Poikkeaminen, Tapaninkylä, Olkitie 14, Living Hearts Oy
Tapaninkylä, Olkitie 14, poikkeamishakemus
Päätös
Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 39. kaupunginosan (Tapaninkylä) korttelin 39359 tonttia 20 koskevan poikkeamishakemuksen siten, että poiketaan asemakaavasta nro 9226 seuraavasti:
- Ylitetään asemakaavan mukainen tonttitehokkuusluku eli tontin kerrosalan suhde tontin pinta-alaan (e=0,20 > e=0,25).
- Ylitetään rakennusoikeutta ulkoseinän 250 mm ylittävältä osalta
- Sijoitetaan autopaikkoja kaavan istutusvyöhykkeelle
Maksu
Päätöksestä peritään Helsingin rakennusvalvontataksan 2025 mukainen maksu, joka on 2 910 euroa.
Hakija
Living Hearts Oy
Rakennuspaikka
39. kaupunginosan (Tapaninkylä) korttelin 39359 tontti 20.
Hakemus
Puretaan asumiskelvoton asuinrakennus ja rakennetaan kaksi uutta yhden asunnon, yksikerroksista asuinrakennusta sekä tehdään maalämpökaivo. Asuintalojen kerrosalan lisäksi rakennuksiin tehdään erilliset, ulkoa kuljettavat varastot, kerrosalaltaan 9,3 m²/ asuinrakennus, yhteensä 19 m², mikä vastaa 9,1 % tehokkuuden 0,25 tuottamasta rakennusoikeudesta 207,8 m².
Hakemus perustuu Helsingin seudun asuntostrategiaan 2025 sekä Helsingin kaupungin kaupunkistrategiaan 2025–2029, joissa korostetaan asuntotarpeen kasvuun vastaamista erityisesti olemassa olevien asuinalueiden tiivistämisen ja täydentävän rakentamisen keinoin.
Haetaan myös poikkeamislupaa RakA 152 § 2. momentin perusteella rakennusoikeuden ylittämiselle 250 mm ylittävän seinänpaksuuden verran (3,5 m² / 1,7 % per asunto, yhteensä tontilla 7 m² / 3,4%). Perustelut: Ulkoseinän 250 mm ylittävän seinäpaksuuden salliminen vastaa voimassa olevaa lakia, muissa alueella hyväksytyissä poikkeamisissa tai kaavamuutoksissa 250 mm seinäpaksuuden ylitys on sallittu ja sovellettava pykälä on ollut voimassa nykyisen kaavan hyväksymisen hetkellä. Ylitykset mahdollistavat energiatehokkaan, nykyaikaisen rakentamisen. Rakennusoikeuden ylitys esteettömän pohjaratkaisun perusteella on Helsingin kaupungin vakiintuneen käytännön mukainen.
Lisäksi kummankin asuinrakennuksen kohdalla tila yhden auton tilapäistä pysäköintiä varten on sijoitettu istutusvyöhykkeelle. Autopaikkaa ei muokata tai merkitä muuten ja sen kohdalla pihan materiaali on nurmea. Sijoitusta perustellaan sillä, että näin on vähennetty vain autoja varten tarkoitettua pihan alaa ja voitu käyttää se ala oleskelupihojen hyväksi.
Säännökset, joista poiketaan
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin alueidenkäyttölain (AKL) 58 §:n 1 momenttia. Poiketaan tonttitehokkuusluvusta e=0,20 sekä poiketaan istutettavan alueen osan (tontin osan) käyttötarkoituksesta, joka on tarkoitettu puille ja pensaille.
Lähtötiedot
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 24.10.1986 voimaan tullut asemakaava nro 9226. Asemakaavan mukaan tällä kaavan AO-tontilla sallitaan enintään II-kerroksisten erillispientalojen rakentaminen. Tonttitehokkuusluku eli tontin kerrosalan suhde tontin pinta-alaan on e=0,20. Tontin itäreunalla on asemakaavassa istutettava alueen osa ja tontin osa, jolla on oltava puita ja pensaita.
Kerrosalan lisäksi saa rakentaa asuntojen ulkopuolisia talous- ja autosuojatiloja enintään 25 m²/asunto, kuitenkin enintään 30 % asemakaavassa sallitusta asuntokerrosalasta sekä kylmää kuistitilaa, kasvihuonetta tms. enintään 10 % asemakaavassa sallitusta asuntokerrosalasta.
Tontit on aidattava katuihin ja muihin yleisiin alueisiin rajoittuvilta sivuiltaan pensasaidalla tai vähintään 80 cm ja enintään 120 cm korkealla muulla aidalla, johon liittyy pensasrivi.
Rakennusten tulee suuruudeltaan, muodoiltaan, materiaaleiltaan ja väreiltään sopeutua ympäristöönsä.
Asuinhuoneiden kattojen ja seinien kokonaisääneneristävyyden vähimmäismäärän lentomelua vastaan on oltava 27 desibeliä A-suodattimella mitattuna. (määräys on vanhentunut).
Sadevedet, mukaan luettuna katolle satava vesi ja perustusten salaojavedet, on ensisijaisesti imeytettävä maastoon tonteilla.
