa mm. kiintoainepitoisuusvaatimusten osalta. Pois johdettavat kaivantovedet käsitellään aina vähintään kiintoaineksen erotuksella. Kaivannoissa, joiden alueella ei ole todettu pilaantunutta maata, vesien käsittely ja johtaminen tehdään noudattaen pääkaupunkiseudun työmaavesiohjetta. 

Mikäli pilaantuneen maan kaivantoihin kertyy vettä kaivua haittaavia määriä, otetaan vedestä näytteet sen mahdollisesti sisältämien haitta-aineiden selvittämiseksi. Näytteet otetaan vähintään kerran viikossa pumppauksen aikana. Vesinäytteistä analysoidaan lähtökohtaisesti ne haitta-aineet, joita alueen maaperästä on todettu kynnysarvon tai arseenin osalta alueellisen taustapitoisuuden ylittävinä pitoisuuksina. 

Vesinäytteistä analysoidaan laboratoriossa vähintään: 

Pilaantuneiden alueiden kaivantovedet johdetaan jätevesiviemäriin tai vaihtoehtoisesti vedet kuljetetaan luvanvaraiseen käsittelyyn esim. imuautolla. Kaivantovesien johtaminen jätevesiviemäriin ja ennakkotutkimukset tehdään HSY:ltä haettavan viemäröintiluvan mukaisesti. Jos vesi ei täytä viemäröitävän veden laatuvaatimuksia, vedet käsitellään lisäksi ennen johtamista esim. öljynerottimella, aktiivihiilisuodatuksella tai muulla soveltuvalla käsittelymenetelmällä. 

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta    

Pilaantuneiden maiden kunnostukseen perehtynyt ympäristötekninen valvoja ohjaa ja valvoo kunnostusta. Ympäristötekninen valvoja ohjaa kaivua ja toteuttaa tarvittavat mittaukset. 

Laboratoriossa näytteistä analysoidaan vähintään kyseisellä alueella maaperätutkimuksissa todetut kynnysarvon ylittävät haitta-aineet. Jos työn aikana kaivumaissa todetaan viitteitä muista haitta-aineista, analysoidaan myös ko. haitta-aineet. 

Mikäli kaivutöiden aikana havaitaan alueella poikkeavaa jätettä tai viitteitä poikkeavaan pilaantuneisuuteen, jota ei voida luokitella aikaisempien tutkimusten perusteella, kaivu keskeytetään ja materiaalin laatu selvitetään laboratorioanalyysien avulla. 

Pilaantuneiden alueiden kaivantojen seinämien ja pohjan jäännöspitoisuudet selvitetään ottamalla: 

Leikkipuiston alueella päällysrakennetyypin PR7b (turvahake 100 mm) kohdilla otetaan ennen rakentamista jäännöspitoisuusnäytteet, joilla tarkistetaan, että alueilla ei ole kynnysarvon tai alueellisen taustapitoisuuden ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. 

Mikäli kaivannon seinämästä on erotettavissa eri maalajeja tai eriasteista pilaantuneisuutta, otetaan jäännöspitoisuusnäytteet kerroksittain. Kallioon rajoittuvilta kaivualueilta ei oteta jäännöspitoisuusnäytteitä. Näytteistä analysoidaan ko. alueella todettujen kynnysarvon ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet. 

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi  

Kaivualueelle tai sen rajalle jäävä haitta-ainepitoinen maa-aines (alemmat ohjearvotasot ylittävät pitoisuudet) merkitään huomiorakenteella. Huomiorakenteena käytetään tavanomaisesta maarakentamisesta poikkeavaa rakennetta, esimerkiksi kirkkaanväristä huomioverkkoa.  

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta   

Ulkopuolisten pääsy kunnostustyömaalle estetään aitaamalla kunnostettava alue. Aitaan kiinnitetään pilaantuneen maan kunnostuksesta varoittavia kylttejä. 

Rantaviivan läheisyydessä tehtävissä rakennustöissä estetään ja minimoidaan mahdollisten haitta-aineiden ja kiintoaineksen kulkeutuminen vesistöön. Rakentamisen yhteydessä ei ole tarvetta kaivaa sedimenttejä.  

