Lausunto valtiovarainministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta ja kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 29 §:n kumoamisesta

Pormestari antoi valtiovarainministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta ja kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 29 §:n kumoamisesta seuraavan lausunnon: 

Helsingin kaupunki pitää esityksen tavoitetta perustoimeentulotuen läpinäkyvyyden lisäämiseksi sekä peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän yksinkertaistamiseksi kannatettavina. Tällä hetkellä kuntien perustoimeentulotuen rahoitusosuus vähennetään kunnalle maksettavasta peruspalvelujen valtionosuudesta kahden vuoden viiveellä. Tämä aiheuttaa sen, että kuntapäätöksenteossa kunnan rahoitusvastuu perustoimeentulotuesta voi jäädä kokonaan huomiotta ja toisaalta käsitys valtionosuuden määrästä ja kehityksestä vääristyy. 

Esitys parantaisi myös näkyvyyttä perustoimeentulotuen hyvin eritasoisiin kustannustasoihin erityyppisissä kunnissa. Eri kuntien toimeentulotukimenojen osuudet euroa/asukas ovat hyvin eri suuruiset. Vuonna 2026 Helsingin toimeentulotukimenojen suuruus oli noin 100 euroa/asukas ja mm. Vantaan osuus noin 120 euroa/asukas. Samaan aikaan joissakin kunnissa vastaava osuus on alle 20 euroa/asukas ja mm. monissa keskikokoisissa kaupungeissa alle puolet Helsingin kustannustasosta. Vuodelle 2027 kuntakohtaisen kustannustason ero kasvaa vielä suuremmaksi kun 18-24 -vuotiaiden toimeentulotukimenot tulevat kokonaisuudessaan kuntien rahoitusvastuulle.

Helsingin kaupungin näkemyksen mukaan kunnilla ei pitäisi olla rahoitusvastuuta perustoimeentulotuesta lainkaan. Se on viimesijainen sosiaaliturvan muoto heikoimmassa taloudellisessa asemassa oleville kansalaisille. Perustoimeentulotuen päätöksenteko ja maksatus on siirretty kunnista Kelalle jo vuodesta 2017 alkaen. Silloisen uudistuksen tavoitteena on ollut yhtenäistää perustoimeentulotuen myöntämisperusteet asuinkunnasta riippumattomaksi.

Toimeentulotuki on aiempaa korostuneemmin viimesijainen etuus. Hakijan tulee aktiivisesti hakea ensisijaisia etuuksia, kuten työttömyystukea. Kuntien rahoitusvastuu työttömyysturvan rahoituksesta laajeni huomattavasti te-uudistuksessa vuoden 2025 alusta. Kuntien sinänsä rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa tuensaajien asemaan kohdistuvat työttömyysturvaa saaviin. Henkilöt, jotka edelleen ovat toimeentulotuen piirissä, ovat vain harvoin kunnan toimenpitein autettavissa. Sen vuoksi kuntien rahoitusvastuun sosiaaliturvasta tulisi rajautua työttömyysturvaan, ja rahoitusvastuu perustoimeentulotuesta tulisi poistaa kokonaan.

Helsingin kaupunki esittää, että kuntien rahoitusvastuu perustoimeentulotuesta poistetaan kunta-valtio -suhteessa kustannusneutraalisti. Rahoituksen siirto voitaisiin toteuttaa esimerkiksi valtionosuusprosenttia alentamalla, jolloin rahoitusta siirtyisi euroa/asukas jokaiselta kunnalta tasasuuruisesti. 

Esitykseen sisältyy teknisluonteinen ehdotus (uusi 18 k §) siitä, että Kansaneläkelaitoksella olisi oikeus antaa perustoimeentulotuen hakijaa koskevia tietoja kunnalle ja tiedot toimitettaisiin kunnille perustoimeentulotuen rahoitusosuudesta lähetettävän laskun yhteydessä. Ehdotus on sinänsä kannatettava, mutta sen toteutustapa on harkittava huolella. Helsingin kaupunki pitää erittäin ongelmallisena sitä, että Kansaneläkelaitos toimittaisi kunnille tiedot perustoimeentulosaajien saajista laskun liitteenä. Kyseiset tiedot ovat salassa pidettäviä. Laskun liitteenä ei tule toimittaa salassa pidettäviä tietoja, koska ostolaskujen käsittelyohjelmissa ja myöhemmässä vaiheessa ostolaskutietojen pitkäaikaisessa säilytyksessä ei voida aukottomasti rajata näkyvyyttä vain niille henkilöille, joilla on tarve katsella tietoja.  

