Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, 91-49-20-6, Ilomäentie 7c, T2H Rakennus Oy

HEL 2026-012786
Ympäristöasia
Asialla on uudempia käsittelyjä
Päättäjän muut päätökset

Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta osoitteessa Ilomäentie 7 c Helsingin Laajasalossa

§ 72
Viranhaltijat
Päättäjä: Yksikön päällikkö

Päätös

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt T2H Rakennus Oy:n tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti. 

Ilmoitus 

Ilmoitusvelvollisuus  

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan. 

Ilmoituksen tekijä  

T2H Rakennus Oy, Y-tunnus: 2592748-6 

Vantaankoskentie 14 

01670 Vantaa 

Yhteyshenkilö: Juho.Tikanoja@t2h.fi, puhelin 0503134010 

Puhdistettavan alueen tiedot 

Alue sijaitsee Helsingin 49. kaupunginosassa Laajasalossa osoitteessa Ilomäentie 7 kiinteistöllä 91-49-20-6. Kiinteistön omistaa Asunto Oy Ilomäentie 7 c.  

Asian vireilletulo 

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on tullut vireille 5.8.2026.  

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat: 

  • Geosolver Oy, Maaperän haitta-ainetutkimus, Ilomäentie 7, Helsinki, 15.6.2026 Mitta Oy 
  • Haitta-ainetutkimuksen näytepistekartta 12.6.2026 
  • Kunnostus- ja tarkkailusuunnitelma 4.8.2026 
  • Ote ajantasa-asemakaavasta 
  • Rajanaapurien yhteystiedot 

Ilmoitusta on täydennetty 7.9.2026 sähköpostitse hyötykäytön ympäristö- ja terveysriskien arviolla.  

Ilmoituksen sisältö  

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista: 

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö 

Puhdistettava alue sijaitsee Ilomäentien ja Kiiltomadonpolun risteyksessä kiinteistöllä, joka on toiminut vuonna 1975 valmistuneen kerrostalon piha- ja pysäköintialueena. Ennen asuinrakentamista alue oli peltoa ja metsää. Asemakaavassa kiinteistölle on osoitettu asuinkerrostalojen täydennysrakentamista ja mahdollisuus maanalaisen pysäköinnin toteuttamiseen.   

Pilaantumisen syy ja ajankohta 

Todettu pilaantuneisuus metalleilla (kromi, nikkeli ja kupari) pysäköintikannen alla on todennäköisesti peräisin asuinkerrostalon rakennusaikana alueelle tuoduista täyttömaista.  

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi 

Puhdistettava alue on pääosin asfaltoitua pysäköintialuetta. Kiinteistöllä pintamaa on hiekka- ja soratäyttöä noin 1–2 metrin syvyyteen. Täytön alla on savea tai silttiä sisältävä kerros. Länsiosaa on täytetty louheella ja kivillä. Kalliota ei todettu haitta-ainetutkimuksen yhteydessä.  

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Tutkimusalueen välittömässä läheisyydessä ei ole pintavesistöjä. Orsi- tai pohjavesipinta on yhden näytepisteen lähellä noin 1,5 metrissä. 

Haitta-aineita koskevat tiedot 

Kiinteistön maaperän haitta-aineita (öljyhiilivedyt, PAH-yhdisteet, metallit) on tutkittu kuudesta näytepisteestä toukokuussa 2026 otetuista kairanäytteistä. Näytteet edustavat pääosin täyttömaata, maksimissaan kahden metrin syvyyteen asti.  

Kahdessa näytepisteessä pysäköintikannen alla todettiin pintamaassa (0,1…1 m) kohonneet, laboratoriossa vahvistetut pitoisuudet kromia (max 277 mg/kg), nikkeliä (max 101 mg/kg) tai kuparia (max 215 mg/kg). Muita haitta-aineita ei todettu kynnysarvot (VNA 214/2007) ylittäviä pitoisuuksia.   

Metalleilla pilaantunutta maata arvioidaan kairausten perusteella olevan noin 300 m2 alueella, noin 250–300 m3 (500–600 tonnia). 

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi  

Maaperässä todetuille haitta-aineille altistuminen ei nykytilassa ole mahdollista, koska pilaantumaa havaittiin vain asfalttipinnan alla.  