Kaivettujen maa-ainesten pölyämistä estetään tarvittaessa seuraavin toimenpitein: 

- massojen kastelu 

- välivarastoaumojen peitto 

Haitta-aineiden kulkeutumista estetään tarvittaessa seuraavin toimenpitein: 

- työmaalta pois johtaville teille levitetään sepelipatja 

- työmaan ulkopuolisia katuja harjataan/pestään 

Hajuhaittoja estetään tarvittaessa seuraavin toimenpitein: 

- kerralla avoin haiseva kaivurintaus pidetään pienenä 

- tarvittaessa haiseva kaivanto peitetään 

- massat peitetään kuljetuksen ajaksi 

- märät maamassat kuljetetaan tarvittaessa lietelavoilla 

- rajoitetaan alueella välivarastoitavien haisevien massojen määrää 

- varastokasat peitetään tarvittaessa 

Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin    

Suunnitelmassa on tunnistettu seuraavat poikkeustilanteet ja esitetty ensisijaiset toimenpiteet näihin tilanteisiin:  

Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi    

Kunnostustyön aloituksesta ilmoitetaan vähintään viikkoa ennen kunnostustyön aloittamista kirjallisesti Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille. Aloitusilmoituksessa esitetään myös kunnostuksen vastuuhenkilöt ja valvojat sekä työn toteuttaja.  

Kunnostuksen toteuttamisesta pidetään työmaalla kirjaa. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla. Kirjanpitoon kirjataan ainakin seuraavat asiat: 

Kunnostuksen päätyttyä laaditaan loppuraportti. Loppuraportissa käsitellään seuraavat asiat: 

Loppuraportti toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille kolmen kuukauden kuluessa kunnostuksen valmistumisesta. 

Puhdistustyön ajankohta      

Ilmoituksen käsittely      

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot 

Viranomaisen ratkaisu   

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Hesperianpuistossa ja Hakasalmenpuistossa, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin. llmoitusalueella on noudatettava tämän päätöksen määräyksiä. Päätös korvaa ympäristöseuranta- ja -valvontapäällikön antaman päätöksen maaperän puhdistamisesta (16.3.2023, 8 §) ilmoitusalueella.  

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta 

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi ja riskien arviointi 

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy 

Veden tutkiminen ja käsittely 

Pilaantuneen maa-aineksen välivarastointi alueella 

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella 

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa 

Tiedottaminen ja raportointi 

Yleiset perustelut 

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista. 

Viranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen takia päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.  

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperästä ei voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.  

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet 

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.  

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin. 

Arseenin luontaisella taustapitoisuudella tarkoitetaan Helsingin alueen geologiasta johtuvia maalajikohtaisia pitoisuuksia maaperässä, joihin ihmisen toiminta ei ole vaikuttanut. Geologian tutkimuskeskuksen tutkimustulosten perusteella mm. moreenin ja savien luontainen arseenipitoisuus voi Helsingin kaupungin alueella ylittää kynnysarvon.   

Valtioneuvoston asetuksen mukaisia ohjearvoja voidaan käyttää öljyhiilivetyjen kunnostustavoitteena, mikäli tarkennetulla riskinarviolla voidaan osoittaa, että ko. pitoisuuksilla öljyhiilivetyjen aiheuttamat haitat ja riskit ovat hyväksyttävällä tasolla. 

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta. 

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja.  

Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä.  

Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. 

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa. 

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu 

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi. 

Tiedon siirtäminen 

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.  

Määräysten perustelut 

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä (perustelut määräyksille 1–7) 

Puhdistustavoitteet on asetettu, jotta alueelta pistemäisesti todetusta pilaantuneesta maasta ei aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Puhdistustavoitteet on määritelty riskiperusteisesti.  

Ilmoitusalueelta tulee poistaa maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää määräyksen 2 tavoitetaulukon pääosin kulkeutumislaskentaan perustuvat tavoitepitoisuudet erityisesti siksi, ettei Töölönlahden vesialueella aiheutuisi haittaa vesieliöstölle eikä maa-alueella haittaa terveydelle.   

Riskinarvioinnin ja kunnostustavoitteiden lähtökohtana on, että rakentamisalueelle tulee vähintään 200 mm paksuiset rakennekerrokset, jotka suojaavat altistumiselta syvempänä sijaitseville haitta-aineille. Kunnostussuunnitelman mukaiselta rakentamisalueelta tulee poistaa uusien, herkästi kuluvien rakennekerrosten alta maa-ainekset, joissa haitta-aineiden pitoisuudet ylittävät määräyksen 2 tavoitetaulukon pintamaalle asetetut kunnostustavoitteet. Näin voidaan estää altistuminen haitta-aineille suojakerrosten kuluessa tai uusia kunnostus- tai hoitotöitä toteutettaessa. Asfalttipinnoite ja tiivis betoni eivät ole herkästi kuluvia rakenteita.  