Vireillä oleva hankintatietovarantohanke edellyttäisi ostolaskutietojen toimittamista Valtiokonttorille. Automatisoidussa prosessissa ei voida aukottomasti varmistua, ettei salassa pidettäviä tietoja siirtyisi virheen vuoksi Valtiokonttorille.

Laskun liitteenä tapahtuvan tietojen toimittamisen sijaan kunnan pääsy perustoimeentuen saajien tietoihin tulee järjestää samaan tapaan kuin kunnat voivat tarkastella työttömyysturvaa saavien tietoja Kelan etuustietopalvelussa. Tietojen katselu edellyttää käyttötarkoitukseen myönnettyä Suomi.fi-valtuutta. Tämä on olennaisesti tietoturvallisempi ja myös käytännöllisempi tapa tuoda kunnan käyttöön tarvittavat tiedot. Mikäli etuustietopalvelu ei tällä hetkellä teknisesti mahdollista tätä, tulee uudistus toteuttaa vasta, kun tekninen mahdollisuus etuustietopalvelun käyttöön on rakennettu.

Esityksen keskeinen sisältö:

Esityksessä ehdotetaan, että Kansaneläkelaitos laskuttaisi kunnan rahoitusosuuden perustoimeentulotuen kustannuksista kunnalta. Laskutus tapahtuisi kuukausittain, eikä rahoitusosuutta enää vähennettäisi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta. Laskutusmenettelyyn siirryttäisiin vuoden 2029 alusta lukien.   

Esityksen tavoitteena on lakiluonnoksen perusteluiden mukaan ajantasaistaa perustoimeentulotukimenojen perintää sekä tuoda perustoimeentulotukimenot osaksi kunnan budjettiprosessia ja näin parantaa kunnan tietoisuutta kuntaan kohdistuvista perustoimeentulotukimenoista. Toimeentulotukimenojen näkyväksi tekemisellä pyritään parantamaan kuntien mahdollisuuksia omilla toimillaan ehkäistä toimeentulotukimenojen kasvua. Lisäksi tavoitteena on yksinkertaistaa kunnan peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmää poistamalla järjestelmästä vähennys, jolla ei ole suoraa yhteyttä peruspalvelujen valtionosuudella rahoitettaviin valtionosuustehtäviin.  

Lakiluonnoksen perusteluiden mukaan vuoden 2026 peruspalvelujen valtionosuudesta vähennettävä kuntien rahoitusosuuden määrä on 361 miljoonaa euroa koko maan tasolla (Helsingin osalta 68 miljoonaa euroa). Tätä edeltävinä vuosina kuntien rahoitusosuus on ollut noin 300–400 miljoonaa euroa/vuosi. Vuoden 2027 valtionosuudesta tehtävä vähennys tulee olemaan noin 482 miljoonaa euroa koko maan tasolla (Helsingin osalta arviolta 89 miljoonaa euroa). Kuntien rahoitusosuuden kasvuun edellisiin vuosiin verrattuna vaikuttavat sekä muutokset perustoimeentulotuen rahoituksessa että muihin sosiaalietuuksiin tehdyistä muutoksista ja yleisestä suhdannetilanteesta johtuva perustoimeentulotukimenojen kasvu. Kansaneläkelaitoksen tilastotietojen mukaan perustoimeentulotukea maksettiin vuonna 2025 noin 21 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024. Lisäksi kuntien rahoitusosuutta kasvattaa huhtikuun 2025 alusta voimaan tullut kotoutumisen edistämisestä annetun lain (681/2023) muutos, jolla kumottiin säännös kansainvälistä suojelua saaville ja heihin rinnastettaville henkilöille maksetun perustoimeentulotuen korvaamisesta valtion varoista. Valtion erilliskorvauksen poistuessa rahoitusvastuu edellä mainituille henkilöille, kuten pakolaisille ja tilapäistä suojelua saaville, maksetusta perustoimeentulotuesta jakautuu kuntien ja valtion kesken vastaavasti kuin muiden perustoimeentulotuen saajien osalta.