Altistuminen maarakennustöiden aikana on mahdollista hengitysilman ja ihokontaktin kautta ja jos pilaantunutta maata jää tulevan piha-alueen pintakerrokseen, mahdollisia altistumisreittejä ovat ihokontakti ja maan tahaton nieleminen (pienillä lapsilla). Maanrakennustöiden aikaiselta altistukselta voidaan välttyä käyttämällä asianmukaisia suojaimia. 

Maaperän eliöstön altistuminen on todennäköistä pilaantuneessa kerroksessa oleville haitta-aineille.   

Ennen tulevan asuinkerrostalon maarakennustöiden aloitusta tulee pilaantuma arvioinnin mukaan poistaa. 

Pohjaveden pilaantuneisuus ja puhdistustarve 

Riski pohjaveden pilaantumiselle on epätodennäköinen, koska metallit eivät juurikaan kulkeudu. 

Puhdistustavoite 

Maaperästä poistetaan maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvotasot. 

Puhdistusmenetelmä, niiden valintaperusteet ja työn toteutus  

Pilaantuneen maaperän kunnostus toteutetaan massanvaihdolla ja niin, ettei jatkotarkkailulle jää tarvetta. Kaivetut maa-ainekset lajitellaan niiden pilaantuneisuuden ja mahdollisen jätteellisyyden perusteella. Poistettavat massat toimitetaan vastaanottopaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa ottaa vastaan kyseistä maa-ainesta. Pilaantuneiden maiden kuormat varustetaan asianmukaisella siirtoasiakirjalla. Jätteellisiä maa-aineksia ei lähtökohtaisesti seulota kohteessa.  

Kaivettuja materiaaleja ei lähtökohtaisesti välivarastoida kohteessa vaan ne kuljetetaan vastaanottopaikkaan viimeistään laboratorioanalyysien valmistuttua. Alemmat ohjearvot ylittävien maa-ainesten välivarastointiajaksi arvioidaan enintään yksi työviikko. 

Välivarastointi toteutetaan tarvittaessa haitta-ainepitoisella, puhdistamattomalla alueella. Jos välivarastointia tehdään pilaantumattomalla alueella, estetään alapuolisen maaperän pilaantuminen välivarastoinnin seurauksena esimerkiksi käyttämällä suojapeitettä varastoitavien massojen alla tai massat sijoitetaan asfaltoidulle alueelle. Mikäli suojapeitettä tai vastaavaa suojausta ei ole käytetty, varmistetaan maaperän puhtaus ottamalla näytteitä kasojen paikoilta välivarastoinnin päätyttyä. 

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella 

Maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä, voidaan tarvittaessa hyöty käyttää kiinteistön rakennusalueella täytöissä. 

Hyödynnettävien maa-ainesten tulee olla rakennusteknisesti täyttöön soveltuvia eikä niissä saa esiintyä jätteitä tai haitta-aineita. Kynnysarvot ylittäviä maa-aineksia ei sijoiteta pintamaahan (0–0,5 m). Hyötykäytettävistä maa-aineksista analysoidaan laboratoriossa kohteessa todetut haitta-aineet.  Kun alueella hyödynnetään kynnysarvomaita edellä kuvatun kaltaisella tavalla, hyötykäytöstä ei aiheudu ympäristö- tai terveysriskiä. Todetut haitta-aineet (metallit) eivät kulkeudu pohjaveteen tai peittokerroksen vuoksi tuulen mukana. Alueella ei hyötykasveja, eikä alueen vettä käytetä talousvetenä. 

Veden tutkiminen ja käsittely 

Mikäli pilaantuneen maan kaivantoihin kertyy vettä, otetaan kaivantovedestä näyte. Näytteestä analysoidaan vähintään maaperässä todetut haitta-aineet. Mahdollinen kaivantovesi poistetaan imuautolla. Mikäli kaivantoihin kertyy merkittävästi vettä, harkitaan kaivantoveden pumppaamista viemäriin. Vesien viemäröinnistä tehdään sopimus HSY Veden kanssa ja viemäröinnissä noudatetaan saatuja ohjeita. Vesiä ei johdeta maastoon. 

