Ajoneuvojen ja kuljetuspalveluiden ympäristökriteerit Helsingissä, kaupunginkanslia

Kansliapäällikkö päätti tarkistaa kaupunginhallituksen 9.5.2022 § 358 asettamia kaupungin ajoneuvo- ja kuljetuspalveluhankintojen ympäristökriteereitä liitteen 1 mukaisesti. 

Kriteereistä on mahdollista poiketa, mikäli se on välttämätöntä varautumisen perusteella. Kriteereitä on tarkoituksena tarkistaa seuraavan kerran vuonna 2030.
 

Tausta

Helsinki tavoittelee päästötöntä liikennettä vauhdittamalla liikenteen sähköistymistä ja siirtymällä vähäpäästöisiin käyttövoimiin. Liikenteen päästöjen vähentämisellä on merkittävä rooli Helsingin ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, ja Helsingin kaupunkistrategiassa 2025–2029 liikenteen sähköistyminen on nostettu tärkeään rooliin kaupungin kiristyneen ilmastotavoitteen 2030 saavuttamisessa. Ilmasto-ohjelma määrittelee kaupungin strategisen tavoitetilan liikenteen päästöjen vähentämiselle ja ajoneuvokaluston sähköistämiselle. Ilmastopäästöjen lisäksi ympäristökriteereillä vähennetään kaupungin ilmanlaatua heikentäviä päästöjä, liikennemelua sekä liikenteen eri päästöistä aiheutuvia haitallisia luontovaikutuksia sekä edistetään kestäviä hankintoja, hankintalinjausten ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojelun tavoitteiden 2040 mukaisesti.

Kriteerikokonaisuus määrittelee kaikille kaupungin ajoneuvohankinnoille sekä kuljetuspalveluhankinnoille velvoittavat vähimmäiskriteerit. Ajoneuvoihin lasketaan kuuluvaksi myös työkoneet. Kriteereissä on lisäksi huomioitu puhtaiden ajoneuvojen laista tulevat velvoitteet sekä päästöttömien työmaiden green deal -sopimuksen vaatimukset.

Muutokset kriteereihin ohjaavat kaupungin ajoneuvo- ja kuljetuspalveluhankintoja vahvemmin kohti sähköistä käyttövoimaa. Täyssähköisten ajoneuvojen markkinat ovat kehittyneet viime vuosina ennätyksellisesti, ja tämän kehityksen on arvioitu jatkossa entisestään kiihtyvän.

Raskas kalusto sähköistyy muuta ajoneuvokantaa hitaammin ja kehitystä jarruttaa toistaiseksi vielä korkeat hankintakustannukset sekä raskaan kaluston latausinfran puutteellisuus. Kriteerikokonaisuuden päivityksessä on huomioitu edellä mainitut haasteet ja annettu vaihtoehdoksi kaasukäyttöiset kuorma-autot, joiden hankintahinta on huomattavasti sähköistä matalampi. Mikäli näissäkään ei ole saatavuutta, on mahdollista hankkia myös dieselkäyttöinen kuorma-auto, kunhan siinä käytetään polttoaineena ainoastaan uusiutuvaa dieseliä (HVO).  

Ympäristökriteerit myös ohjaavat kohti kaluston määrän tarkastelua ja optimointia. Pitkäikäisen raskaan kaluston hallinnassa ja investointisuunnittelussa tulee huomioida pitkän aikavälin tavoitteet ja markkinakehitys.  

Ajoneuvojen ja kuljetuspalveluiden ympäristökriteerit on asetettu kaupunginhallituksen 9.5.2022 § 358 päätöksellä. Velvoittavat ympäristökriteerit päivitetään vuosille 2026–2030 ja tarkoituksena on tarkistaa kriteerit seuraavan kerran vuonna 2030. 

Muutokset aikaisempiin kriteereihin

Ajoneuvo- ja kuljetuspalveluhankintojen ympäristökriteereitä muutetaan seuraavasti: 

Muutokset nykyisiin velvoittaviin hankintojen ympäristökriteereihin eri ajoneuvoluokissa ovat tarkemmin seuraavat:

Omat ajoneuvohankinnat

Pakettiautot (N1) ja pienoislinja-autot (M2)

Hankittavat ajoneuvot käyttävät ainoana käyttövoimanaan sähköä. Saatavuus selvitetään markkinavuoropuhelulla. Mikäli sähkökäyttöistä kalustoa ei ole saatavilla hankinnan käyttötarkoitukseen, polttomoottorikäyttöisessä kalustossa tulee käyttää vähäpäästöistä käyttövoimaa (biokaasu, HVO uusiutuva diesel).

Kuorma-autot (N2, N3) ja linja-autot (M3)

Raskaissa ajoneuvoissa selvitetään saatavuus ensisijaisesti sähkö-, vety- ja biokaasukalustolle. Markkinatilanteen sekä elinkaarikustannusarvion perusteella voidaan sen jälkeen arvioida tarve dieselkäyttöiselle kalustolle. Dieselkäyttöisessä kalustossa tulee käyttää vähäpäästöistä käyttövoimaa (HVO uusiutuva diesel).