Rakennustöitä suoritettaessa on pidettävä huoli siitä, että puita ja pensaista ei vahingoiteta. Poistetun puun tai pensaan tilalle on istutettava uusi.
Kellarikerroksen on oltava pääasiallisesti maanpinnan alapuolella.
Rakentamattomat tontinosat, joita ei käytetä leikkipaikkoina, kulkuteinä eikä autopaikkoina on istutettava.
Rakennusten vähimmäisetäisyys tontin rajoista on 4 m ellei rakennusrajoin toisin määrätä. Tontin osalla, jossa viereisen tontin leveys on enintään 6 m, rakennusten vähimmäisetäisyys tontin rajasta saa kuitenkin olla 2 m. Autosuoja ja talousrakennus saadaan naapurin suostumuksella rakentaa 4 m lähemmäksi kuitenkin vähintään 1,5 metrin etäisyydelle naapuritontin rajasta.
Katon lappeen korkeus saa olla enintään 1,4 x harjan suuntaisen seinän korkeus.
Autopaikkojen vähimmäismäärät: asuntojen lukumäärän ollessa enintään kaksi: 1 ap/ 130m² asuntokerrosalaa. Lisäksi kutakin asuntoa kohden tila yhden auton tilapäistä pysäköintiä varten. Asuntojen lukumäärä ollessa suurempi kuin kaksi: 1 ap/95 m² asuntokerrosalaa.
Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi A4, jota kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa alle 0,4. Alueen pinta-alasta keskimäärin 70 % tai enemmän on korttelimaata.
Nykytilanteessa tontilla on yksi asuinrakennus. Tontin pohjoispuolella on puistoa, itäpuolella Olkitien katualuetta, eteläpuolella toteutunut II- kerroksinen pienkerrostalo ja länsipuolella toteutunut I-kerroksinen omakotitalo.
Osallisten kuuleminen ja lausunnot
Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä (12.8.2026). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle. Poikkeamishakemus liitteineen on ollut nähtävillä 21.8. - 4.9.2026.
Muistutuksia ei ole esitetty.
Päätöksen perustelut
Rakentamislain 57 §:n mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää luvan poiketa alueidenkäyttölaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta ja rakentamislaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta.
Lupaa ei kuitenkaan saa myöntää, jos se:
1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista;
3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista;
4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska tehokkuuden nostolla ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia naapuritonteille tai lähiympäristöön. Kaksi I-kerroksista asuinrakennusta on suunnitelmassa sijoitettu paljolti purettavan rakennuksen paikalle, jättäen riittävästi etäisyyttä naapuritonttien rajoihin. Rakennukset sijoittuvat voimassa olevan kaavan rakennusalalle. Rakennusten läntiset ulkoseinät ovat nykyistä rakennusta etäämmällä naapuritontin toteutuneesta rakennuksesta. Tontin sijainti on sellainen, että rakennukset eivät varjosta naapuritontteja merkittävästi. Kahden rakennuksen ratkaisu mahdollistaa uuden näkymälinjan rakennusten väliin.
Olkitietä vasten oleva vyöhyke on kaavassa puin ja pensain istutettavaa aluetta. Tälle noin 4 m leveälle tontin osalle tulee istuttaa pensasaita kaavan mukaisesti. Viitesuunnitelmassa kaavan istutettavalle alueen osalle esitetyt ajoneuvoliittymän ja autojen kääntämiseen ja jätehuoltoon reikäkivialueina toteutettavat alueet poikkeavat kaavan periaatteista. Istutettavalle alueelle osoitetut tilapäiset autopaikat voidaan toteuttaa nurmipintaisina. Kaavasta poikkeamisen arvioidaan heikentävän kaavan tarkoittaman yhtenäisen Olkitien varren mm. puilla istutettavan vyöhykkeen toteuttamista, mikä osaltaan heikentää viherilmettä katukuvassa. Poikkeaminen arvioidaan vähäiseksi.
Poikkeamisen erityinen syy on tontin tarkoituksenmukainen käyttö ja kaupunkirakenteen tiivistäminen. Lisäksi hakija on esittänyt erityisiksi perusteluiksi: 1) Tehdään esteettömiä yksikerroksisia järkevän kokoisia taloja vanhenevalle väestölle, joka kuitenkin haluaa asua itsenäisesti omakotitalossa ja pääsee nauttimaan helposti hyödynnettävästä ja huollettavasti pihasta. 2). Tämä parantaa turvallisuutta, koska ei tarvitse kiivetä toiseen kerrokseen ja esim. tulipalon sattuessa poistuminen helpompaa. 3). Kaupunkikuvallisesti kaksi pienempää yksikerroksista taloa säilyttävät monimuotoisuutta paremmin alueella, missä on myös paljon yksikerroksisia taloja. Lisäksi oli tarkoitus eriyttää tekninen tila varastosta ja varustaa omalla uloskäynnillä.
Naapurien kuulemisessa huomautettavaa ei ole ilmennyt. Hakemuksesta on kuultu keskeisiä kaupunkiympäristön toimialoja. huomautettavaa ei ole ilmennyt.