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta 

Työtä valvoo sertifioitu ympäristötekninen valvoja, joka ohjaa pilaantuneilla alueilla tehtäviä kaivuja. Valvojan tehtäviin kuuluvat näytteenotot, kenttämittaukset ja -havainnot, poistettavan maa-aineksen vastaanottopaikkojen osoittaminen ja vastaanotosta sopiminen, massamäärien kirjanpito sekä yhteydenpito valvovaan ympäristöviranomaiseen. Valvoja ottaa yhteyttä valvovaan ympäristöviranomaiseen, jos työn aikana ilmenee puhdistussuunnitelman muutostarpeita. 

Puhdistuksen lopputulos varmennetaan jokaisen kaivannon seinämistä ja pohjasta otettavilla jäännöspitoisuusnäytteillä. Jäännöspitoisuusnäytteet otetaan edustavina kokoomanäytteinä. Vähintään noin 10 % kaivua ohjaavista näytteistä ja kaikki jäännöspitoisuusnäytteet analysoidaan laboratoriossa. Laboratoriossa analysoidaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset metallit.  

Mikäli kaivun aikana maaperässä todetaan muita haitta-aineita kohonneina pitoisuuksina, analysoidaan niiden pitoisuudet jäännöspitoisuusnäytteistä niiltä alueilta, joilla ko. haitta-aineita todettiin.  

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta    

Aitaamalla estetään, ettei sivullisia ei pääse työmaa-alueelle. Varoituskylteillä ilmoitetaan työmaa-alueesta ja pilaantuneen maaperän puhdistamisesta.  

Kaivutyö toteutetaan siten, että haitta-ainepitoisia maa-aineksia ei leviä työmaan ulkopuolelle. Pilaantuneen maan ja jätteen kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Massojen kuljetukseen käytettävien kuorma-autojen renkaat puhdistetaan tarvittaessa ennen kuin ajoneuvot poistuvat alueelta.  

Pölyämisen estämiseksi kasalla olevia maa-aineksia kastellaan tarvittaessa tai ne peitetään. Voimakkaan tuulen ja sateen aikana työ keskeytetään tarvittaessa. 

Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin  

Merkittävistä poikkeustilanteista ilmoitetaan puhdistuksesta vastaavalle ja valvovalle ympäristöviranomaiselle. Työtä jatketaan viranomaisten ohjeiden mukaisesti. Suunnitelmassa on kuvattu mahdolliset poikkeustilanteet, kuten uusien haitta-aineiden löytyminen merkittävissä määrissä.   

Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi 

Kaivutöiden aloittamisesta tehdään aloitusilmoitus valvovalle ympäristöviranomaiselle. 

Ympäristötekninen valvoja pitää kaivutyön aikana kirjaa vähintään seuraavista asioista: 

  • alueelta poistetuista haitta-ainepitoisista maista (määrä, pitoisuudet, alkuperä, sijoituspaikka ja toimitusajankohta), 
  • otetuista näytteistä ja analyysituloksista (sijainti, ajankohta, kenttämittaustulokset, laboratorioanalyysitulokset), 
  • jäännöspitoisuuksista (sijainti, ajankohta, kenttämittaustulokset, laboratorioanalyysitulokset), 
  • mahdollisista täyttöihin hyötykäytetyistä kynnysarvomaista (pitoisuudet, hyötykäyttöalueiden sijainnit), 
  • mahdollisista haitta-ainepitoisen maaperän kaivannoista pumpatuista kaivantovesistä (laatu, määrä, ajankohta, käsittely, johtamispaikka), 
  • rakennetuista huomio- ja eristerakenteista (sijainti, materiaali, rakentamisajankohta, valokuva), 
  • havainnoista ja poikkeamista suunnitelmista sekä syyt poikkeamiin. 

Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla puhdistuksen aikana. 

Puhdistustöiden päätyttyä tiedot työstä kootaan raporttiin, jonka työstä vastaava toimittaa hyväksyttäväksi valvovalle ympäristöviranomaiselle. Loppuraportissa esitetään mm.: 

  • kaivutyön toteutus ja aikataulu, 
  • kaivantojen sijainnit ja syvyydet, 
  • tiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, 
  • kaivutöiden aikainen näytteenotto ja analyysitulokset, 
  • jäännöspitoisuudet, 
  • asennetut huomio- ja eristerakenteet, 
  • tiedot hyödynnetyistä kynnysarvotasoisista maista (määrä, haitta-ainepitoisuudet, alkuperä, sijoituspaikat ja kerrospaksuudet)  
  • vesienkäsittely 

Puhdistustyön ajankohta 

Syksy 2026 

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, eikä kuultavia asianosaisia ole. 