Ilmoituksessa esitetty tavoite koskien rajatun leikkialueen pintamaan hyväksyttyjä haitta-ainepitoisuuksia 0,5 metrin syvyyteen asti vastaa ympäristöhallinnon ohjeistusta (YM 6/2014) kestävästä kunnostuksesta uusilla asuinalueilla ja lasten leikkialueilla. Täyttömaalle voidaan soveltaa luontaista alueen arseenin taustapitoisuutta moreenille. Jos säilytettävien puiden juuriston alueella vastaavan 0,5 metrin suojakerroksen toteuttaminen estää puiden säilymisen elinkelpoisena, niin suojaus voidaan toteuttaa esitetyllä ohuemmalla kerroksella.  

Jos säilytettävien puiden juuriston alueella vastaavan 0,5 metrin suojakerroksen toteuttaminen estää puiden säilymisen elinkelpoisena, niin suojaus voidaan toteuttaa esitetyllä ohuemmalla kerroksella. Haitta-aineille altistumisen ehkäisemiseksi suojakerroksen riittävyyttä on syytä tarkkailla ja merkitä kohteet määräyksen 13 mukaisesti säilytettävien puiden alueella. 

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti hulevesirakenteiden sekä putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille. Lisäksi haitta-aineet voivat vaikuttaa esimerkiksi materiaalien kestävyyteen. 

Erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Haitallisten jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle ja terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä. Vanhoissa täyttömaissa tyypillisen Helsinki-moreenin haitattomuutta ei tarvitse erikseen osoittaa. Helsinki-moreeni sisältää raekooltaan yli 150 mm mineraalista rakennusjätettä (betoni ja tiili) alle 10 prosenttia ja puuta tai muuta jätettä alle 1 prosentin.  

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla matala ja yhdisteet voivat aiheuttaa viihtyvyyshaittoja. Tämän vuoksi määräyksessä edellytetään poistamaan maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa.  

Riittävän suurilla kasvien istutuskuopilla ja pilaantuneiden maa-ainesten poistamisella juurien läheisyydestä estetään pilaantuneen maan esiintulo hoitotoimenpiteiden yhteydessä ja altistuminen haitta-aineille ravintokasvien kautta.  

Puhdistustyön aikana mahdollisesti todettavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. 

Haitta-aineita on todettu alueelta pistemäisesti ja pääosin 0,5 metriä pintamaata syvemmältä. Mikäli haitta-aineita todetaan selvästi laajemmalta alueelta, aiempaa enemmän pintamaasta tai tavoitepitoisuuksia korkeampina pitoisuuksina, ei aiemmin tehty riskinarvio kuvaa riittävän luotettavasti muuttunutta tilannetta.  

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta (perustelut määräyksille 8–12) 

Ympäristönsuojelulain 209 §:n mukaan lain edellyttämät mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Myös lain 6 §:n mukainen selvilläolovelvollisuus edellyttää, että toimijalla on riittävä osaaminen tunnistaa ja ehkäistä pilaantumisen riskit.    

Maa-ainesten ja riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Kaivua ohjaavista näytteistä ja jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. 

Pitoisuuksien mittaamisessa laboratoriomenetelmät ovat tarkempia kuin kenttämenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin. 

Tuloksissa esiintyvien poikkeuksien ilmoittaminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa. 

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi ja riskien arviointi (Perustelut määräyksille 13–14) 

Aluetta käyttävien tai huoltavien henkilöiden haitta-aineille altistumisen ehkäisemiseksi on säilytettävien puiden alueilla tärkeää merkitä ne kohdat, joihin on jäänyt kohonneita haitta-ainepitoisuuksia alle 0,5 metrin syvyydelle maanpinnasta. Selkeä merkintä helpottaa suojakerroksen ylläpitoa tavoitteen mukaisena. Huomiorakenteet toimivat muualla ilmoitusalueella myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen. 

Eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle. Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen.  

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa. 

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy (Perustelut määräyksille 15–20) 

Määräyksellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt altistu haitta-aineille puhdistuksen aikana. Varmistuksen voi toteuttaa esimerkiksi aitaamalla puhdistustyömaan ja kiinnittämällä pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tiedottavia kylttejä työmaalle tai sen ympäristöön.  

Määräyksellä haitta-aineiden leviämisen estämisestä ilman, veden tai muun altistusreitin kautta ehkäistään niistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen syntyminen. 

Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen. 