Tontti ei ole Helsingin lentomeluavyöhykkeellä. Kaavamääräys on vanhentunut.
Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Sovelletut säännökset
Rakentamislaki (751/2023) 57, 64, 67, 70, 79, 178, 185, 187 §
Alueidenkäyttölaki (132/1999) 58 §
Hallintolaki (434/2003) 62 a §
Hyödyntämisaika
Hakijan on hyödynnettävä poikkeamislupa kahden vuoden kuluessa poikkeamisluvan lainvoimaiseksi tulosta.
Tiedoksianto
Päätös annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella.
Toimivalta
Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 5 §:n 1 momentin 3b a kohdan mukaan maankäyttöjohtaja päättää rakentamislain 57 §:ssä tarkoitetusta poikkeamisluvasta, kun kysymys ei ole hankkeen koko ja käyttötarkoitus huomioon ottaen periaatteellisesti merkittävästä poikkeamisesta alueidenkäyttölaissa tai rakentamislaissa säädetystä tai mainittujen lakien nojalla annetusta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta.
Päätös tullut nähtäväksi 23.09.2026
VALITUSOSOITUS
Pöytäkirjan 127 §.
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön tai muun alueen omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke voi huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhteisö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun edistäminen, jos rakentamislupa koskee rakennusta hankkeessa, johon sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia
- muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitus on toimitettava fyysisesti tai postitse valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitus on toimitettava sähköisesti valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä.
Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä päätöstä koskevan kuulutuksen julkaisemisesta viranomaisen verkkosivulla.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00-16.15.
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
- vaatimusten perustelut;
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi, postiosoite ja muut yhteystiedot. Hallintotuomioistuimelle on soveltuvalla tavalla ilmoitettava myös valittajan henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Jos jokin tieto myöhemmin muuttuu, siitä on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös sähköinen tai mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Valituksen tai muun asiakirjan toimittaminen hallintotuomioistuimen sähköiseen asiointipalveluun katsotaan ilmoitukseksi sähköisen asiointipalvelun käyttämisestä prosessiosoitteena. Jos valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, hallintotuomioistuin voi valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.
Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
OHJE LAINVOIMAISUUSTODISTUKSEN HANKKIMISESTA
Pöytäkirjan 127 §.
Rakennuslupa voidaan myöntää lainvoimaa vailla olevan poikkeamispäätöksen tai suunnittelutarveratkaisun perusteella. Rakennusluvassa on tällöin määrättävä, ettei rakentamista saada aloittaa ennen kuin poikkeamispäätös tai suunnittelutarveratkaisu on tullut lainvoimaiseksi.
Päätös on lainvoimainen, kun valitusaika on päättynyt ja päätöksestä ei ole valitettu tai kun päätöksestä tehty valitus on lopullisesti ratkaistu.
Lainvoimaisuustodistuksen saa valitusviranomaiselta (Helsingin hallinto-oikeus).
Lainvoimaisuustodistusta pyydettäessä on Helsingin hallinto-oikeuden kirjaamoon toimitettava viranomaisen päätös, päätökseen liitetty valitusosoitus ja tieto asian tiedoksiannosta (julkipanoilmoitus, kuulutus). Lainvoinmaisuustodistuspyynnön tekemiseen voi käyttää oheista lomaketta ja sen voi toimittaa muiden asiakirjojen kanssa hallinto-oikeudelle sähköpostitse, postitse tai viemällä paikan päälle. Käsittelyaika hallinto-oikeudessa on noin kaksi viikkoa. Pyynnön voi toimittaa jo ennen valitusajan päättymistä, jolloin todistus annetaan valitusajan päätyttyä. Todistus toimitetaan pyynnön mukaisesti joko sähköpostilla tai postiennakkolähetyksenä. Sen voi myös noutaa itse hallinto-oikeudesta.
Julkipanoilmoituksen voi pyytää Helsingin kaupungin kirjaamosta, sähköpostilla helsinki.kirjaamo@hel.fi, puhelin 09 310 13700 tai käyntiosoite: Kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11–13.
Helsingin hallinto-oikeuden asiointiosoite on:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42069 (kirjaamo) |
Päiväys ___/___ |
LAINVOIMAISUUSTODISTUSPYYNTÖ
Oheiselle poikkeamispäätökselle / suunnittelutarveratkaisulle pyydetään merkitsemään päätöksen lainvoimaisuus.
Todistuksen pyytäjän yhteystiedot:
Nimi: | _____________________________ |
Puh: | _____________________________ |
Sähköposti: | _____________________________ |
Osoite: | _____________________________ |
Todistuksen toimitus:
| [ ] | sähköpostitse yllä olevaan sähköpostiosoitteeseen |
| [ ] | postiennakkona yllä olevaan osoitteeseen |
| [ ] | nouto Helsingin hallinto-oikeuden kirjaamosta |
Pyynnön liitteenä toimitetaan:
- Poikkeamispäätös / suunnittelutarveratkaisu
- Valitusosoitus
- Selvitys asian tiedoksiannosta (julkipanoilmoitus, kuulutus)