Viranomaisen ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut T2H Rakennus Oy:n ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista osoitteessa Ilomäentie 7 c, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin. 

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä 

  1. Alueen maaperän puhdistustavoitteina ovat ilmoituksessa esitetyt haitta-aineiden tavoitepitoisuudet. Lisäksi tulevan asuinkerrostalon piha-alueen leikkialueena toimivilla päällystämättömillä ja vettä läpäisevillä materiaaleilla päällystetyillä alueilla maaperän ylimmässä, vähintään 0,5 metrin maakerroksessa haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia kynnysarvoja tai arseenin osalta luontaista taustapitoisuutta. (YSL 135 §) 
  2. Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että pilaantumattoman maan kerros on paksuudeltaan sellainen, etteivät haitta-aineet pääse kulkeutumaan putkiin tai ettei haitta-aineille voi altistua tulevien kaivutöiden aikana. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot ja arseenin alueellinen maalaji- ja kerroskohtainen luontainen taustapitoisuus. Ko. maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNA (214/2007) 2, 3, 4, 5 §) 
  3. Ilmoitusalueelle tehtäviltä istutusalueilta, puiden istutusalueet ja nurmialueet mukaan lukien, on poistettava maa-aines, jossa haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot ja arseenin alueellinen maalaji- ja kerroskohtainen luontainen taustapitoisuus, ja jätetäyttö riittävän syvältä, jotta istutus- ja muiden hoitotöiden yhteydessä ei jouduta käsittelemään haitta-ainepitoisia tai jätteitä sisältäviä maa-aineksia. (JL 5, 13 §, VNA (214/2007) 2, 3, 4 §)  
  4. Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, tai jo aiemmin todettuja haitta-aineita selvästi aiemmin todettua enemmän, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007; 2, 3, 4 § YSL 135 §) 

 Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta 

  1. Puhdistustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa puhdistustyön valvonnasta ja jolla on tarvittava asiantuntemus ja kokemus pilaantuneen maaperän puhdistukseen ja puhdistustöiden valvontaan. (YSL 6, 8 §) 
  2. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneiden alueiden laajuuden, kaivusyvyyksien ja kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Alueelta kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet tulee tutkia siten, että maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet ovat edustavasti selvitetty. Maa-aineksista tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ko. kaivualueella on aiemmin todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. (YSL 6 §) 
  3. Kaivutyön lopuksi kaivantojen seinämistä ja pohjista tulee ottaa edustavat jäännöspitoisuusnäytteet. Ne on otettava niin, että kaivualueen maaperään jäävät haitta-ainepitoisuudet tulevat luotettavasti selvitetyiksi. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. (YSL 6 §) 
  4. Mikäli kenttä- ja laboratoriotestien tulosten välillä ilmenee merkittäviä eroja, tulee siitä ilmoittaa viipymättä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maa-ainesten vastaanottajalle. (JL 13 §, YSL 172 §) 

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy 

  1. Ulkopuolisten pääsy alueelle tulee estää (JL 13 §) 
  2. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus mahdollinen esikäsittely, välivarastointi ja kuljetus sekä muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata ja haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. Puhdistustyön aikana on huolehdittava, ettei puhdistamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Kuljetus ja kuormaus on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kuljetettaessa kosteita ja valuvia maamassoja tulee kuljetuskaluston olla riittävän tiiviitä, jottei kuljetuksissa pääse valumaan haitallisia aineita ympäristöön. (YSL 7, 16 §, JL 13 §) 
  3. Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 5,17 §) 
  4. Jätejakeita ei tule seuloa puhdistamisalueella. Karkeaa erottelua, kuten välppäämällä tehtyä jätejakeiden erottelua voidaan tehdä. (JL 13 §, YSL 27 §)  
  5. Kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet tulee tutkia ennen niiden kuljettamista lopulliseen vastaanottopaikkaan. (JL 12,13 §) 
  6. Poistettavat pilaantuneet ja/tai haitta-ainepitoiset sekä jätteensekaiset maa-ainekset on toimitettava kuormat peitettyinä ja ominaisuuksiensa mukaisesti luvanvaraiseen vastaanottopaikaan ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi. (JL 8, 13, 29 §) 