Lakiluonnoksen perusteluiden mukaan kuntatalousvaikutuksia arvioidaan seuraavasti. Laskutusmenettelyyn siirtyminen ei itsessään vaikuttaisi perustoimeentulotuen rahoitusosuuden määrään, joka kunnalta peritään toimeentulotukilain säännösten mukaisesti. Kunnan rahoitusosuus perustoimeentulotuen kustannuksista laskutettaisiin kunnalta tuen maksukuukautta seuraavana kuukautena. Voimassa olevien säännösten mukaan kunnan rahoitusosuus vähennetään valtionosuudesta kahden vuoden viiveellä eli esimerkiksi vuoden 2026 valtionosuudesta vähennetään kunnan rahoitusosuus vuonna 2024 maksetun toimeentulotuen perusteella.  

Kunnan kirjanpidon näkökulmasta muutos kasvattaisi kunnan toimintamenoja, kun rahoitusosuus perittäisiin laskuttamalla. Toisaalta muutos myös kasvattaisi kunnan valtionosuuksien määrää, kun rahoitusosuuden vähennystä ei enää tehtäisi peruspalvelujen valtionosuudesta.  

Lakiluonnoksen perusteluiden mukaan esityksen tavoitteena on tehdä perustoimeentulotuen kustannuksista kunnille läpinäkyvämpiä ja sitä kautta parantaa kuntien mahdollisuuksia ehkäistä omilla toimillaan menojen kasvua. Jos kunta pystyy pidemmällä aikavälillä ehkäisemään kunnan rahoitusvastuulla olevien henkilöiden riippuvuutta perustoimeentulotuesta, voi muutoksella välillisesti olla positiivista vaikutuksia kunnalle perustoimeentulotuesta syntyviin kustannuksiin. Näitä vaikutuksia kuntien kustannuksiin ei pystytä tarkemmin arvioimaan. Perustoimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloa turvaava etuus, jonka myöntämisestä päättää Kansaneläkelaitos. Kunnan vaikutusmahdollisuudet kustannusten ehkäisemisessä ovat siten välillisiä, ja niihin vaikuttavat myös yleinen suhdannetilanne sekä muutokset perustoimeentulotuen ja toimeentuloa turvaavien ensisijaisten etuuksien saamisedellytyksissä. Esimerkiksi toimeentulotuen kokonaisuudistuksen on arvioitu vähentävän perustoimeentulotukimenoja.

Laskutusmenettelyyn siirtyminen ja sitä kautta perustoimeentulotukimenojen perinnän ajoituksen muuttaminen reaaliaikaisemmaksi lisää jossain määrin kuntatalouden suhdanneherkkyyttä nykytilaan verrattuna. Toisaalta kunnilla on muutoksen myötä paremmat edellytykset seurata toimeentulotukien kuukausittaista kehitystä.

Lakiluonnoksen perusteluiden mukaan vaikutuksia yhdenvertaisuuteen ja sukupuolten asemaan arvioidaan mm. seuraavasti: Mikäli kunta kohdentaisi omia toimiaan ja palvelujaan perustoimeentulotukimenojen vähentämiseksi tiettyyn perustoimeentulotuen saajien ryhmään, voisi tämä välillisesti parantaa kyseisen toimeentulotuen saajaryhmän asemaa. Vuoden 2027 alusta lukien kunta vasta kokonaan perustoimeentulotuen kustannuksista, kun toimeentulotuen hakija on 18–24-vuotias ja perheessä on vain 18–24-vuotiaita henkilöitä. Kunta hyötyy siten täysimääräisesti pystyessään vähentämään nuorten tarvetta perustoimeentulotukeen. Kunnalla voi siten olla kannusteita kohdentaa palveluja nimenomaan nuorille, mikä voisi välillisesti parantaa nuorten asemaa.