Aiemmin vaihtoehtoisen käyttövoiman (biopolttoaine, biokaasu, sähkö, vety) käyttö on pisteytetty osana laatupisteytystä niin, että pisteytyksessä sähköllä, vedyllä ja biokaasulla kulkevista ajoneuvoista on annettu enemmän pisteitä ja niin, että vaihtoehtoinen käyttövoima on ohjannut hankintaa.

Kuljetuspalveluhankinnat

Henkilöautot (M1)

Palveluntuottamiseen käytettävät ajoneuvot käyttävät ainoana käyttövoimanaan sähköä. Saatavuus selvitetään markkinavuoropuhelulla ja saatavuuden perusteella voidaan tarvittaessa määrittää siirtymäaika niin, että kuljetuspalvelu tuotetaan täyssähköisellä kalustolla vuodesta 2028 alkaen.

Pakettiautot (N1) ja pienoislinja-autot (M2)

Palveluntuottamiseen käytettävistä ajoneuvoista vähintään 50 % käyttää ainoana käyttövoimanaan sähköä. Sähköajoneuvoilla tulee tehdä vähintään puolet ajosuoritteesta. Palveluntuottamiseen käytettävissä ajoneuvoissa, jotka eivät ole täyssähköisiä, tulee käyttää vähäpäästöistä käyttövoimaa (biokaasu, HVO uusiutuva diesel). Saatavuus selvitetään markkinavuoropuhelulla ja saatavuuden perusteella sähköajoneuvojen osuudesta voi tarvittaessa joustaa niin, että polttomoottorikäyttöisessä kalustossa käytetään vähäpäästöistä käyttövoimaa (biokaasu, HVO uusiutuva diesel).

Kuorma-autot (N2, N3) ja linja-autot (M3)

Palveluntuottamiseen käytettävät ajoneuvot käyttävät ainoana käyttövoimanaan sähköä, fossiilivapaasti tuotettua vetyä, HVO uusiutuvaa dieseliä tai pääasiallisena käyttövoimanaan biokaasua. Saatavuus selvitetään markkinavuoropuhelulla. 

Aiemmin vaihtoehtoisen käyttövoiman (biopolttoaine, biokaasu, sähkö, vety) käyttö on pisteytetty osana laatupisteytystä niin, että pisteytyksessä sähköllä, vedyllä ja biokaasulla kulkevista ajoneuvoista on annettu enemmän pisteitä ja niin, että vaihtoehtoinen käyttövoima on ohjannut hankintaa. 

Kriteerit velvoittavat kaupunginkansliaa, toimialoja sekä liikelaitoksista rakentamispalveluliikelaitos Staraa ja Palvelukeskus Helsinkiä. Hankintayksiköiden tulee huolehtia, että liitteessä 1 esitetty ympäristökriteerien taso täyttyy kaupungin hankinnoissa. Kriteereitä suositellaan noudatettavan pienhankinnoissa sekä niissä hankinnoissa, joissa kuljetus on osa hankintaa. Kaupunkikonsernin yhteisöjen suositellaan noudattavan toiminnassaan kriteeristön linjauksia ja edistävän sen tavoitteita oman yhteisölainsäädäntönsä puitteissa. 

Lisäkriteerit kuljetuspalveluhankinnoissa

Kuljetuspalveluhankinnoissa harkinnan mukaan käytettävistä lisäkriteereistä poistetaan kriteerit koskien ajotavan seurantaa, ajotavan koulutusta, reittisuunnittelua ja -optimointia sekä renkaiden pesua. Mainituilla lisäkriteereillä ei nähdä enää olevan lisäisiä vaikutuksia kuljetuspalveluiden ilmasto- tai lähipäästöihin, sillä vaateet toteutuvat markkinaehtoisesti. Lisäksi renkaiden pesupaikkojen rakentaminen työmaille on poikkeuksellista, ja työmaaliikenteen pölyntorjunta tapahtuu muilla tavoin, minkä vuoksi vaatimusta ei kannata asettaa. Lisäkriteereinä säilyy aiemman mukaisesti kitkarenkaiden suosiminen kevyillä ajoneuvoilla suoritetuissa kuljetuspalveluissa sekä yrityksen laatima suunnitelma hankinnan kohteen ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Lisäkriteerien soveltuminen hankintaan voidaan tarvittaessa selvittää markkinavuoropuhelulla.