Veden tutkiminen ja käsittely 

  1. Työmaa on järjestettävä niin, että pinta/hulevesien pääsy alueen kaivantoihin on mahdollisimman vähäistä. Mikäli kaivantoon kertyy vettä, on sen haitta-ainepitoisuudet selvitettävä ennen kuin vedet johdetaan pois. Vedestä on analysoitava vähintään maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet. (YSL 155 §).  
  2. Kaivantovedet tulee toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin. Veden johtamisesta jätevesiviemäriin on haettava lupa Helsingin seudun ympäristöpalveluilta (HSY). HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §) 

Pilaantuneen maa-aineksen välivarastointi alueella 

  1. Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §) 
  2. Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. Jos haitta-ainepitoisia maa-aineksia välivarastoidaan päällystämättömällä alueella, on alueen maaperän pintakerroksen pilaantumattomuus varmistettava edustavalla näytteenotolla välivarastoinnin päätyttyä. (YSL 16 §, JL 13 §) 
  3. Voimakkaasti haitta-aineilta haisevien maa-ainesten välivarastointia alueella on vältettävä. Varastokasat on peitettävä, mikäli varastointi kestää vähintään vuorokauden. (YSL 7 §, JL 13)  

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella 

  1. Alueelle muualta tuotavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja. Puhdistusalueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat tutkitusti edustavin näytteenotoin kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä voidaan käyttää puhdistusalueella hyödyksi ilmoituksessa esitetyn mukaisesti ja niin että hyödyntämisessä noudatetaan myös määräyksiä 1-3 puhdistustavoitteista. (YSL 136 §) 
  2. Selvästi haitta-aineelta haisevia, haihtuvia haitta-aineita, maa-aineksia, jotka sisältävät kynnysarvopitoisuuden ylittäviä pitoisuuksia POP-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei kuitenkaan saa käyttää hyödyksi. (YSL 32, 136 §, JL 5, 6, 8 §) 

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa 

  1. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta puhdistuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 135, 136, 172 §, JL 13 §)  
  2. Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksen tarkoittaman alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta siinä kohdassa esitettävä suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Asiasta on myös viipymättä ilmoitettava sen maa-alueen omistajalle, jonka puolelle pilaantuneisuus jatkuu. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)  

Tiedottaminen ja raportointi 

  1. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ( helsinki.kirjaamo@hel.fi, kopio kymp.maaperavalvonta@hel.fi) on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitusennen puhdistustöiden aloittamista. Mikäli puhdistaminen tehdään useassa osassa, jokaisesta puhdistamisvaiheesta tulee tehdä aloitusilmoitus. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi puhdistamisen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja puhdistamisen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Puhdistamisesta pidettävän kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja valvovan viranomaisen saatavilla työn aikana. (YSL 172 §) 
  2. Varsinaisen puhdistamistyön aikana ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee tiedottaa työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §)  
  3. Puhdistamisesta on tiedotettava naapureita. (YSL 7 §, JL 13 §) 
  4. Puhdistamisesta on laadittava loppuraportti. Loppuraportti on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maanomistajalle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. Loppuraportissa on esitettävä vähintään tiedot alueelta kaivetuista pilaantuneista maista ja niiden sijoituspaikoista (karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja syvyyksistäkoordinaatistoon (ETRS-TM35FIN) sidotulla kartalla, energiakaivojen toteutuksesta, tutkimusmenetelmistä, näytteiden analysoinnista, kunnostuksen seurannasta, mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskinarvio, johdetuista vesistä, niiden pitoisuuksista ja käsittelystä, yhteenveto kuorma- ja siirtoasiakirjoista sekä esitys mahdollisesta jälkiseurannasta. (YSL 172 §) 

Päätöksen perustelut

Yleiset perustelut 

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista. 

Viranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen takia päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.  

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperästä ei voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.  

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet 

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.  

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin. 

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta. 

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja.  

Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä.  

Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. 

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.  

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu 

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi. 

Tiedon siirtäminen 

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.  

Määräysten perustelut 

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä (perustelut määräyksille 1–4) 

Riskinarvion mukaan alueen maaperässä todetuista haitta-aineista ei arvioida muodostuvan alueen nykyisessä käytössä terveys- ja ympäristöriskiä. Kohteessa on tarve pilaantuneen maan poistamiselle täydennysrakentamisen vuoksi. Puhdistustavoitteet on asetettu, jotta pilaantuneesta maasta ei aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. 