Esitetyssä muutoksessa kuntatalouden suhdanneherkkyys kasvaa, koska toimeentulotuen tarve kasvaa yleensä samaan aikaan työttömyyden kasvun kanssa. Kuntien vastuu työttömyysetuuskustannuksista on vuoden 2025 alusta toteutetun TE-palvelu-uudistuksen myötä lisääntynyt merkittävästi ja tämä on tehnyt kuntataloudesta aiempaa suhdanneherkemmän, koska kuntien rahoitusvastuuta työttömyysetuuskuluista kasvatettiin ja ne laskutetaan kunnilta reaaliaikaisesti. Samalla kasvavat työllisyyspalveluiden resurssitarpeet. Kun toimeentulotukikin siirretään lähes reaaliaikaisesti laskutettavaksi työttömyysetuuksien tapaan, se yhtenäistää kyllä järjestelmää, mutta vielä entisestään lisää kuntatalouden suhdanneherkkyyttä ja vaikeuttaa sen ennakointia.  

Nykyisen vos-vähennysmallin etuna voikin pitää ennakoitavuutta: Esimerkiksi nyt vuoden 2027 toimeentulotukikustannus tiedetään, kun se on vuoden 2025 toteumatietojen mukainen. Tämä voidaan kuntien talousarviovalmistelussa ennakoida. Syksyllä 2028 tilanne on toisenlainen: Kunnilla ei ole etukäteen tiedossaan, mitkä tulevat olemaan vuoden 2029 toimeentulotukikustannukset kuntataloudelle. Kela arvioi lakiluonnoksen mukaan kuntien vuoden 2029 rahoitusosuudeksi 529 miljoonaa euroa.  

Laskutusmallin vaikutuksia kuntien toimintamahdollisuuksiin ei ole konkreettisesti arvioitu. Laskutusmallissa lakiesityksen perusteluiden mukaan Kansaneläkelaitoksen tulisi liittää laskuun perustoimeentulotuen hakijan nimi ja henkilötunnus sekä tieto siitä, millä perusteella tuen hakijan katsotaan vakinaisesti oleskelevan kunnan alueella eli millä perusteella maksettu perustoimeentulotuki kuuluu kunnan rahoitusvastuulle. Lisäksi laskuun tulisi liittää tieto tuen hakijalle maksetun perustoimeentulotuen määrästä ja siihen kohdistuvasta kunnan rahoitusosuudesta. Kansaneläkelaitoksella olisi lakiin perustuva oikeus oma-aloitteisti luovuttaa edellä mainitut tiedot kunnalle salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä.  

Lakiluonnoksen perusteluissa todetaan, että mikäli kunta kohdentaisi omia toimiaan ja palvelujaan perustoimeentulotukimenojen vähentämiseksi tiettyyn perustoimeentulotuen saajien ryhmään, voisi tämä välillisesti parantaa kyseisen toimeentulotuen saajaryhmän asemaa. Luonnoksessa ei kuitenkaan mainita yhtään toimea tai palvelua, jolla kunta voisi tähän ryhmään uudistuksen vaikutuksesta kohdentaa.   

Valtiovarainministeriö pyytää Helsingin kaupungin lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta ja kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 29 §:n kumoamisesta. Lausunto tulee antaa 14.8 mennessä.

Esitys liittyy hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan hallitus uudistaa perustoimeentulotuen kuntarahoituksen toteuttamista siten, että perustoimeentulotuen kustannukset on lähetettävä Kansaneläkelaitokselta kunnille läpinäkyvässä muodossa kuukausittaisena tiedonantona.   

Valtionosuusuudistuksen selvityshenkilöt esittivät laskutusmalliin siirtymistä osana valtionosuusjärjestelmän uudistusta. Kevään 2026 kehysriihessä hallitus päätti, että vuoden 2029 alusta siirrytään järjestelmään, jossa Kela laskuttaa kunnilta perustoimeentulotuen kuntaosuudet reaaliaikaisesti (2 kuukauden viive), nykyisen kahden vuoden viiveen sijaan.

Lausunto on valmisteltu kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosastolla.

Hallintosäännön 9 luvun 1 §:n 7 kohdan mukaan pormestari tekee esityksiä ja antaa kaupunginhallitukselta pyydettyjä lausuntoja sekä huolehtii näihin rinnastettavista muista tehtävistä, jollei asiaa sen periaatteellisen tai taloudellisen merkityksen johdosta ole saatettava kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Ottaen huomioon esitettyjen muutosten luonteen, ei asiaa ole saatettava kaupunginhallituksen käsiteltäväksi eli pormestari on siten toimivaltainen antamaan lausunnon.