Jätteen käsittely on lähtökohtaisesti ympäristöluvanvaraista, joten jätteen seulomista ei tule tehdä puhdistusalueella mm. sen aiheuttaman pölyämisen vuoksi. Karkea erottelu, kuten välppäämällä tehtävä jätejakeiden erottelu on sallittua. 

Maa-ainesten tutkimisella varmistetaan oikea vastaanottopaikka tai hyödyntämiskohde. Kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet voidaan tutkia vaihtoehtoisesti Helsingin kaupungin alueella sijaitsevalla, asianmukaisen ympäristöluvan omaavalla välivarastointikentällä ennen niiden toimittamista lopulliseen vastaanottopaikkaan, jotta voidaan minimoida ilmoitusalueella tapahtuvan välivarastoinnin aiheuttamat ympäristöriskit. 

Määräys on tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Jätelain mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava etusijajärjestystä. 

Veden tutkiminen ja käsittely (Perustelut määräyksille 21–23) 

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Tutkimalla vesinäytteistä niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita maaperässä on todettu laboratorion määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina, voidaan varmistua siitä, että myös vesiliukoiset haitta-aineet, jotka ovat jo liuenneet orsi-/pohjaveteen tulevat otetuksi huomioon. 

HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelmien esittäminen ympäristöseuranta- ja - valvontayksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.  

Veden johtamissuunnitelman toimittamisella valvontaviranomaiselle tarkastettavaksi varmistetaan, ettei vesien ympäristöön johtamisessa aiheuteta ympäristön pilaantumisen vaaraa tai muuta ympäristöhaittaa, kuten liettymistä.  

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella (Perustelut määräyksille 25–26) 

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista. 

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella (Perustelut määräyksille 27–29) 

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella. Maa-ainesten soveltuvuus hyötykäyttöön on tarpeen arvioida osana valtioneuvoston asetuksen (214/2007) 2 §:n mukaista maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointia, kuten ilmoituksessa on esitetty. Maa-ainesten hyötykäyttöön tarvitaan ympäristölupa, jos alueelle muualta tuotavien kaivumaiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Lisäksi maa-ainesten hyödyntäminen edellyttää, että maa-aines on käyttötarkoitukseen teknisesti soveltuvaa eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. 

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa hajuhaittaa. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella. Haihtuvia haitta-aineita, PCDD/PCDF-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia.  

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021, eli ns. POP-asetuksen mukaan POP-yhdisteitä sisältävän jätteen osalta on varmistettava jätteen sisältämien POP-yhdisteiden hävittäminen tai muuntaminen palautumattomasti siten, että jäljelle jäävillä jätteillä ja päästöillä ei ole POP-yhdisteiden ominaisuuksia. PBT- ja vPvB-aineiden hävittäminen ja poistaminen kierrosta tulisi olla tavoitteena. Näin ollen ko. yhdisteiden kynnysarvon ylittävät pitoisuudet tulisi lähtökohtaisesti rajata hyötykäytön ulkopuolelle. 

Hyödyntämisen edellytyksenä on, ettei siitä aiheudu maaperän lisäpilaantumista. Alueen pohja- tai orsiveden haitta-ainepitoisuudet eivät ole tiedossa, joten vedellä kyllästyneen maaperän haitta-ainepitoisuuksia ei tunneta riittävän hyvin sen varmentamiseksi, ettei hyödyntäminen aiheuta lisäpilaantumista. 

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa (perustelut määräyksille 30–31) 

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella.  

Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä. 

Tiedottaminen ja raportointi (perustelut määräyksille 32–34) 

Aloitusilmoitus ja tiedotus työn eri vaiheiden etenemisestä on tarpeellista viranomaisvalvonnassa. Päätöksessä ilmoitettu diaarinumero on muodossa HEL vuosiluku-yksilöivä numerokoodi.  

Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt kunnostustoimenpiteet. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa sekä tiedon kulkemisen varmistamisessa kiinteistön omistajalle maaperän tilasta.  

Sovelletut oikeusohjeet     

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 14, 16, 17, 32,134, 135, 136, 139, 155, 172, 200, 205, 209 §  

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 41 § 

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 §  

Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 15, 17, 29, 121 §  

Hallintolaki (434/2003) 34 § 

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 § 

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1021 

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen 

Ilmoituksen käsittelystä peritään 2250,00 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle. Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 4.12.2025) perusteella.  

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo 

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset  

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.  

Päätös on voimassa viisi vuotta.  

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano 

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.