Ympäristöhallinnon ohjeiden (6/2014) mukainen suositus kestävän kunnostuksen tavoitteeksi on, että pintamaan (noin 0,5–1 metriä) edustavat haitta-ainepitoisuudet uudisrakennuskohteissa alittavat asuintonttien ja lasten leikkipaikkojen kohdalla kynnysarvon tai alueellisen taustapitoisuuden ja muualla vähintään alemman ohjearvon. Suositus ei koske suoraan asfaltoituja piha-alueita ja niitä epäorgaanisia haitta-aineita, joilla maaperän terveysperusteiset viitearvot ovat selvästi alempaa ohjearvoa suurempia.  

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille. Vesijohtoverkoston materiaaleissa on tarpeen ottaa huomioon alueella todetut haitta-aineet, jotta haitta-aineiden kulkeutumista talousveteen ei pääse tapahtumaan. Lisäksi haitta-aineet voivat vaikuttaa esimerkiksi materiaalien kestävyyteen. 

Riittävän suurilla kasvien istutuskuopilla ja pilaantuneiden maa-ainesten poistamisella juurien läheisyydestä estetään pilaantuneen maan esiintulo hoitotoimenpiteiden yhteydessä ja altistuminen haitta-aineille ravintokasvien kautta.   

Puhdistustyön aikana mahdollisesti todettavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli haitta-aineita todetaan selvästi aiempaa enemmän tai tavoitepitoisuuksia korkeampina pitoisuuksina, ei aiemmin tehty riskinarvio kuvaa riittävän luotettavasti muuttunutta tilannetta.  

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta (perustelut määräyksille 5–8) 

Ympäristönsuojelulain mukaan lain edellyttämät mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Myös lain 6 §:n mukainen selvilläolovelvollisuus edellyttää, että toimijalla on riittävä osaaminen tunnistaa ja ehkäistä pilaantumisen riskit.    

Jäännöspitoisuudet on mitattava edustavasti, jotta voidaan todeta tavoitteiden mukaisen puhdistamisen toteutuneen. 

Tuloksissa esiintyvien poikkeuksien ilmoittaminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa. 

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy (Perustelut määräyksille 9–14) 

Määräyksellä 9 varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana.  

Määräyksellä haitta-aineiden leviämisen estämisestä ilman, veden tai muun altistusreitin kautta ehkäistään niistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen syntyminen. Kuljetettavien pilaantuneiden maiden peittäminen ehkäisee haitta-aineiden leviämistä kuljetuksen aikana.  

Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen. 

Seulomista ei tule tehdä mm. sen aiheuttaman pölyämisen vuoksi. Seulominen on luvanvaraista ja sen vuoksi tulee tehdä alueella, jolla on lupa. 

Maa-ainesten tutkimisella varmistetaan oikea vastaanottopaikka tai hyödyntämiskohde.  

Määräys kuormien peitosta on tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Jätelain mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava etusijajärjestystä. 

Veden tutkiminen ja käsittely (Perustelut määräyksille 15–16) 

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Tutkimalla vesinäytteistä niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita maaperässä on todettu laboratorion määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina, voidaan varmistua siitä, että myös vesiliukoiset haitta-aineet, jotka ovat jo liuenneet orsi-/pohjaveteen tulevat otetuksi huomioon.  

HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelmien esittäminen ympäristöseuranta- ja - valvontayksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.  

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella (Perustelut määräyksille 17–19) 

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista. 

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella (Perustelut määräyksille 20–21) 

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella. Kohteen arvioinnin yhteydessä on tarpeen selvittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) 2 §:n mukaisesti alueelta kaivettujen, haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvot ylittävien, mutta alemmat ohjearvot alittavien maa-ainesten soveltuvuus hyödynnettäväksi. Maa-ainesten hyötykäyttöön tarvitaan ympäristölupa, jos alueelle muualta tuotavien kaivumaiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Lisäksi maa-ainesten hyödyntäminen edellyttää, että maa-aines on käyttötarkoitukseen teknisesti soveltuvaa eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. 

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa hajuhaittaa. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella. Haihtuvia haitta-aineita, PCDD/PCDF-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia.  