Muu ohjeistus ja seuranta

Raskaan kaluston elinkaarikustannusarvioinnin toteuttamisessa ohjeistetaan arvioimaan nykyistä toimintamallia sekä laskemaan elinkaarikustannukset ja vertailemaan saatavilla olevia käyttövoimia keskenään.
Ympäristökriteerien käyttöä seurataan kolmella eri tasolla: Hilman jälki-ilmoituksessa annetaan tieto/arvio puhtaiden ajoneuvojen määrästä hankinnan kohteen kaikista ajoneuvoista, sopimusseurannalla hankinnan kohteen toteutuksessa sekä ympäristökriteerien käytön kaupunkitasoisella sisäisellä seurannalla.

Kriteerien tarkistamisen valmistelu

Muutokset kriteereihin on valmisteltu yhteistyössä kaupunginkanslian, toimialojen ja kyseessä olevien hankintojen kannalta merkittävimpien liikelaitosten eli rakentamispalveluliikelaitos Staran ja Palvelukeskus Helsingin kanssa. Valmistelussa hyödynnettiin myös sidosryhmien asiantuntemusta. Lisäksi toteutettiin markkinakartoitus lokakuussa 2025 sekä kartoitettiin verrokkikaupunkien vastaavien ympäristökriteerien tasoja Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Päivitystä käsiteltiin hankintojen vastuullisuusverkostossa 27.11.2025 sekä ilmansuojelun ja meluntorjunnan yhteistyöryhmässä 14.4.2026 ja operatiivisessa johtoryhmässä 21.4.2026.

Huoltovarmuusnäkökulma on otettu huomioon valmistelussa.

Muutosten vaikutukset

Helsingin kaupungin ajoneuvo- ja kuljetuspalveluhankintojen ympäristökriteerien tarkistamisen voi tuoda mukanaan taloudellisia vaikutuksia. Vaikutukset tulevat osin lain ohjaamana, sillä puhtaiden ajoneuvojen lain vaatimukset kattavat osan Helsingin ajoneuvo- ja kuljetuspalveluhankinnoista.  

Helsingin kaupungin ajoneuvokanta on noin 1300 ajoneuvoa (henkilö-, paketti-, kuorma- ja linja-autot). Kaupungin toimialoilla ja liikelaitoksilla on käytössä sekä omaa kalustoa että Staran kautta Nordean rahoitussopimuksella hankittua leasing-kalustoa.

Helsingin kaupungin pakettiautojen ja pienoislinja-autojen leasing-hankinnat ovat keskimäärin vuodessa noin 92 kappaletta, ja niiden hankintakustannukset ovat yhteensä keskimäärin noin 3,6 milj. euroa vuodessa. Parhaalla ajankohtaisella arviolla sähköisen ja polttomoottorikäyttöisen pakettiauton hintaero on keskimäärin 11 000 euroa ja sähkökäyttöisen pakettiauton hankintahinta noin 9,8 % polttomoottorikäyttöistä kalliimpi.

Kuorma-autoja Stara on hankkinut vuosina 2023–2025 yhteensä 21 kappaletta. Näiden arvonlisäveroton kokonaishankinta-arvo on noin 3,8 milj. euroa.  

Käyttökustannukset vaikuttavat ajoneuvojen kokonaiskustannuksiin. Sähköauto on energiatehokkuudeltaan merkittävästi polttomoottoriautoa parempi. Helsingin käyttöympäristössä ei voida tällä hetkellä laskea tarkkaa käyttökustannusta sähkölle, mutta yleisesti sähkö on käyttökustannuksiltaan huomattavasti edullisempaa kuin polttoaineet.  

Nykyisen toimintaympäristön muutokset ja globaalit vaikutukset tulevat jatkossa vaikuttamaan käyttövoimien saatavuuteen ja hintaan. Esimerkiksi tieliikenteen päästökaupan arvioidaan nostavan fossiilisten polttoaineiden hintoja 7–8 % vuodesta 2028 eteenpäin ja akkuteknologian kehitys tulee laskemaan sähköisten ajoneuvojen hintoja. ​

Ajoneuvohankintojen lisäksi toimialat ja liikelaitokset tekevät itsenäisesti merkittävän määrän kuljetuspalveluhankintoja, esimerkiksi potilas- ja koulukuljetuksia ja erilaisia posti- ja tavarakuljetushankintoja sekä hankkivat paljon rakennusurakoita, joissa on kuljetuskalustoa ja työkoneita.​ Vuoden 2025 ostolaskujen mukaan kaupunki on hankkinut kuljetuspalveluita noin 57,78 miljoonalla eurolla. Kuljetuspalveluhankintojen kustannusvaikutuksia on myös hankala arvioida, koska hintaan vaikuttavat tekijät (polttoainekustannukset, latauspaikat, ajosuoritteet) ovat jatkuvassa muutoksessa. 

Helsingin kaupungin hallintosäännön 12 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan kansliapäällikkö antaa toimialajohtajalle, liikelaitoksen johtajalle ja muille vastuuhenkilöille tarvittaessa menettelytapaohjeita ja määräyksiä sekä antaa hallintoa koskevia määräyksiä ja ohjeita.