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021, eli ns. POP-asetuksen mukaan POP-yhdisteitä sisältävän jätteen osalta on varmistettava jätteen sisältämien POP-yhdisteiden hävittäminen tai muuntaminen palautumattomasti siten, että jäljelle jäävillä jätteillä ja päästöillä ei ole POP-yhdisteiden ominaisuuksia. PBT- ja vPvB-aineiden hävittäminen ja poistaminen kierrosta tulisi olla tavoitteena. Näin ollen ko. yhdisteiden kynnysarvon ylittävät pitoisuudet tulisi lähtökohtaisesti rajata hyötykäytön ulkopuolelle. 

Maa-ainesten hyödyntämisessä on tarpeen huomioida maaperän pilaamiskielto. Hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Pintamaan puhtaudella varmistetaan, ettei haitta-ainepitoisen maa-aineksen hyödyntäminen aiheuta altistumista ja mahdollista ympäristö- tai terveyshaittaa. 

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa (perustelut määräyksille 22–23) 

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella.  

Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä. 

Tiedottaminen ja raportointi (perustelut määräyksille 24–27) 

Aloitusilmoitus ja tiedotus työn eri vaiheiden etenemisestä on tarpeellista viranomaisvalvonnassa.  

Määräys naapureille tiedottamisesta on tarpeen, jotta voidaan varmistaa, ettei kunnostus loukkaa yksityistä etua. Saman korttelin naapurikiinteistöjen asukkaita on tarpeen tiedottaa porraskäytävässä, jotta asukkaat voivat välttää turhaa liikkumista työmaan läheisyydessä ja he voivat varautua mahdolliseen pölyämiseen.   

Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt kunnostustoimenpiteet. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa sekä tiedon kulkemisen varmistamisessa kiinteistön omistajalle maaperän tilasta. 

Sovelletut oikeusohjeet   

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 14, 16, 17, 32,134, 135, 136, 139, 155, 172, 200, 205, 209 §  

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 41 § 

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 §  

Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 15, 17, 29, 121 §  

Hallintolaki (434/2003) 34 § 

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 § 

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1021 

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ilmoituksen käsittelystä peritään 2250,00 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle. 

Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 4.12.2025) perusteella.  

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset  

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.  

Päätös on voimassa viisi vuotta.

Toimivalta

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle. 

Päätös tullut nähtäväksi 08.09.2026

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella Vaasan hallinto-oikeudelta.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta

  • asianosainen  
  • rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät
  • toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät
  • Lupa- ja valvontavirasto sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen
  • muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.
Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava fyysisesti tai postitse valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitus on toimitettava sähköisesti valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jona päätös on luovutettu asianosaiselle tai hänen lailliselle edustajalleen. Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianosaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana. Käytettäessä todisteellista sähköistä tiedoksiantoa päätös katsotaan annetun tiedoksi, kun asiakirja on noudettu viranomaisen osoittamalta palvelimelta, tietokannasta tai muusta tiedostosta.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen ja valituksen toimittaminen

Valitusviranomainen on Vaasan hallinto-oikeus.

Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Vaasan hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
vaasa.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Vaasan hallinto-oikeus
 
PL 204
 
65101 VAASA
Faksinumero:
029 56 42760
Käyntiosoite:
Korsholmanpuistikko 43
 
65101 Vaasa
Puhelinnumero:
029 56 42780 (kirjaamo)
 

Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00–16.15.

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

  • päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  • vaatimusten perustelut;
  • mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi, postiosoite ja muut yhteystiedot. Hallintotuomioistuimelle on soveltuvalla tavalla ilmoitettava myös valittajan henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Jos jokin tieto myöhemmin muuttuu, siitä on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös sähköinen tai mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Valituksen tai muun asiakirjan toimittaminen hallintotuomioistuimen sähköiseen asiointipalveluun katsotaan ilmoitukseksi sähköisen asiointipalvelun käyttämisestä prosessiosoitteena. Jos valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, hallintotuomioistuin voi valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä

  • valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen
  • selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon asiointiosoitteet ovat seuraavat:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
09 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Päättäjä

Jari-Pekka Pääkkönen

Vs. yksikön päällikkö

Lisätietojen antaja

Heli Lehtinen

Ympäristötarkastaja
09 310 35623
Lataa tulostusversio (pdf)